|
|
|
Hankekoodi: S22027
Hankkeen nimi: Tehoa lohkoketjuista
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 8000
Puhelinnumero: +358 294 48 0000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Pihtsalmi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutussuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.pihtsalmi(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504759053
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lohkoketjuja kuvataan seuraavaksi suureksi teknologia-aalloksi PC:n, Internetin ja mobiililaitteiden jälkeen. Lohkoketjun hyödyntäminen yhdistetään usein kryptovaluuttoihin, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia monissa erilaisissa sovelluksissa ja liiketoimintaympäristöissä kuten rahoitus- ja finanssialalla, logistiikassa ja energia-alalla, mutta myös esimerkiksi matkailussa, asuntokaupassa ja pelialalla. Lohkoketjulle ennakoidaan isoa roolia myös tulevaisuuden tietoliikenteessä, hallinnossa, sekä hyvinvoinnissa ja terveydenhuollossa.
Lohkoketjun kautta toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti listana tai lokina transaktioista. Ne jaetaan osallistujien kesken niin, että sen voi todentaa monesta lähteestä. Näin päästään eroon erilaisista välikäsistä ja tietoa transaktioista voidaan ylläpitää ilman erillistä hallinnoivaa tahoa. Kukin voi nähdä lohkoketjun sisällön, transaktiot tallentuvat todistettavasti,turvallisesti ja tieto on jäljitettävissä. Koska lohkoketjun transaktioiden tietokanta on hajautettu useaan eri paikkaan, sitä on erittäin vaikea väärentää.
Lohkoketjun käyttö on toisaalta vielä varsin rajallista, mihin on suurimpana syynä puuttuva osaaminen. Osaajia on harvassa ja lohkoketjuihin liittyvää koulutusta ei ole juurikaan tarjolla Suomessa. Ulkomaisen koulutuksen hinta, laatu, opintosuoritustasot ja pedagoginen näkökulma vaihtelevat paljon. Ongelmia koulutuksen saatavuudessa on erityisesti, kun tarpeena on spesifiseen käyttökohteeseen liittyvä asia.
Tehoa lohkoketjuihin -hankkeen tavoitteena on kartoittaa alan osaamistarpeet, suunnitella ja kehittää uudenlaista koulutusta, sekä luoda lohkoketjuosaamisen kehittämisen ja hyödyntämisen toimintamalli Oulun yliopiston, Vaasan yliopiston, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan korkeakoulujen vaikutuspiirissä olevat tutkinto-opiskelijat, aikuisopiskelijat täydennyskoulutuksessa sekä toimialakohtaiset sidosryhmät. Korkeakoulujen välinen yhteistyö hankkeessa mahdollistaa eri alojen asiantuntemuksen hyödyntämisen. Tarkoituksena on rakentaa uutta innovatiivista osaamista yli maakunta- ja tiedealarajojen. Lisäksi hyödynnetään osallistuvien korkeakoulujen vaikutusalueella olevien yritysten intressejä osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.
Kullakin projektin osapuolella on erityisosaamista liittyen lohkoketjuihin ja hankekonsortiolla saavutetaan myös merkittävä alueellinen kattavuus ja vaikuttavuus. Hankkeen työpaketeissa kartoitetaan osaamistarpeet lähtötilanteessa, suunnitellaan, pilotoidaan ja arvioidaan lohkoketjukoulutus sekä rakennetaan osapuolten yhteistyömalli koulutukseen. Toiminnan osana kehitetään opetus- ja oppimismenetelmiä varmistamaan jatkuva oppiminen ja hankkeen aikana toteutetaan toimenpiteitä lisäämään lohkoketjutietoutta. Hankkeen päätyttyä lohkoketjuosaaminen on osa koulutus- ja kehittämisohjelmia ja oppimisympäristöjä. Vaikutusalueen yritysten lohkoketjuosaaminen kehittyy, syntyy uutta liiketoimintaa ja työllisyystilanne paranee. Hankkeen toimenpiteiden ja tulosten myötä Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi profiloituvat lohkoketjuosaamisen kärkialueeksi Suomessa.
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet ovat:
1. Lohkoketjuosaamisen nykytila-analyysi, 2. Lohkoketjukoulutuksen sisällön suunnittelu ja pilotoiminen, 3. Lohkoketjukoulutuksen jatkokehittäminen ja toteuttaminen täydennyskoulutuksena, 4. Kehitettyjen koulutussisältöjen soveltaminen toimialakohtaisena koulutuksena, 5. Uuden toimintamallin kehittäminen, 6. Yritysyhteistyö, 7. Hankkeen johtaminen, viestintä ja yhteistyö.
Hankkeesta saadaan seuraavat tulokset:
Selvitys lohkoketjuosaamisen nykytilanteesta: tarpeet, sisältö, tarjolla tai suunnitteilla olevat koulutukset.
Lohkoketjukoulutuskokonaisuuden rakenteellinen ja sisällöllinen suunnittelu ja toteutus: perusteet, teknologia, liiketoiminta, sääntely ja sopiminen, valitut sovelluskohteet.
Lohkoketjukoulutus (30 op.) pilotoituna tutkinto-opiskelijoilla: kokemusten ja palautteen kerääminen, kehitystarpeet.
Lohkoketjukoulutus tarjottuna aikuisopiskelijoille täydennyskoulutuksena.
Lohkoketjukoulutus tarjottuna toimialakohtaisena yritysten ja sidosryhmien edustajille.
Osapuolten yhteinen toimintamalli koulutuksesta kokemuksineen.
Lohkoketjuosaamisen ja -koulutuksen tunnettuuden lisääminen, ml. viestintä, tapahtumat, sidosryhmien vuorovaikutus.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat tutkinto-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat, työttömät, työelämässä olevat henkilöt, sekä sidosryhmät.
Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat toimivat ensimmäisen vaiheen koulutuspilotoinnin kohderyhmänä. Hankkeelle ei muodostu kustannuksia koulutuksen varsinaisesta toteuttamisesta, kuten esimerkiksi opettajille maksettavista luentopalkkioista, mutta määrälliset tulokset ja palautteet raportoidaan hankkeen tuloksina.
Koulutuspilotoinnin toisessa vaiheessa kohderyhmänä ovat tutkintoa täydentävät opiskelijat, työttömät ja työssä olevat henkilöt.
Kolmannessa vaiheessa koulutussisältöjä pilotoidaan toimialakohtaisissa toteutuksissa, joilla alueen elinkeinoelämän edustajille mahdollistetaan kouluttautuminen.
Hankkeessa järjestetään 4 kpl aihetta käsitteleviä tapahtumia (esim. hackathon, seminaari tms.), joiden kohderyhmänä ovat yritykset ja muut sidosryhmät. Näin osallistetaan alan toimijoita ja levitetään tietoutta aiheesta laajemmalle.
Välilliset kohderyhmät ovat hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut, maakunnat ja yritykset.
Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden, sekä korkeakoulujen osaamisen taso nousee ja osaamisvahvuudet kehittyvät. Samoin kehittyvät tehokkaasti ja tuloksellisesti toimivat yhteistyömallit yritysmaailman kanssa. Korkeakouluille hyöty heijastuu myös yhteistyön tiivistymisenä ja asiantuntijuuden jakamisena.
Hanke tuottaa laadukasta ja uutta materiaalia hyödynnettäväksi korkeakouluille.
Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Kainuulle, sekä Lapille ja niiden elinkeinoelämälle hyötya tulee koulutuksen myötä työllistyvien ihmisten eli veronmaksajien kautta. Myös uusien yritysten perustamisen kautta, joihin saadaan hankkeen avulla ammattitaitoista, koulutettua työvoimaa.
Välillisesti hanke vaikuttaa toiminta-alueen yrityksiin ja niiden yhteistyökumppaneihin mm. aloilla, jotka ovat mukana toimialaosaamisen pilottikohteina. Toimintamallin skaalamisella pyritään laajaan vaikuttavuuteen yritysten ja yhteisöjen parissa, mitä tukee myös koulutusalustan käyttöönotto ja avaaminen.
Lohkoketjuista järjestettävät tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tällä tavalla halutaan tarjota lohkoketjuista tietotaitoa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 760 941
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 725 693
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 951 174
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 907 114
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjanmaa
Seutukunnat: Itä-Lapin, Jakobstadsregionen, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Raahen, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Oulunkaaren, Sydösterbottens kustregion, Vaasan, Kyrönmaan, Ylivieskan, Kajaanin, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Kehys-Kainuun, Koillismaan
Kunnat: Muonio, Uusikaarlepyy, Posio, Siikajoki, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Lumijoki, Pedersören kunta, Muhos, Ristijärvi, Kristiinankaupunki, Ylivieska, Merijärvi, Kaskinen, Oulainen, Ranua, Tyrnävä, Pietarsaari, Kittilä, Salla, Mustasaari, Kolari, Pyhäjärvi, Simo, Sodankylä, Alavieska, Kempele, Raahe, Paltamo, Ii, Vöyri, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Taivalkoski, Kärsämäki, Kruunupyy, Savukoski, Oulu, Inari, Sievi, Enontekiö, Reisjärvi, Laihia, Pello, Suomussalmi, Nivala, Pyhäntä, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Puolanka, Kajaani, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Närpiö, Sotkamo, Vaala, Maalahti, Haapavesi, Isokyrö, Pyhäjoki, Luoto, Vaasa, Korsnäs, Kemi, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 22
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 320
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Lohkoketjuteknologian soveltaminen voi tehostaa mm. kuljetusketjuja vaikuttaen siten luonnonvarojen kestävään käyttöön | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus saavutetaan prosessien ja palvelujen kehittyessä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus saavutetaan prosessien ja palvelujen tehostuessa | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Lohkoketjuteknologian avulla mm. logistiikkaketjuja voidaan optimoida ja vähentää kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Teknologian soveltaminen luo edellytyksiä digitalisaation laaja-alaiselle hyödyntämiselle. Prosessien tehostuminen pienentää hävikkiä ja materiaalien turhaa käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Uudet sähköiset opetusratkaisut auttavat vähentämään jätettä. Älykkäät sähköverkot edistävät osaltaan kestävää energiankäyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 8 |
| Uuden toimintamallin kautta tarjottava koulutus on elinkeinoelämän saatavilla ja hyödynnettävissä innovaatiotoiminnassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään ainutlaatuinen, monipuolinen lohkoketjukoulutuksen kokonaisuus laajentamaan olemassa olevaa palvelutarjontaa. Lohkoketjuosaaminen on aineetonta pääomaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Koulutuksen tuottaminen sähköisissä ympäristöissä vähentää liikkumisen tarvetta. Liikkuminen ja logistiikka on yksi teknologian keskeinen sovelluskohde. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää työllisyyttä ja koulutusta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| Verkkomuotoinen koulutus parantaa koulutusten saatavuutta ja saavutettavuutta. Sovellusalueiden joukossa on sekä mies- että naisvaltaisia aloja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Osaamisen lisääntyessä myös yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy. Verkkomuotoiset koulutukset lisäävät yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Lohkoketjun käyttö oli hanketta suunniteltaessa 2019-2020 varsin rajallista, mihin suurimpana syynä oli puuttuva osaaminen. Teknologian osaajia oli harvassa ja lohkoketjuihin liittyvää koulutusta (etenkin korkeakoulutasoista koulutusta) ei ollut tarjolla Suomessa.
Ulkomaisen koulutuksen hinta, laatu, opintosuoritustasot ja pedagoginen näkökulma vaihtelivat koulutuksissa paljon.
Tehoa lohkoketjuihin -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa alan osaamistarpeet, suunnitella ja kehittää uudenlaista koulutusta, sekä luoda lohkoketjuosaamisen kehittämisen ja hyödyntämisen toimintamalli Oulun yliopiston, Vaasan yliopiston, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Kohdealueena oli Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.
Uuden koulutuksen kehittämisessä haluttiin huomioida korkeakoulujen vaikutuspiirissä olevat tutkinto-opiskelijat, aikuisopiskelijat täydennyskoulutuksessa sekä toimialakohtaiset sidosryhmät. Korkeakoulujen välinen yhteistyö hankkeessa mahdollisti eri alojen asiantuntemuksen hyödyntämisen.
Hankkeessa rakennettiin uutta innovatiivista osaamista yli maakunta- ja tiedealarajojen. Lisäksi hyödynnettiin ja tehtiin yhteistyötä osallistuvien korkeakoulujen vaikutusalueella olevien yritysten kanssa osaamisen kehittämiseksi.
Kullakin projektin osapuolella oli erityisosaamista liittyen lohkoketjuihin ja hankekonsortiolla saavutettiin myös merkittävä alueellinen kattavuus ja vaikuttavuus.
Hankkeen työpaketeissa kartoitettiin osaamistarpeet lähtötilanteessa, suunniteltiin, pilotoitiin ja arvioitiin lohkoketjukoulutus sekä rakennettiin osapuolten yhteistyömalli koulutuksen toteuttamisessa.
Toiminnan osana kehitettiin opetus- ja oppimismenetelmiä varmistamaan jatkuva oppiminen ja hankkeen aikana toteutettiin toimenpiteitä, jotta tietoisuus lohkoketjutekno-logiasta lisääntyisi.
Tavoitteena oli, että hankkeen päätyttyä lohkoketjuosaaminen olisi osa koulutus- ja kehittämisohjelmia ja oppimisympäristöjä. Näin vaikutusalueen yritysten lohkoketjuosaaminen kehittyisi, syntyisi uutta liiketoimintaa ja työllisyystilanne paranisi.
Hankkeessa syntyi kyselyjen ja haastattelujen perusteella osaamiskartoitus, jonka tuloksia hyödynnettiin eri kohderyhmien koulutusten suunnittelussa. Haastattelujen avulla myös saatiin yrityksiä osallistumaan hankkeen kehitystyöhön.
Hankkeen tuloksena syntyi yhteensä 14 kpl lohkoketju-koulutuksia eri aihealueista eri kohderyhmille. Koulutukset olivat suosittuja ja ne saivat positiivista palautetta.
Erityisesti eri osa-alueiden huomioiminen teknologiaa hyödynnettäessä sai positiivista palautetta. Koulutukset osoittautuivat suosituksi erityisesti opiskelijoiden keskuudessa, joka vahvisti kartoituksen perusteella saatua esitietoa yrityksissä olevasta osaamisvajeesta, sekä vähäisestä lohkoketjujen käytöstä.
Hankkeessa järjestettiin aiheen tiimoilta erilaisia tapahtumia. Tapahtumat oli suunnattu yrityksille, sidosryhmille ja teknologiasta kiinnostuneille. Pääasiassa ne toteutettiin joko verkossa tai hybriditoteutuksina.
Hankkeen koulutuksiin, webinaareihin, seminaareihin ja tapahtumiin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä. Hanke toi näkyvästi teknologiaa ja järjestettäviä koulutuksia ja tapahtumia esille. Näin se lisäsi hankeosapuolten ja projektin asiantuntijoiden tunnettavuutta ja yhteistyötä valtakunnallisesti.
Hankkeessa laadittiin kaksi kattavaa raporttia. Ensimmäisessä raportissa analysoitiin lohkoketjuteknologian kehittymistä hankkeen ajalta, sekä näkemyksiä sen tulevaisuudesta. Toisessa raportissa tehtiin kattava analyysi hankeyhteistyöstä ja sen kehittämisestä projektiorganisaatioiden välillä.