Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22048

Hankkeen nimi: Re-Boot - Uutta kasvua koronan jälkeen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 11.5.2020 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Savon Yrittäjänaiset ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0173443-6

Jakeluosoite: Pitkäjärventie 14

Puhelinnumero: 0505181865

Postinumero: 78610

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.keskisavonyrittajanaiset.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eliisa Moilanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallituksen puheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eliisa.moilanen(at)liinaten.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505181865

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Savon Yrittäjänaiset ry toimii yrittäjinä toimivien ja yrittäjyyttä edistävien naisten yrittäjä- ja elinkeinopoliittisena etujärjestönä Keski-Savon talousalueella. Yhdistyksen kotipaikka on Varkaus. Keski-Savon Yrittäjänaiset ry toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä ja paikallisyhdistyksenä.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää naisyrittäjyyttä ja parantaa naisyrittäjien kannattavan liiketoiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toimialueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Koronakriisin jälkeisen tulevaisuuden jälleenrakennus - taloudellisen toimeentulon ja kukoistuksen varmistaminen - tämän hankkeen mahdollistamalla kehitystoiminnalla on nyt keskeinen osa toimintaamme.

Hankkeemme koostuu 1) nykytila-analyysistä, 2) yrityskohtaisista kehittämissuunnitelmista, 3) osaamisen kehittämisestä (koulutukset/webinaarit) sekä 4) vaikuttavuuden arvioinnista.

Hankkeemme kannustaa ja rohkaisee pienyrittäjiä kasvuun, rohkeisiin kokeiluihin, uusiin liiketoimintamalleihin, sekä kehittämään oman nykyisen liiketoimintansa kannattavuutta. Pienyrittäjien menestys mahdollistaa kasvun, kasvu mahdollistaa työllistämisen ja alueen elinvoiman.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeemme varsinaisen kohderyhmän muodostavat erityisesti oman yhdistyksemme pienet jäsenyritykset sekä muut talousalueellamme toimivat pienet yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät. Yhdistykseemme kuuluu erityisesti pieniä naisyrittäjiä.

Hankkeeseen hakeutuminen on vapaaehtoista ja oman yhdistyksemme jäsenille maksutonta. Yhdistyksenä olemme huolissamme jäsenyrittäjiemme kohtaloista koronakriisin jälkeen. Tähän tsemppiin ja jälleenrakennukseen haluamme yhdistyksenä tarjota pienryhmissä vertaistukea. Digitaalisuus mahdollistaa tehdyn työn skaalaamisen myös laajemmin kaikille yrittäjille. Lisäksi kaikilla yrittäjillä on mahdollisuus liittyä yhdistyksemme jäseneksi.

Uskomme tavoittavamme hankkeellamme 30-50 yritystä talousalueellamme.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kaikki talousalueemme pienyrittäjät.

Aiomme markkinoida hanketta laajasti. Hanketta markkinoidaan erityisesti Keski-Savon Yrittäjänaisten omille jäsenille, yhdistyksen omissa yrittäjäverkostoissa sekä toiminta-alueellamme. Meillä on erinomaiset suhteen Varkauden kaupungin päättäjiin, seudulliseen kehitysyhtiöön (Navitas Kehitys) sekä paikalliseen lehdistöön. Saamme varmasti paikallislehtemme (Warkauden Lehti) tekemään lehtijuttuja hankkeeseen liittyen. Laadimme hankkeelle myös erillisen markkinointisuunnitelman. Paikkakunnallamme on myös freelancer-toimittaja, jonka kautta saamme halutessamme näkyvyyttä myös esim. Kauppalehdessä.

Pienyrittäjäillä on merkittävä vaikutus alueen palvelurakenteeseen ja elinvoimaan. Paikkakunnan suuryrityksetkin tarvitsevat pienyrittäjien palveluja. Työssäkäyvät palkansaajat tarvitsevat palveluja. Naisten pyörittämät yritykset ruokkivat perheitä ja tarjoavat työpaikkoja. Hankkeen toteutuksen aikana moni asiantuntija, monesti itsekin pienyrittäjä saa oman liiketoimintansa taas elpymään.

Pyrimme omalta osaltamme luomaan positiivista kierrettä, jolla vauhditetaan Suomen talouselämän toipumista koronakriisistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 51 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 51 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 51 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 51 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Pieksämäen

Kunnat: Joroinen, Varkaus, Leppävirta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on kohdistettu pienille naisten omistamille yrityksille, erityisesti yhdistyksemme omille jäsenyrityksille. Keski-Savon Yrittäjänaisten missio on puolustaa naisyrittäjien toimintaedellytyksiä ja puolustaa heidän etujaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
(Tilastokeskus, 2017) Vuonna 2017 valtaosa työllisistä oli palkansaajia ja vieläpä kokoaikaisessa jatkuvassa palkkatyösuhteessa työskenteleviä aivan kuten vuonna 2000. Tällaisessa niin sanotussa normaalityösuhteessa töitä teki 52 000 henkeä enemmän vuonna 2017 kuin vuonna 2000. Samaan aikaan myös itsensätyöllistäjiä on tullut 48 000 lisää. Vain yksi kolmesta yrittäjästä on naisyrittäjä. Monet heistä toimivat palvelualoilla, joihin koronakriisi on iskenyt pahiten.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
(Tilastokeskus, 2017) Yrittäjät ovat selvästi miesvaltaisempaa joukkoa kuin palkansaajat. Kaksi kolmesta yrittäjästä oli miehiä ja joka kolmas oli nainen vuonna 2017. Reilut puolet vuonna 2017 työnantajayrittäjinä toimivista oli aloittanut yrittäjyytensä ilman palkattua työvoimaa ja siirtynyt yrittäjyyteen ajan myötä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
KOronatilanne pakottaa pienyrittäjätkin ottamaan haltuu digitaalisia toimintaympäristöjä ja -välineitä. Etäpalaverit ja etätyö säästävät luontoa, esim. vähentyneen työmatkaliikenteen ja -matkustamisen myötä. Ekologinen ajattelu, huoli ilmastonmuutoksesta ja halu vähentää omaa hiilijalanjälkeään jättää varmasti osan koronan aikaisista toimintatavoista pysyviksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
N/A
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
N/A
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
N/A
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
N/A
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Ekologisuus ja kiertotalouden mahdollisuudet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkessa käsitellyt aineistot tarjotaan osallistujille digitaalisesti. Paperiaineistoja ei tulosteta eikä hankkeeseen osallistuminen vaadi matkustamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
N/A
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Pienten yritysten tarjoamat palvelut ovat merkittäviä alueen elinkeinorakenteelle ja vahvistavat alueen elinvoimaa. Suuret teknologiayrityksetkään eivät yksin riitä takaamaan seutukunnan elinvoimaa. Ilman pienten yritysten tarjoamia palveluja kaupungit kuihtuvat ja teknologiajätit kärsivät tekijäpulasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 7
Hankkeessa on tavoitteena juuri uusien liiketoimintamallien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen, ketterät kokeilut ja jatkuva kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Digitaalisuuden ja alustatalouden mahdollisuudet tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. liikkumiseen ja logistiikkaan liittyen. Esimerkkinä logistiikan optimointi korttelijakelumallilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaaminen heijastaa vaikutuksensa koko yhteisöön. Ilman yrittäjien tarjoamia palveluita alueen elinvoima ja hyvinvointi kuihtuu. Oman tulevaisuuden suunnittelu ja vertaiskehittäminen vahvistavat yrittäjien pystyvyysuskoa ja siten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Naisyrittäjien tarjoamat palvelut elävöittävät ja monipuolistavat alueen elinkeinorakennetta ja edistävät tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Pienten palveluyritysten lopettaminen on todellinen uhka tässä koronakriisissä. Ex-yrittäjän työllistyminen palkansaajaksi on usein haasteellista. Työttömyysvaara on todellinen ja pitkittynyt työttömyys voi johtaa muihin ongelmiin (syrjäytyminen, pitkäaikaissairaudet, masennus).
Kulttuuriympäristö 3 5
Liiketoiminnalle rakennettujen kulttuuriympäristöjen elävänä pitäminen on tärkeää. Palvelurakenteen monipuolisuus palvelee myös alueen suuryrityksiä / palkansaajia. Ilman palveluja kaupunkikeskustat kuihtuvat ja autioituvat.
Ympäristöosaaminen 0 0
N/A

9 Loppuraportin tiivistelmä

Keski-Savon Yrittäjänaiset ry toteutti hankkeen Re-Boot - uutta kasvua koronan jälkeen koronavuonna 2020-21. Hankkeemme tavoitteena oli kehittää yrittäjänaisten osaamista yrittäjän taidoissa maailmanlaajuisen pandemian kourista selviytymiseen. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin, sillä osallistujille tehdyn (03/2021) palautekyselyn mukaan hankkeeseen aktiivisesti osallistuneet yrittäjät kokivat:
a) osaamisensa on kasvaneen ja uudistuneen, osa yrittäjistä myös kehitti uusia liiketoimintamalleja
b) pienyrittäjien henkinen hyvinvointi ja tulevaisuudenusko (oma jaksaminen ja itsensä johtaminen) on kehittynyt niin, että hankkeeseen osallistuneet yrittäjät ja yritykset jatkavat toimintaansa, työllistävät vähintään samalla tavalla kuin ennen 13.3.2020. Samalla moni heistä on nyt entistä rohkeampi tavoittelemaan yrityksensä kasvua tulevaisuuden digitaalisuutta hyödyntäen.
c) Hanke on vahvistanut pienyrittäjien valmiutta henkilökohtaiseen kasvu- ja kehittymissuunnitteluun (jatkuva oppiminen)
d) yrittäjien hankkeessa saama käytännön tuki ja koulutus, ketterät kokeilut ja palvelumuotoilun mahdollisuudet ovat auttaneet ja mahdollistaneet kohdat a)-c).