|
|
|
Hankekoodi: S22030
Hankkeen nimi: Kriisitukea etäyhteyksillä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2507449-5
Jakeluosoite: Siltakatu 14 A 11
Puhelinnumero: 0503705371
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.pohjoiskarjalankriisikeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Räty
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.raty(at)pohjoiskarjalankriisikeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503705371
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tarjota kriisitukea koronaepidemian aiheuttamiin suoriin ja kerrannaisvaikutuksien aiheuttamiin elämäntilannekriiseihin. Tällaisia voivat olla oman tai läheisten sairastumisen tai sen uhkan aiheuttama henkinen kuormitus, sosiaalisen eristäytymisen aiheuttamat kriisit perheissä ja parisuhteissa, lähisuhdeväkivallan ja päihdekäytön lisääntyminen ja/tai lomautuksien, irtisanomisten ja konkurssien aiheuttamat taloudelliset vaikeudet ja niiden aiheutama stressi. Oikea-aikaisella, matalan kynnyksen keskusteluavulla lyhennetään kriisien kestoa, ennaltaehkäistään kriisien pahenemista ja niiden pitkittymisestä aiheutuvia mielenterveysongelmia ja muita kerrannaisvaikutuksia. Kriisiavulla nopeutetaan toimintakyvyn palautumista vaikeista elämäntilanteista.
Kriisitukea tarjotaan etäyhteyksin, puhelimitse tai videovälitteisen etäyhteyden kautta. Lisäksi hankkeen kautta järjestetään 3-4 videovälitteistä vertaisryhmää. Hankkeeseen palkataan kriisietätyöhön yksi täysiaikainen kriisityöntekijä. Lisäksi asiakasvastaanoton työaikaa hankkeelle 2 h/päivä. Vastaanottotyötä tekevän työntekijän osalta kriisikeskuksen teknisen asiakastuen ja ajanvarauksen ja kriisiavun saatavuuden aikaa pidennetään 2 tunnilla / arkipäivä, klo 9-15 väliseksi ajaksi. Hankkeen kautta mahdollistetaan myös tehostettua tiedotusta kriisituen saatavuudesta. Tiedotusväylinä käytetään hyväksi paikallislehtiä ja yhdistyksen sosiaalisen median kanavia.
Hankkeen tuloksina parannetaan asiakkaiden toiveikkuutta tulevaisuuteen ja päivittäisistä tehtävistä suoriutumista sekä vähennetään elämää haittaavien ongelmien määrää ja itsetuhoisuutta. Tuloksia arvioidaan edellä mainituilla kriteereillä Suomen kriisikeskuverkoston yhteisellä kriisiavun tuloksellisuuden arviointilomakkeella.
Hankkeen tasa-arvovaikutuksia on arvioitu ennen hankkeen aloitusta. Hankkeessa pyritään kohdistamaan tiedotusta erityisesti miesväestöön, joka kriisiavun asiakasmäärissä edustaa vain alle 30% asiakkaista.
Kaikki pohjoiskarjalaiset yksityishenkilöt. Yleisimmin kriisikeskuksen asiakkaita ovat ikäryhmittäin 18-29 vuotiaat(32%), 30-39(28%), 40-50(17%), 51-63(14%) ja työtilanteen mukaan palkansaajat(45%), opiskelijat(20%), työttömät(10%) ja yrittäjät(5%). Pandemian stressivaikutuksille alttiina olevien henkilöt, mielenterveysongelmaiset, itsetuhoiset, kriisissä olevat ja läheiset.
Välillisesti hyötyjiä ovat työnantajat, yritykset, kunnat jne. Oikea-aikainen kriisiapu vähentää mielenterveysongelmien esiintyvyyttä ja siten niistä aiheutuvia sote-kuluja (1/5) ja muita yhteiskunnallisia kuluja ja ansionmenetyksiä (yritykset, työnantajat, yhteiskunnalliset sivukulut (4/5). STM 2014 Mielenterveysongelmien kustannusarvio.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 51 373
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 44 317
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 51 373
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 317
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Outokumpu, Lieksa, Rääkkylä, Nurmes, Kontiolahti, Polvijärvi, Joensuu, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 0 |
| Etäyhteydellä tehtävä kriisiapu käytännössä poistaa kokonaan kriisikeskusasioimiseen liittyvän liikkumisen tarpeen ja siten ajoneuvojen päästöjä. Hanke edistää etäyhteyden käyttöönottoa asiakaskunnassaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Ks. edellä ajoneuvopäästöt. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Vähentää asiakaskunnan liikkumisen kuluja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Oikein ajoitettu, matalan kynnyksen kriisiapu lyhentää kriisien kestoa, vähentää mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien riskiä. Se tuo säästöjä sote-kuluihin ja sekä ongelmista kertyviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Yksilöille tarjottava kriisiapu parantaa myös perheiden ja yksilöiden lähiympäristön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kriisiapua voidaan toteuttaa englannin kielellä tai tulkin avustuksella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tarkoituksena oli ennaltaehkäistä elämäntilannekriisien aiheuttamia mielenterveysongelmia ja muita pitkäaikaisvaikutuksia, lyhentää oikea-aikaisella ja matalan kynnyksen keskusteluavulla kriisien kestoa ja nopeuttaa toimintakyvyn palautumista vaikeista elämäntilanteista. Tavoitteena oli oli vastata nopeasti ennakoituun kasvavaan kriisiavun tarpeeseen muuttuneessa koronapandemian aiheuttamassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat kaikki pohjoiskarjalan asukkaat, välillisesti myös työnantajat, yritykset, kunnat jne.
Hankkeeseen palkattiin kokoaikainen (100 %) etäkriisityöntekijä sekä osa-aikainen toimistotyöntekijä (20 %). Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry ja sen kesto oli 8 kuukautta, 1.5. – 31.12.2020.
Etäkriisityöntekijän työ keskittyi pääosin kriisiasiakkaiden etävastaanottoihin. Ajanjaksolla asiakkuuksia (yksilöt, pariskunnat, perheet) oli 114 kappaletta ja käyntejä 350. Asiakaspalautteen ja vaikuttavuuskyselyn perusteella kriisiapu lisäsi asiakkaiden toiveikkuutta ja toimintakykyä sekä vähensi arjen ongelmia ja itsetuhoisuutta merkittävästi. Ryhmämuotoisiin etävertaisryhmiin (4kpl) ei saatu riittävästi osallistujia. Kriisit ja niistä selviytyminen - seminaariin osallistui 40 Karelia AMK:n opiskelijaa. Toimistotyöntekijän osa-aikaisuuden ansiosta kriisikeskuksen asiakasajanvarausta pystyttiin lisäämään 4 tunnista 6 tuntiin / työpäivä.