|
|
|
Hankekoodi: S22042
Hankkeen nimi: TYKKE2
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Huoltoliitto ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0109030-0
Jakeluosoite: Jokiharjuntie 3
Puhelinnumero: 0447470696
Postinumero: 70910
Postitoimipaikka: VUORELA
WWW-osoite: http://www.huoltoliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa-Sari Borg-Holopainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: järjestöpäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: borg.holopainen(at)huoltoliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 788 9498
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työttömyys tuo tullessaan merkittäviä ongelmia, niin yksilön kuin myös kansantaloudellisestakin näkökulmasta. Kerätären ja Oivon laatiman STM:n raportin (2018) mukaan pitkäaikaistyöttömien joukossa on runsaasti sellaisia henkilöitä, joiden työkykyä voitaisiin kohentaa sairauksien hoidolla sekä yksilöllisestä tarveselvityksestä lähtevällä kuntoutuksella, kunhan nämä henkilöt tunnistettaisiin terveydenhuollossa riittävän hyvin. Kirsi Lappalaisen väitöskirjassa (2017) todetaan, että terveydenhuollon palvelu ei kuitenkaan ole vielä osa saumatonta palveluketjua työvoimahallinnon kanssa, vaan rajapintojen yhteistyön kohentamiseen tarvitaan prosessin kehittämistä.
Hankkeen päätavoitteena on (1) pitkäaikaistyöttömien ja/tai pitkittyneen työttömyyden uhassa olevien elämänhallinnan/-laadun sekä työ- ja toimintakyvyn parantuminen.
Lisäksi hankkeen tavoitteina ovat:
2. Avoimille työmarkkinoille (osa)työkyvyttömien työkyvyn parantaminen sairauksien hoidolla ja moniammatillisella yksilöidyllä kuntoutuksen tarveselvityksellä sekä ohjaamalla asiakkaita oikeaan jatkopolkuun (kuten terveydenhuoltoon, työkyky- ja eläkeselvittelyihin, työkykyä kohentavan kuntoutukseen ja/tai kuntouttavaan työtoimintaan/työkokeiluun)
3. Asiakkaiden työllisyystoimien palveluohjauksen parantaminen sekä palveluiden parempi kohdentaminen ja oikea-aikaisuus (asiakkaiden työkykyä rajoittavien tekijöiden tunnistamisen myötä).
4. Tukea asiakkaiden osallisuutta ja niukkuudesta selviytytymistä sekä kohentaa huono-osaisuutta
5. Kehittää kustannustehokas toimintamalli, jolla pystytään toteuttamaan kyseiselle kohderyhmälle hankkeen tavoitteiden 1-4 mukaisia toimenpiteitä yhteistyössä (esim. ostopalveluina) työllisyyspalveluista vastaavien tahojen kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat hankekuntien (Kuopio, Tuusniemi) työttömät, joilla on pitkittynyt työttömyysjakso ja/tai tunnistettuja/tunnistamattomia, työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita, jotka kohottavat riskiä asiakkaan työttömyysjakson pitkittymiseen. Hankkeen ohjausarviointi tehdään kunnallisen työllisyyspalvelun (Kuopio) / Sosiaalitoimen (Tuusniemi) ja/tai Pohjois Savon Te-palveluiden asiantuntijoiden toimesta, mikäli he ovat todenneet, että asiakas hyötyisi hankkeen toiminnasta.
Hankkeen asiakasprosessin toteutus muodostuu kahdesta toimintakokonaisuudesta:
1. Moniammatillisen työryhmän työ- ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeen arvioinnista (Kunnonpaikassa toteutuvat selvitys- ja seurantapäivät), jossa prosessin eteenpäin saattamisen yksilöllisenä tukena työskentelee kaksi vastuuhanketyöntekijää. Vastuuhanketyöntekijät työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hankkeeseen asiakkaita ohjaavien yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen selvitysten perusteella laaditaan hankkeeseen ohjanneelle taholle ja asiakkaalle moniammattillisen työryhmän suositus, jossa otetaan kantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyyn sekä palvelutarpeen arvioon.
2. Osallisuutta tukevista ryhmämoduuleista, joihin ohjataan asiakkaita heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden.
Hankkeen tuloksena tavoitellaan uudenlaisen, kustannustehokkaan, toimintamallin kehittämistä 3. sektorin ja kuntien yhteistyöhön. Toimintamallilla pyritään vaikuttamaan hankkeen (yllä kuvattuihin) tavoitteisiin. Hankkeen aikana on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia kyseisen toiminnan vakiinnuttamiseen, osaksi kuntien ja 3. sektorin yhteistyötä. Tämä tähtää tulevaisuuden visioon, jossa mahdollisesti työllisyyden hoidon vastuu siirtyisi (osin tai kokonaan) kunnalliselle taholle. Hankkeen aikana selvitetään miten tulevaisuudessa kyseiset palvelut voisi sisällyttää osaksi kunnallista työllisyyspalvelua; Voiko palvelut toteuttaa, osin tai kokonaan, kunnan omana palveluna tai tarvitaanko palveluntuottamiseen ostopalveluita 3. sektorin toimijoilta ja/tai muilta palvelutuottajalta?
Hankekuntien (Kuopio, Tuusniemi) työttömät, joilla on pitkittynyt työttömyysjakso ja/tai tunnistettuja/tunnistamattomia, työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita, jotka kohottavat riskiä asiakkaan pitkittyneeseen työttömyysjaksoon.
Hankkeen ohjausarviointi tehdään kunnallisen työllisyyspalvelun (Kuopio) / Sosiaalitoimen (Tuusniemi) ja/tai Pohjois-Savon Te-palveluiden asiantuntijoiden toimesta, mikäli he ovat todenneet, että asiakas hyötyisi hankkeen toiminnasta.
Hankkeen asiakkaiden määrä jakautuu kotipaikkakunnan osalta suhteessa kohderyhmän sekä kuntarahan osuuteen (kuopiolaisia n. 95%, tuusniemeläisiä n. 5% hankkeen osallistujista). Kokonaisuudessaan hankkeeseen pystyy osallistumaan hankekauden aikana maksimissaan 522 varsinaisen kohderyhmän asiakasta.
Kohdassa 5.4. mainitut tahot (Kuopion kaupungin työllisyyspalvelut, Tuusniemen kunnan sosiaalitoimi sekä Pohjois-Savon Te-palvelut), jotka ohjaavat asiakkaitaan hankkeen toimintaan. Kyseiset yhteistyötahot osallistuvat aktiivisesti kohdassa 6.1. kuvattuun asiakasprosessiin. Tämän myötä välillisenä kohderyhmänä toimivien tahojen tietämys hankkeen toimintaan osallistuvien asiakkaiden työ- ja toimintakyvynrajoitteista lisääntyy tukien asiakkaiden työllistymispolun ohjausta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 482 064
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 457 841
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 583 906
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 554 658
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon
Kunnat: Tuusniemi, Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 445
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 1 |
| Materiaalihankinnoissa huomioidaan ekologisuus, kierrätettävyys ja vältetään hankintoja kertakäyttötarkoituksiin. Tulosteet tehdään kaksipuoleisena ja suositaan mahdollisimman paljon julkaisuja sähköisillä alustoilla (verkkosivut, sosiaalinen media) Materiaalien järkevään käyttöön perustuen harkitsemme tarkasti vain tämän hankkeen tarkoituksiin soveltuvien viestinnällisten elementtien (kansiot, roll up-mainokset, ym.) tarpeellisuutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen myötä parannetaan paikallisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia, mikä tulevaisuudessa voi näkyä parantuneena paikallisena työvoiman saantina. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään toimintamallia kohderyhmän työ- ja toimintakyvyn karttoittamiseen. Tällä tavoitellaan asiakkaiden osallisuuden, elämänhallinnan ja -laadun sekä työllistymisen tukemista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Hankkeen asiakkaiden liikkumisissa hankkeen toimintaan hyödynnetään pääasiassa joukkoliikennettä. Lisäksi osaa toimintaa toteutetaan etäohjauksena. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 7 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on osallistujien työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantaminen, jotka ovat kaksisuuntaisesti liitännäisiä yksilön hyvinvointiin ja sen edistämiseen. Hankkeessa on myös tavoitteena kehittää toimintamallia, jonka avulla toimintojen vaikutuksia pystytään levittämään hankkeen kohderyhmää laajemmalle ryhmälle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 5 |
| Hankkeen kohderyhmänä on pitkäaikaistyöttömät tai pitkittyneen työttömyyden uhassa olevat, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa. Hankkeen toiminnoilla tähdätään sosiaaliluokkien välisten terveyserojen kaventamiseen. Kehitettävän toimintamallin myötä vaikutusta mahdollisuus levittää myös laajemmalle ryhmälle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Hankkeessa luotavalla toimintamallilla pyritään kohentamaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta ja työllistymisen tukemista, joiden myötä myös mahdollisuus yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen lisääntyy. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Neutraali, ei vaikutusta | ||
Tykke2-hankkeen kohderyhmän muodostivat hankekuntien (Kuopio, Tuusniemi) pitkäaikaistyöttömät sekä pitkittyneen työttömyyden uhassa olevat henkilöt, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita. Kohderyhmän työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen haasteet ovat usein monisyiset. Hankkeen toiminnalla pyrittiin vastaamaan näihin haasteisiin, joita on havaittavissa nykyisessä työllisyyden hoidon palveluprosessissa; kohentamaan kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, elämänhallintaa, koettua hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäämään osallistujien osallisuutta. Näiden toimintojen myötä pyrittiin vaikuttamaan osallistujien työllistymisen mahdollisuuksiin, kohentamalla heidän työkykyään.
Hankkeeseen ohjautui yhteensä 286 asiakasta, joista hankkeen ensimmäisessä toimintakokonaisuudessa aloitti 234 asiakasta. Aloittaneiden henkilöiden keski-ikä oli 49 vuotta, naisten osuuden ollessa 43 % asiakkaista.
Hankkeen toiminta perustui moniammatilliseen ja asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Toimintamallin avulla kyettiin kartoittamaan asiakkaan tilannetta laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Moniammatillisen kartoituksen etuna oli laajempi ymmärrys palveluista asiakkaan työkykyä tukevia suosituksia laadittaessa ja työkykyä tukevia jatkopolkuja suunniteltaessa.
Hankkeen aikana kuvautui selkeä tarve nykyistä tehokkaammalle kohderyhmän moniammatilliselle sekä -alaiselle kuntoutus-, hoito- sekä palvelutarpeen ohjaukselle. Asiakkailla kuvautui runsaasti pitkittyneitä työkykyä alentavia terveyshaasteita, joista merkittävä osa oli aiemmin tunnistamattomia ja hoitamattomia. Nämä olivat useilla esteenä työllistymissuunnitelmien edistämiselle. Terveys- ja kuntoutuslähtöiset työkyvyn tuen palvelut olisivat usealle kohderyhmään kuuluvalle tarpeellisia ennen muita työllistymistä tukevia toimia ja palveluita.
Useilla asiakkailla kuvautui terveydentilan haasteiden lisäksi elämäntilanteessaan muun muassa taloudellista niukkuutta ja elämänpiirin kaventumista. Muutokset näillä osa-alueilla tapahtuvat usein pitkällä aikavälillä, joten muutoksia näiden osalta ei kyetty hankkeen asiakkuuksien aikana toteamaan. Asiakkaiden tilannetta kartoitettiin näiden teemojen osalta yksilöllisesti ja heitä pyrittiin ohjaamaan palveluihin (esim. talous- ja velkaneuvonta, kolmannen sektorin toiminnot), tuen piiriin (esim. aikuissosiaalityö) ja jatkosuunnitelmiin (esim. työllistymistä tukevat suunnitelmat), jotka tukisivat tilanteen kohentumista.
Hankkeen aikana laadittiin työ- ja toimintakykyä tukevat jatkosuositukset yhteensä 231 asiakkaalle. Työryhmän laatimat jatkosuositukset eri kategorioiden mukaan jakautuivat seuraavasti:
o Lähete erikoisairaanhoitoon / suositus terveydentilan tarkempiin tutkimuksiin perusterveydenhuollossa 94 kpl
o Ammatillista kuntoutusselvitystä/lääk.kunt. tarkemman kokonaistilanteen kartoittamiseksi 70 kpl
o Tukea työnhakuun työllisyyspalveluiden/TE-palveluiden kautta 35 kpl
o Asiakkaan tilanne säilyy ennallaan. Asiakas ei tuo esille muutostarpeita 11 kpl
o Työkyky- ja eläkeselvittelyjä, sillä asiakkaan työkyvyssä on todettu selvät pysyvät rajoitteet 6 kpl
o Muu suositus (esim. päihdekuntoutus, aikuissosiaalityön tuki, sosiaalinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia) 15 kpl
Jatkosuositukset / tavoitteet toteutuivat 171 asiakkaan osalta. 39 asiakkaan osalta suositukset jäivät toteutumatta ja 21 henkilön osalta toteutumaa ei saatu selville – joko asiakkaaseen ei saatu yhteyttä tai suositus ei ehtinyt edetä hankeajan kuluessa (syyskauden 2022 osalta). Jatkosuositukset ja niiden toteutumajakauma on kuvattuna tarkemmin liitteessä 1.
Hanke ajoittui koronapandemian ajalle, josta huolimatta asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn kartoitus haluttiin säilyttää lähityönä, turvallisuusnäkökulmat samalla huomioiden. Koronan vuoksi kohderyhmän muita yhteiskunnan palveluita supistettiin tai toteutettiin täysin etäpalveluna, jolloin haavoittuvassa asemassa olevan kohderyhmän lähikohtaamiset koettiin kohderyhmälle erityisen tärkeinä osallisuuden tukemisen ja syrjäytymisen riskin vähentämiseksi.
Seurantamittareiden (TTL Kykyviisari, THL Osallisuusindikaattori, WHOQOL-BREF) osalta hankkeen toiminnalla nähtiin lievää positiivista muutosta koetun toimintakyvyn (Kykyviisari) sekä elämänlaadun fyysisen ulottuvuuden (WHOQOL-BREF) osalta. Muuten muutosmittareiden seurantatulokset pysyivät samoina tai heikentyivät 3 kk seuranta-ajalla mitattuna. Tulos oli mielenkiintoinen, sillä lähes samantyyppinen toiminta tuotti Tykke(1)-hankkeessa merkittäviä kohentumisia Kykyviisari-itsearviointimenetelmän useissa muuttujissa. Tämä herätti ajatuksen; voisiko koronapandemialla olla vaikutusta kohderyhmän koettuun elämänlaatuun, osallisuuteen sekä muuhun hyvinvointiin? Työterveyslaitoksen tutkijan tutkimusartikkelissa (julkaisematon Ahola ym.) havaitaan eroja, joita on nähtävillä näiden kahden aineiston välillä, koronapandemien ajalla ja sen ulkopuolisena ajanjaksona. Huomioitavaa on myös hankkeen toteutusajalle sijoittuneet työllisyyden palvelurakennemuutokset (Työllisyyden kuntakokeilu 2021- sekä uusi työvoimapalvelumalli 2022-), jotka vaikuttivat osan hankkeen osallistujien työllisyydenhoidon palveluihin katkoksina tai aiempaa vähäisempinä henkilökontakteina sekä palveluohjauksina.
Hankkeen molempien toimintakokonaisuuksien asiakastyöstä saatiin hyvää asiakaspalautetta, jonka mukaan asiakkaat olivat hyötyneet (mm. motivaation kasvu sekä kuulluksi tulemisen ja työryhmältä saadun tuen merkitys) hankkeeseen sisältyneestä monialaisesta kartoituksesta, jatkosuunnitelmista sekä hankkeeseen sisältyneistä ryhmämoduuleista. Hankkeessa toteutunut toiminta koettiin myös yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (hankkeen aikainen viestintä sekä yhteistyökumppanikyselyn tulokset) pääosin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.
Hankkeen asiakkaiden jatkosuunnitelmien ja asiakkaan työkyvyn tuen jatkuminen hankkeen jälkeen olisi voinut olla tehokkaampaa esimerkiksi tiiviimmän verkostotyön avulla. Hankkeen suunnitelmassa kuvattiin yhteistyöpalavereiden toteuttaminen (asiakas – hanketyöntekijä – te-virkailija), jotka jäivät pääosin toteutumatta, osittain koronapandemian vuoksi.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrät olivat hankkeen suunnitteluvaiheessa sekä myös nykytilanteessa suuria (Kuopio: työttömät työnhakijat 5 255, vamm./pitkäaik.sair. työttömät työnhakijat 754, pitkäaikaistyöttömät 2 386, TEM-työnvälitystilastot 10/2022) ja tämän kaltaiselle toiminnalle nähdään yhteiskunnallista (ja alueellista) tarvetta. Erityisesti vaikeasti työllistyvällä kohderyhmällä on tarve monialaisten palvelujen lisäämiselle työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi ja kohentamiseksi. He ovat palveluiden saatavuudessa väliinputoajia vrt. työssä olevien työterveyshuollon tuottamien palveluiden saatavuus. Moninaiset haasteet omaava kohderyhmä luo myös monialaisen yhteistyön tarpeen, mikä tulee huomioida kohderyhmän työkyvyn tuen palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä!