Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22027

Hankkeen nimi: Tehoa lohkoketjuista

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: +358 294 48 0000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Pihtsalmi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.pihtsalmi(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504759053

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Vaasan yliopisto, 0209599-8
Kajaanin ammattikorkeakoulu, 2553600-4
Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lohkoketjuja kuvataan seuraavaksi suureksi teknologia-aalloksi PC:n, Internetin ja mobiililaitteiden jälkeen. Lohkoketjun hyödyntäminen yhdistetään usein kryptovaluuttoihin, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia monissa erilaisissa sovelluksissa ja liiketoimintaympäristöissä kuten rahoitus- ja finanssialalla, logistiikassa ja energia-alalla, mutta myös esimerkiksi matkailussa, asuntokaupassa ja pelialalla. Lohkoketjulle ennakoidaan isoa roolia myös tulevaisuuden tietoliikenteessä, hallinnossa, sekä hyvinvoinnissa ja terveydenhuollossa.

Lohkoketjun kautta toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti listana tai lokina transaktioista. Ne jaetaan osallistujien kesken niin, että sen voi todentaa monesta lähteestä. Näin päästään eroon erilaisista välikäsistä ja tietoa transaktioista voidaan ylläpitää ilman erillistä hallinnoivaa tahoa. Kukin voi nähdä lohkoketjun sisällön, transaktiot tallentuvat todistettavasti,turvallisesti ja tieto on jäljitettävissä. Koska lohkoketjun transaktioiden tietokanta on hajautettu useaan eri paikkaan, sitä on erittäin vaikea väärentää.

Lohkoketjun käyttö on toisaalta vielä varsin rajallista, mihin on suurimpana syynä puuttuva osaaminen. Osaajia on harvassa ja lohkoketjuihin liittyvää koulutusta ei ole juurikaan tarjolla Suomessa. Ulkomaisen koulutuksen hinta, laatu, opintosuoritustasot ja pedagoginen näkökulma vaihtelevat paljon. Ongelmia koulutuksen saatavuudessa on erityisesti, kun tarpeena on spesifiseen käyttökohteeseen liittyvä asia.

Tehoa lohkoketjuihin -hankkeen tavoitteena on kartoittaa alan osaamistarpeet, suunnitella ja kehittää uudenlaista koulutusta, sekä luoda lohkoketjuosaamisen kehittämisen ja hyödyntämisen toimintamalli Oulun yliopiston, Vaasan yliopiston, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan korkeakoulujen vaikutuspiirissä olevat tutkinto-opiskelijat, aikuisopiskelijat täydennyskoulutuksessa sekä toimialakohtaiset sidosryhmät. Korkeakoulujen välinen yhteistyö hankkeessa mahdollistaa eri alojen asiantuntemuksen hyödyntämisen. Tarkoituksena on rakentaa uutta innovatiivista osaamista yli maakunta- ja tiedealarajojen. Lisäksi hyödynnetään osallistuvien korkeakoulujen vaikutusalueella olevien yritysten intressejä osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Kullakin projektin osapuolella on erityisosaamista liittyen lohkoketjuihin ja hankekonsortiolla saavutetaan myös merkittävä alueellinen kattavuus ja vaikuttavuus. Hankkeen työpaketeissa kartoitetaan osaamistarpeet lähtötilanteessa, suunnitellaan, pilotoidaan ja arvioidaan lohkoketjukoulutus sekä rakennetaan osapuolten yhteistyömalli koulutukseen. Toiminnan osana kehitetään opetus- ja oppimismenetelmiä varmistamaan jatkuva oppiminen ja hankkeen aikana toteutetaan toimenpiteitä lisäämään lohkoketjutietoutta. Hankkeen päätyttyä lohkoketjuosaaminen on osa koulutus- ja kehittämisohjelmia ja oppimisympäristöjä. Vaikutusalueen yritysten lohkoketjuosaaminen kehittyy, syntyy uutta liiketoimintaa ja työllisyystilanne paranee. Hankkeen toimenpiteiden ja tulosten myötä Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi profiloituvat lohkoketjuosaamisen kärkialueeksi Suomessa.

Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet ovat:
1. Lohkoketjuosaamisen nykytila-analyysi, 2. Lohkoketjukoulutuksen sisällön suunnittelu ja pilotoiminen, 3. Lohkoketjukoulutuksen jatkokehittäminen ja toteuttaminen täydennyskoulutuksena, 4. Kehitettyjen koulutussisältöjen soveltaminen toimialakohtaisena koulutuksena, 5. Uuden toimintamallin kehittäminen, 6. Yritysyhteistyö, 7. Hankkeen johtaminen, viestintä ja yhteistyö.

Hankkeesta saadaan seuraavat tulokset:
Selvitys lohkoketjuosaamisen nykytilanteesta: tarpeet, sisältö, tarjolla tai suunnitteilla olevat koulutukset.
Lohkoketjukoulutuskokonaisuuden rakenteellinen ja sisällöllinen suunnittelu ja toteutus: perusteet, teknologia, liiketoiminta, sääntely ja sopiminen, valitut sovelluskohteet.
Lohkoketjukoulutus (30 op.) pilotoituna tutkinto-opiskelijoilla: kokemusten ja palautteen kerääminen, kehitystarpeet.
Lohkoketjukoulutus tarjottuna aikuisopiskelijoille täydennyskoulutuksena.
Lohkoketjukoulutus tarjottuna toimialakohtaisena yritysten ja sidosryhmien edustajille.
Osapuolten yhteinen toimintamalli koulutuksesta kokemuksineen.
Lohkoketjuosaamisen ja -koulutuksen tunnettuuden lisääminen, ml. viestintä, tapahtumat, sidosryhmien vuorovaikutus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat tutkinto-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat, työttömät, työelämässä olevat henkilöt, sekä sidosryhmät.

Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat toimivat ensimmäisen vaiheen koulutuspilotoinnin kohderyhmänä. Hankkeelle ei muodostu kustannuksia koulutuksen varsinaisesta toteuttamisesta, kuten esimerkiksi opettajille maksettavista luentopalkkioista, mutta määrälliset tulokset ja palautteet raportoidaan hankkeen tuloksina.

Koulutuspilotoinnin toisessa vaiheessa kohderyhmänä ovat tutkintoa täydentävät opiskelijat, työttömät ja työssä olevat henkilöt.

Kolmannessa vaiheessa koulutussisältöjä pilotoidaan toimialakohtaisissa toteutuksissa, joilla alueen elinkeinoelämän edustajille mahdollistetaan kouluttautuminen.

Hankkeessa järjestetään 4 kpl aihetta käsitteleviä tapahtumia (esim. hackathon, seminaari tms.), joiden kohderyhmänä ovat yritykset ja muut sidosryhmät. Näin osallistetaan alan toimijoita ja levitetään tietoutta aiheesta laajemmalle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut, maakunnat ja yritykset.

Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden, sekä korkeakoulujen osaamisen taso nousee ja osaamisvahvuudet kehittyvät. Samoin kehittyvät tehokkaasti ja tuloksellisesti toimivat yhteistyömallit yritysmaailman kanssa. Korkeakouluille hyöty heijastuu myös yhteistyön tiivistymisenä ja asiantuntijuuden jakamisena.

Hanke tuottaa laadukasta ja uutta materiaalia hyödynnettäväksi korkeakouluille.

Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Kainuulle, sekä Lapille ja niiden elinkeinoelämälle hyötya tulee koulutuksen myötä työllistyvien ihmisten eli veronmaksajien kautta. Myös uusien yritysten perustamisen kautta, joihin saadaan hankkeen avulla ammattitaitoista, koulutettua työvoimaa.

Välillisesti hanke vaikuttaa toiminta-alueen yrityksiin ja niiden yhteistyökumppaneihin mm. aloilla, jotka ovat mukana toimialaosaamisen pilottikohteina. Toimintamallin skaalamisella pyritään laajaan vaikuttavuuteen yritysten ja yhteisöjen parissa, mitä tukee myös koulutusalustan käyttöönotto ja avaaminen.

Lohkoketjuista järjestettävät tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tällä tavalla halutaan tarjota lohkoketjuista tietotaitoa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 871

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 023

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 951 174

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 150 028

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjanmaa

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Oulunkaaren, Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Raahen, Jakobstadsregionen, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Sydösterbottens kustregion, Koillismaan, Kajaanin, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Kehys-Kainuun, Haapavesi-Siikalatvan, Kyrönmaan, Oulun, Vaasan

Kunnat: Suomussalmi, Kalajoki, Pelkosenniemi, Ylitornio, Ii, Siikalatva, Reisjärvi, Inari, Enontekiö, Oulu, Pedersören kunta, Alavieska, Kempele, Hailuoto, Sodankylä, Tornio, Pello, Kittilä, Uusikaarlepyy, Posio, Salla, Sievi, Merijärvi, Kolari, Raahe, Tyrnävä, Kaskinen, Savukoski, Keminmaa, Muhos, Ylivieska, Siikajoki, Kristiinankaupunki, Vöyri, Mustasaari, Muonio, Kruunupyy, Ristijärvi, Kärsämäki, Simo, Laihia, Taivalkoski, Oulainen, Rovaniemi, Pyhäjärvi, Pietarsaari, Ranua, Lumijoki, Utajärvi, Paltamo, Liminka, Haapavesi, Pudasjärvi, Maalahti, Isokyrö, Utsjoki, Nivala, Haapajärvi, Luoto, Kajaani, Vaasa, Tervola, Kemijärvi, Närpiö, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäntä, Kuusamo, Sotkamo, Vaala, Korsnäs, Kuhmo, Hyrynsalmi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta KYLLÄ Hankkeen keskeisiä sovellusalueita ovat ICT, oikeustieteet, kauppatieteet, rahoitus ja sähkö- ja energiatekniikka. Toimintaympäristön analyysi suoritettiin tarkastelemalla kyseisten toimialojen työllisten sukupuolijakaumia sekä selvittämällä suoritettujen tutkintojen jakautumista naisten ja miesten välillä. Tilastokeskuksen vuonna 2017 julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan Informaatio- ja viestintätekniikan työllisistä noin 73 % oli miehiä, liike-elämän palveluissa vastaava luku oli noin 52 %. Rahoitus-, vakuutustoiminta- ja kiinteistöalalla naisten osuus on noin 57 %. Tilastokeskuksen vuoden 2016 tietojen perusteella 62 % kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä palvelualojen tutkinnoista oli naisten suorittamia (25-29-vuotias väestö). Tekniikan alalla vastaava luku oli vain 15 %, kun taas tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla (ICT) luku oli tätäkin pienempi, vain 14 % (25-29-vuotias väestö). Suomessa ICT-alan opiskelijoista n. 15% ovat naisia (EU n. 17%) ja ICT-alan töissä n. 21% (EU n. 16%). Työ ja opiskelu alalla on kuitenkin kummallekin sukupuolelle tasavertainen ja lisää naisia kaivataan alalle. (Study for the FEMM committee, March 2018)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen henkilöstö edustaa kumpaakin sukupuolta, ja korkeakoulujen tilat, laitteet ja koulutukset on tarkoitettu kaikille sukupuoleen katsomatta. Hanke noudattaa kaikissa vaiheissa toteutukseen osallistuvien korkeakoulujen tasa-arvosuunnitelmia ja ohjeistuksia yhdenvertaisuudesta. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä miehiä että naisia, jotka valikoituvat tehtäviin osaamisen ja soveltuvuuden perusteella. Hankkeessa tuotettavat opintokokonaisuudet tarjotaan joustavasti verkossa, mikä mahdollistaa kaikkien tasavertaisen osallistumisen sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta. Verkkototeutukset soveltuvat myös esim. kotona tilapäisesti oleville vanhemmille (äidit ja isät), jotka haluavat päivittää tai ylläpitää osaamistaan esim. hoitovapaan aikana. Hankkeen aikana syntyvät koulutukset kohdentuvat useille toimialoille, joiden joukosta löytyy sekä nais- että miesvaltaisia aloja. Markkinoinnissa pyritään huomioimaan naisnäkökulma, etenkin ICT-alan koulutusosuuksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on laadukkaan, nykyaikaisen koulutuksen kehittämisessä. Kaikissa hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Lohkoketjuteknologian soveltaminen voi tehostaa mm. kuljetusketjuja vaikuttaen siten luonnonvarojen kestävään käyttöön
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Välillinen vaikutus saavutetaan prosessien ja palvelujen kehittyessä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Välillinen vaikutus saavutetaan prosessien ja palvelujen tehostuessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Lohkoketjuteknologian avulla mm. logistiikkaketjuja voidaan optimoida ja vähentää kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Teknologian soveltaminen luo edellytyksiä digitalisaation laaja-alaiselle hyödyntämiselle. Prosessien tehostuminen pienentää hävikkiä ja materiaalien turhaa käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Uudet sähköiset opetusratkaisut auttavat vähentämään jätettä. Älykkäät sähköverkot edistävät osaltaan kestävää energiankäyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 8
Uuden toimintamallin kautta tarjottava koulutus on elinkeinoelämän saatavilla ja hyödynnettävissä innovaatiotoiminnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeessa kehitetään ainutlaatuinen, monipuolinen lohkoketjukoulutuksen kokonaisuus laajentamaan olemassa olevaa palvelutarjontaa. Lohkoketjuosaaminen on aineetonta pääomaa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Koulutuksen tuottaminen sähköisissä ympäristöissä vähentää liikkumisen tarvetta. Liikkuminen ja logistiikka on yksi teknologian keskeinen sovelluskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hanke edistää työllisyyttä ja koulutusta.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Verkkomuotoinen koulutus parantaa koulutusten saatavuutta ja saavutettavuutta. Sovellusalueiden joukossa on sekä mies- että naisvaltaisia aloja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Osaamisen lisääntyessä myös yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy. Verkkomuotoiset koulutukset lisäävät yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-