Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22030

Hankkeen nimi: Kriisitukea etäyhteyksillä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2507449-5

Jakeluosoite: Siltakatu 14 A 11

Puhelinnumero: 0503705371

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pohjoiskarjalankriisikeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Räty

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.raty(at)pohjoiskarjalankriisikeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503705371

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tarjota kriisitukea koronaepidemian aiheuttamiin suoriin ja kerrannaisvaikutuksien aiheuttamiin elämäntilannekriiseihin. Tällaisia voivat olla oman tai läheisten sairastumisen tai sen uhkan aiheuttama henkinen kuormitus, sosiaalisen eristäytymisen aiheuttamat kriisit perheissä ja parisuhteissa, lähisuhdeväkivallan ja päihdekäytön lisääntyminen ja/tai lomautuksien, irtisanomisten ja konkurssien aiheuttamat taloudelliset vaikeudet ja niiden aiheutama stressi. Oikea-aikaisella, matalan kynnyksen keskusteluavulla lyhennetään kriisien kestoa, ennaltaehkäistään kriisien pahenemista ja niiden pitkittymisestä aiheutuvia mielenterveysongelmia ja muita kerrannaisvaikutuksia. Kriisiavulla nopeutetaan toimintakyvyn palautumista vaikeista elämäntilanteista.
Kriisitukea tarjotaan etäyhteyksin, puhelimitse tai videovälitteisen etäyhteyden kautta. Lisäksi hankkeen kautta järjestetään 3-4 videovälitteistä vertaisryhmää. Hankkeeseen palkataan kriisietätyöhön yksi täysiaikainen kriisityöntekijä. Lisäksi asiakasvastaanoton työaikaa hankkeelle 2 h/päivä. Vastaanottotyötä tekevän työntekijän osalta kriisikeskuksen teknisen asiakastuen ja ajanvarauksen ja kriisiavun saatavuuden aikaa pidennetään 2 tunnilla / arkipäivä, klo 9-15 väliseksi ajaksi. Hankkeen kautta mahdollistetaan myös tehostettua tiedotusta kriisituen saatavuudesta. Tiedotusväylinä käytetään hyväksi paikallislehtiä ja yhdistyksen sosiaalisen median kanavia.
Hankkeen tuloksina parannetaan asiakkaiden toiveikkuutta tulevaisuuteen ja päivittäisistä tehtävistä suoriutumista sekä vähennetään elämää haittaavien ongelmien määrää ja itsetuhoisuutta. Tuloksia arvioidaan edellä mainituilla kriteereillä Suomen kriisikeskuverkoston yhteisellä kriisiavun tuloksellisuuden arviointilomakkeella.
Hankkeen tasa-arvovaikutuksia on arvioitu ennen hankkeen aloitusta. Hankkeessa pyritään kohdistamaan tiedotusta erityisesti miesväestöön, joka kriisiavun asiakasmäärissä edustaa vain alle 30% asiakkaista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaikki pohjoiskarjalaiset yksityishenkilöt. Yleisimmin kriisikeskuksen asiakkaita ovat ikäryhmittäin 18-29 vuotiaat(32%), 30-39(28%), 40-50(17%), 51-63(14%) ja työtilanteen mukaan palkansaajat(45%), opiskelijat(20%), työttömät(10%) ja yrittäjät(5%). Pandemian stressivaikutuksille alttiina olevien henkilöt, mielenterveysongelmaiset, itsetuhoiset, kriisissä olevat ja läheiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hyötyjiä ovat työnantajat, yritykset, kunnat jne. Oikea-aikainen kriisiapu vähentää mielenterveysongelmien esiintyvyyttä ja siten niistä aiheutuvia sote-kuluja (1/5) ja muita yhteiskunnallisia kuluja ja ansionmenetyksiä (yritykset, työnantajat, yhteiskunnalliset sivukulut (4/5). STM 2014 Mielenterveysongelmien kustannusarvio.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 51 373

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 44 317

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 51 373

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 317

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Outokumpu, Liperi, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Kontiolahti, Rääkkylä, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Virallista analyysiä ei olla tehty, mutta toimintaympäristössä seurataan tiiviisti asiakasryhmien sukupuolijakaumaa ja tiedotuksessa pyritään huomioimaan kaikille sukupuolille suunnattua tiedotusta. Kriisikeskuksen asiakasryhmässä korostuu naisasiakkaiden määrä, yli 70% asiakkaista. Ero miehiin on samaa luokkaa kaikissa Suomen kriisikeskuksissa. Miesten hakeutumista kriisiapuun tulisi helpottaa suuntaamalla erityisesti miehille suunnattua tiedotusta ja rohkaisua keskusteluapuun hakeutumisesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tiedotuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana mies tuomassa miesnäkökulmaa. Osa hankkeen tiedotuksesta on suunnattu pelkästään miehille. Tällä pyritään tasoittamaan sukupuolten välistä epätasapainoa asiakaskunnassa. Kriisiavun hakemisen ja ajanvarauksen yhteydessä asiakkaan on mahdollista valita itselleen sopivaa yhteydenpitotapaa ja työntekijää, myös työntekijän sukupuolta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoa pyritään varmistamaan toiminnassa mahdollisuuksien mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 0
Etäyhteydellä tehtävä kriisiapu käytännössä poistaa kokonaan kriisikeskusasioimiseen liittyvän liikkumisen tarpeen ja siten ajoneuvojen päästöjä. Hanke edistää etäyhteyden käyttöönottoa asiakaskunnassaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Ks. edellä ajoneuvopäästöt.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
Vähentää asiakaskunnan liikkumisen kuluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Oikein ajoitettu, matalan kynnyksen kriisiapu lyhentää kriisien kestoa, vähentää mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien riskiä. Se tuo säästöjä sote-kuluihin ja sekä ongelmista kertyviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Yksilöille tarjottava kriisiapu parantaa myös perheiden ja yksilöiden lähiympäristön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kriisiapua voidaan toteuttaa englannin kielellä tai tulkin avustuksella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli ennaltaehkäistä elämäntilannekriisien aiheuttamia mielenterveysongelmia ja muita pitkäaikaisvaikutuksia, lyhentää oikea-aikaisella ja matalan kynnyksen keskusteluavulla kriisien kestoa ja nopeuttaa toimintakyvyn palautumista vaikeista elämäntilanteista. Tavoitteena oli oli vastata nopeasti ennakoituun kasvavaan kriisiavun tarpeeseen muuttuneessa koronapandemian aiheuttamassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat kaikki pohjoiskarjalan asukkaat, välillisesti myös työnantajat, yritykset, kunnat jne.

Hankkeeseen palkattiin kokoaikainen (100 %) etäkriisityöntekijä sekä osa-aikainen toimistotyöntekijä (20 %). Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry ja sen kesto oli 8 kuukautta, 1.5. – 31.12.2020.

Etäkriisityöntekijän työ keskittyi pääosin kriisiasiakkaiden etävastaanottoihin. Ajanjaksolla asiakkuuksia (yksilöt, pariskunnat, perheet) oli 114 kappaletta ja käyntejä 350. Asiakaspalautteen ja vaikuttavuuskyselyn perusteella kriisiapu lisäsi asiakkaiden toiveikkuutta ja toimintakykyä sekä vähensi arjen ongelmia ja itsetuhoisuutta merkittävästi. Ryhmämuotoisiin etävertaisryhmiin (4kpl) ei saatu riittävästi osallistujia. Kriisit ja niistä selviytyminen - seminaariin osallistui 40 Karelia AMK:n opiskelijaa. Toimistotyöntekijän osa-aikaisuuden ansiosta kriisikeskuksen asiakasajanvarausta pystyttiin lisäämään 4 tunnista 6 tuntiin / työpäivä.