Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22029

Hankkeen nimi: Etäkunto

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Huoltoliitto ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0109030-0

Jakeluosoite: Jokiharjuntie 3

Puhelinnumero: 0447889498

Postinumero: 70910

Postitoimipaikka: Vuorela

WWW-osoite: http://www.huoltoliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sami Hämäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Järjestöpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.hamalainen(at)huoltoliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447889498

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etäkunto-hankkeen tavoitteena on kartoittaa etäkuntoutuksen ja -ohjauksen tarpeita mahdollisimman hyvin vastaavat palvelut, suorittaa n. 5 kuukauden mittainen pilottikokeilu 2-3 eri ohjelmalla ja valita näiden perusteella tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuva palvelu tai palvelut. Hankkeen tavoitteena korostuu haastavankin asiakasryhmän käyttöön soveltuvan etäkuntoutusmallin rakentaminen ja sen implementointi moniammatillisen kuntoutustiimin käyttöön. Koronavirusepidemian aiheuttama kriisitilanne toi käsiin mataln kynnyksen ohjaukseen soveltuvan etäohjausmenetelmän tarpeen ja tällä hankkeella vastataan tähän tarpeeseen rakentamalla etäkuntoutusmalli tarpeiltaan ja valmiuksiltaan erilaisten asiakasryhmien käyttöön.

Etäkunto-hanke koostuu kolmesta osiosta: Kartoitus-, pilotointi- sekä raportointi ja yhteenveto-osiosta. Kartoitusvaiheessa käydään läpi KELA:n ja Valviran säännöksiin ja ohjeistuksiin soveltuvat etäkuntoutusalustojen palveluntarjoajat ja rakennetaan pilotointivaiheen sisältöä sekä omavalvontasuunnitelmaa. Noin 5 kuukautta kestävän pilotointivaiheeseen valitaan 2-3 eri palveluntarjoajaa ja näitä valittuja etäkuntoutusalustoja käyttäen toteutetaan etäkuntoutuksen pilotti kolmella kuntoutus- ja ohjausvaatimuksiltaan erilaisella asiakasryhmällä. Asiakkaita on suunniteltu rekrytoitavaksi hankkeeseen tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden joukosta, ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista sekä nuorista peliriippuvaisista henkilöistä. Nämä ryhmät käyvät läpi ohjaajiensa johdolla noin 5 kuukauden mittaisen etäkuntoutusjakson. Hanketyöntekijät arvioivat asiakkaiden selviytymistä jakson tehtävistä ja tavoitteista. Asiakkaat antavat palautetta käyttäjäkokemuksista ja helppokäyttöisyydestä sekä mahdollisesti jakson aikana ilmenneistä ongelmista. Yhdessä ohjaajien kanssa osallistujat arvoivat edistymistään omissa henkilökohtaisissa tavoitteissaan.

Raportointi- ja yhteenveto-osion aikana pilotoinnin aikana kerätty tieto analysoidaan ja hankeraportin ohessa luodaan malli etäkuntoutuksen ja etäohjauksen toteuttamisesta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen käyttöön. Rakentuva malli mahdollistaa kuntoutus- ja hyvinvointia tukevan ohjaustoiminnan toteuttamisen etäohjauksena koronavorusepidemian aikana ilman läsnäoloa. Malli myös tukee ja täydentää perinteistä läsnäolokuntoutusta, koska mm. elämäntapamuutokseen tähtääviä tehtäviä ja harjoitteita voidaan toteuttaa kotiympäristössä.  

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pilottitoimintaan osallistuvat henkilöt. Pilotointivaiheessa, johon valitaan 2-3 palveluntuottajaa, keskeisinä kohderyhmänä ovat kuntoutus- ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien hankkeiden asiakkaat. Pilottivaiheeseen on ajateltu koottavan ryhmät seuraavista asiakasryhmistä:

* Tules- ja neurologiset kuntoutujat
* Ammatilliset kuntoutuksen kuntoutujat (työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutusselvitys)
* Nuoret peliriippuvaiset

Mikäli jostain syystä jostain edellä mainituista ryhmistä ei saada koottua riittävän suurta ryhmää, täydennetään pilottivaiheen asiakasmäärää harkinnan mukaan toisesta kuntoutuja- tai hankeasiakkaiden ryhmästä, kuitenkin niin, että saadaan pilottivaiheesta riittävää tietoa alustojen toimivuudesta erilaisilla asiakasryhmillä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut kuin pilottivaiheeseen osallistuvat Huoltoliitto ry:n kuntoutusasiakkaat sekä hyvinvointihankkeiden asiakkaat, joilla on mahdollista päästä hyötymään hankkeessa rakentuvasta etäkuntoutusmallista hankkeen jälkeen. Välillisinä hyötyjinä voidaan pitää myös kuntoutusta ja hyvinvointia lisääviä hanketoimintoja rahoittavia tahoja, koska etäkuntoutuksen lisääntyessä mm. matkustamisen tarve vähenee niin asiakkailta kuin ammatihenkilöiltä ja tulevaisuudessa on mahdollista alentaa tämäntyyppisen toiminnan kustannuksia toimivan etäkuntoutusmallin myötä. Hankkeen välillisenä kustannuksena ovat myös ne terveydenhuollon ammattihenkilöt, joiden käyttöön etäkuntoutusmenetelmän hankkeen aikana tai sen jälkaan jalkautuvat. Näin hanke edistää myös terveydenhuollon henkilöstön osaamista ja ammatillista kehitystä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 334

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 884

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 79 334

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 884

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Siilinjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jokiharjuntie 3

Postinumero: 70910

Postitoimipaikka: Vuorela

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista toimintaympäristön analyysia ei ole tehty sukupuolinäkökulmasta, mutta meillä on tiedossa varsin hyvin sukupuolijakaumat erilaisissa kuntoutuspalveluissa sekä muussa hyvinvointiaedistävässä toiminnassa. Kaiken kaikkiaan sukukupuolijakauma on varsin tasainen kun huomioidaan kuntoutus- ja hyvinvointitoiminta kokonaisvaltaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tuotoksena valmistuvan etäkuntoutuksen mallin on oltava sellainen, että sen käyttöön ei vaikuta sukupuoli, kuten ei esimerkiksi synnyinmaa tai sosioekonominen asema.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kuntoutus- ja hyvinvointitoiminnan kehittäminen hakemuksessa aiemmin määritellyllä tavalla. Tähän liittyy oleellisesti sukupuolineutraalisuus, koska uuden mallin on palveltava tasapuolisesti kaikkia ihmisiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Etäkuntoutusmentelmän kehittyminen vähentää kuntoutukseen ja hyvinvointitoimintaan osallistuvien henkilöiden matkustamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 0
Matkustuksen vähenemisen myötä pieni myönteinen vaikutus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 2
Etäkuntoutuksen kehittyminen avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallisten etäkuntoutusjärjestelmiä kehittävien yhtiöiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa kehitetään uusia aineettomia digipalveluita, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia, joten hankkeella selkeää välitöntä vaikutusta. Hankeen pyritään rakentamaan niin, että se vaikuttaisi myös välillisesti aineettomien palveluiden kehittämiseen kiihdyttämällä etäkuntouus- ja etäohjausmenetelmien kehittymistä muissakin järjestöissä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Hanke vähentää turhaa matkustamista siirtämällä kuntoutusta ja hyvinvointiohjausta kotiympäristöihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää hankkeeseen osallistuvien henkilöiden hyvinvointia ja sillä on myös suuri välillinen vaikutus esimerkiksi asiakkaiden perheenjäsenten hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 7 3
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoa, koska etämenetelmien kehittymisen seurauksena ihmisten mahdollisuudet päästä osalliseksi kuntoutuksesta ja hyvinvointia lisäävästä ohjauksesta lisääntyvät.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Hanke lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista tasa-arvoisuutta parantamalla maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä osalliseksi kuntoutuksesta ja hyvinvointiohjauksesta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etäkunto-Hanke toteutettiin ajalla 1.5-31.10.2020. Varsinainen hankkeen asiakastyö, jossa kaikki hanketyöntekijät olivat mukana, oli hieman lyhyempi viiden kuukauden mittainen pilotointivaihe. Hankkeen tarkoituksena oli saada toimiva etäkuntoutusalusta, sekä luoda etäkuntoutusmalli monipuolisen asiakasryhmän, sekä moniammatillisen kuntoutustiimin tarpeisiin sopivaan käyttöön. Hankkeen asiakkaat koostuivat tules- ja neurologisista kuntoutujista, ammatillisen kuntoutusselvityksen sekä nuottivalmennuksen asiakkaista. Hankkeessa oli myös vaihtuvia asiakkaita eri sairausryhmäkohtaisista kuntoutuskursseista, joiden kuntoutusprosessin viivästyessä hankkeessa pidettiin väliajalla yhteyttä etäalustalla. Tarve etäkuntoutusalustalle on ollut olemassa jo aiemmin, mutta koronapandemia teki tarpeesta erittäin kiireisen läsnäkuntoutuksen keskeytyessä.

Hankkeen työryhmä koostettiin kokoaikaisesta hankepäälliköstä, sekä kahdesta osa-aikaisesta hanketyöntekijästä. Toinen hanketyöntekijöistä on koulutukseltaan fysioterapeutti, ja toinen toimintaterapeutti. Hankkeessa tapahtui henkilöstövaihdos elokuussa, ja toimintaterapeutin tilalle loppuajaksi hankkeeseen vaihtui sosionomi. Hanketyöntekijöillä oli valmiiksi osaamista ja työkokemusta kuntoutustoiminnasta sekä hankkeen asiakasryhmistä. Hankepäällikön roolina oli vahvistaa tiimin teknistä osaamista sekä organisoida projektia.

Hanke koostui kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen oli kartoitusvaihe, jonka aikana arvioitiin tarpeet etäalustalle Huoltoliiton, viranomaistahojen, kuin Kelankin osalta. Toinen vaihe oli pilotointivaihe, jossa tehtiin varsinaista asiakastyötä etäkuntoutuksena, sekä etäkuntoutuksen ja läsnäkuntoutuksen yhdistelmänä. Kolmannen vaiheen sisältö muodostui yhteenveto- ja raportointiosuudesta, jossa analysoitiin pilotoinnin aikaansaannokset ja raportoitiin ne nähtäväksi. Etäkunto-hankkeesta tehtiin raporttimuotoinen yhteenveto, joka löytyy Huoltoliiton nettisivuilta. Hankkeessa saatiin ylläpidettyä ja edistettyä asiakkaiden fyysistä ja henkistä toimintakykyä, sekä luotua toimiva etäkuntoutusmalli. Hankkeessa löydettiin myös Huoltoliiton tarpeisiin sopiva etäkuntoutusalusta.