Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22038

Hankkeen nimi: Yritykset koronakriisin yli - YKY

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 8.4.2020 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: +358 15 361600

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Pelli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.pelli(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3724344

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on, että niin moni Mikkelin seudun yritys kuin mahdollista pärjää koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan yli ja on epidemian päätyttyä saanut jopa uudistettua toimintaansa. Yksikään yritys ei saa jäädä yksin, vaan jokaiselle yritykselle on tarjolla maksuton Korona-palvelu. Palvelu on avoinna arkisin klo 8:00-16:00. Palvelu toteutetaan epidemia-aikana sähköisesti. Palvelun ensisijaiset tehtävät ovat:

1) Poikkeustilanteessa käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien hakemista Business Finlandilta, ELY:ltä ja kunnalta tai Finnvera -kytköksellä olevia pankkien lainoja. ELY:n ja TEM:n rahoitusinstrumentteja haettaessa tulee yrityksellä olla myös suunnitelma, mihin kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta tullaan käyttämään. Korona-palvelu auttaa suunnitelman laadinnassa.

2) Yrityksen talousneuvontaa. Erilaiset uudet talouden järjestelymahdollisuudet koronaepidemian ajalle. Taloustarkastelulla on myös koronaepidemiaa pidemmät vaikutukset ja parhaimmillaan yrittäjien taloustietoisuus kasvaa.

3) Yrityksen liiketoiminnan suuntaaminen uudelleen, sisältäen sekä nopeat kehittämistoimet että pitkän aikavälin suunnitelmat. Kehittämistoimia suunnitellaan jo kohdassa 1, kun rahoitushakemuksia laaditaan, mutta kehittämistoimia tehdään myös niiden yritysten kanssa, jotka eivät täytä rahoituksen hakemisen ehtoja esim. verovelkaiset yksinyrittäjät.

4) Poikkeustilanteen synnyttämien uusien innovaatioiden tukeminen. Innovaatioissa haetaan erityisesti uusia, kriisitilanteen synnyttämiä digitaalisia ratkaisuja, joilla helpotetaan palvelujen tuottajien ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta. Tukemisella tarkoitetaan pilotointia ja testaamista yhdessä yrityksen kanssa.

5) Kaupungin ja kuntien työntekijöiden tukeminen ja neuvominen yksinyrittäjähakemusten käsittelyssä.

6) Kootaan (hajanaisen) yritysverkoston palvelut yhteen "seudullisella yhdellä luukulla". Asiakkuuksia jaetaan niin julkisoikeudellisille kuin yksityisille tahoille, yrityksiä verkotetaan toistensa kanssa.

7) Tehdään asiasta vaikuttavaa viestintää, niin sähköisesti kuin printtimediassa. Järjestetään koulutuswebinaareja.

Lisäksi hankkeessa kootaan ja ylläpidetään alueellista verkkosivustoa, jossa on linkit parhaisiin valtakunnallisiin tietolähteisiin, sekä alueelliset apua tarjoavat organisaatiot. Käytössä on myös chatbot, jonka avulla yrittäjä voi itsenäisesti etsiä omaan tilanteeseen sopivat tuet/ratkaisut.

Korona-palvelusta viestitään aktiivisesti seudullisissa kanavissa sekä toimitaan tiiviisti yhteistyössä sidosryhmien asiantuntijoiden kanssa mm. Xamk, Esedu, ProAgria, UYK Dynamo, yrityskummit, SY mentorit, Etelä-Savon Yrittäjät ry, sekä yksityiset konsultit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Mikkelin seudulla toimivat yritykset ml. yksinyrittäjät. Alkutuotantoa harjoittavin yritysten ottaessa yhteyttä, yritys ohjataan hyödyntämään ProAgrian palveluja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Mikkelin seudulla toimivien yritysten työntekijät, sekä yrittäjien ja työntekijöiden perheet. Jos yritysten taloudellinen tilanne heikkenee, lomautukset ja irtisanomiset heikentävät kuluttajien ostovoimaa, mikä puolestaan heikentää entisestään seudulla toimivien yritysten kannattavaa liiketoimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 462 638

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 150

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 462 638

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 150

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Pertunmaa, Puumala, Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 982

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Epidemiakriisin aiheuttama poikkeustilanne kohtelee yrityksiä eri tavoin. Naisvaltaiset palvelualan yritykset mm. kauneus-, terveys-, sosiaali- ja hoitoalan yritykset ovat joutuneet kohtaamaan ensimmäisinä liikkumissuositusten vaikutukset liiketoimintaansa. Kaikille yrityksille tarjotaan kuitenkin hankkeessa tasapuolisesti neuvontaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, palvelut kohdistuvat sekä mies- että naisyrittäjille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen palvelut ovat tarjolla kaikille yrityksille, sekä mies- että naisyrittäjille. Tavoitteena on kohteena olevien yritysten kilpailukyvyn säilyttäminen sekä mahdollisuuksien mukaan kilpailukyvyn parantaminen epidemian aiheuttaman talouskriisin yli.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Digitaalisuuden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa lisääntyy kehittämistoimien myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Liiketoiminnan kehittämishankkeissa tullaan huomioimaan myös kiertotalous.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hankkeen päätehtävänä on auttaa niin monta yritystä kuin mahdollista epidemiasta aiheutuneen talouskriisin yli.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Digitaalisuuden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa lisääntyy kehittämistoimien myötä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Hankkeella tähdätään yrittäjien elinkeinojen säilyttämiseen ja siten myös yrittäjien hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hankkeella tähdätään yrittäjien elinkeinojen säilyttämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuotettiin monimuotoista apua koronapandemian yrityksille tuomiin haasteisiin, kuten ajankohtaista koronapandemiaan liittyvää yritysneuvontaa.

Keskeinen neuvontakanava oli palvelupuhelin "koronalinja", joka palveli seudun yrityksiä koko hankkeen ajan. Palvelupuhelimeen tuli 504 puhelua. Yritykset ottivat yhteyttä myös nettilomakkeiden kautta ja suoraan asiantuntijoihimme. Myös yrityksille päin otettiin yhteyttä, kun tunnistettiin hanketoteuttajan puolesta mahdollinen palvelutarve.

Neuvonnassa keskeisiä aiheita olivat koronapandemian vuoksi perustettuhin yritystukiin liittyvät kysymykset, talousneuvonta muuttuneessa tilanteessa ja yritystoiminnan suuntaamiseen liittyvät kysymykset. Yrityksiä ohjattiin ns. yhden luukun periaatteella eteenpäin. Poikkeustilan mahdollistamia innovaatioita pyrittiin edistämään paitsi ohjaamalla oikeisiin rahoituslähteisiin ja yrityksiä verkostoimalla, niin myös järjestämällä suunnittelukilpailu koronahaasteisiin liittyviin kokeiluihin.

Hankkeessa järjestettiin useita erilaisia koronan yli selviämiseen liittyviä koulutuksia ja infoja sekä runsasta viestintää (tiedottaminen) ja kampanjointia. Tiedottamisessa muun muassa lokalisoitiin valtakunnan tason uutisia siten, että seudun yritysten erityispiirteet tulivat huomioitua viestinnässä tai tukiin liittyvistä asioista tehtiin käytännöllisä ohjevideoita. Suuri osa viestinnästä oli kuitenkin kokonaan paikallista omatuotantoa, lähtien yritysten tarpeista.

Hankkeen palveluihin osallistui 755 yritystä ja tämän lisäksi annettiin hyvin lyhyttä kertaluontoista neuvontaa puhelimitse, joita kaikkia ei ehditty hektisimpään aikaan kirjata ylös. Lisäksi työtä kohdistui yksinyrittäjätukiin liittyvään työhön, kaikenkaikkiaan tukia haki 516 yksinyrittäjää, joista puoleen lausunto tuli tästä hakkeesta ja lopuissakin ohjausta/neuvontaa käsittelijöille tuli Yky-hankkeesta. Yhteensä hanke vaikutti jollakin tavalla yli 1000 yrityksen koronaselviytymiseen.