Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22051

Hankkeen nimi: Lapsiperheiden kotitalous - ja arjenhallintataitojen vahvistaminen - Kotona-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Martat ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0214723-3

Jakeluosoite: Koskikatu 5-7

Puhelinnumero: 040 7715459

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.martat.fi/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hjälm Heli Suvi Anneli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.hjalm(at)martat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 151545

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen aikana toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen osallisuutta ja arjenhallintaa tukevaa kotitalousneuvontaa, joka kohdennetaan sitä tarvitseville lapsiperheille Pohjois-Karjalan alueella. Toiminta painottuu alueille, joilla koronaviruspandemian aikana ei ole syntynyt kattavaa kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden muodostamaa verkostoa lapsiperheiden osallisuutta ja arjen sujumista tukevia toimenpiteitä varten. Kohdealueena ovat erityisesti kunnat, joissa on tunnistettu hankkeen yhteistyöverkoston välityksellä tarve vähävaraisille lapsiperheille suunnatuille toimille.

Lapsiperheiden kanssa toteutettavasta toiminnasta vastaavat Pohjois-Karjalan Martat ry:n palveluksessa olevat koulutetut asiantuntijat. Kohderyhmään kuuluu jo tuen piirissä olevia perheitä, mutta hankkeessa on myös mahdollista tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Tarkoituksena on, ettei pandemiasta johtuva äkillinen perheen tuen tarve pitkity, eivätkä perheiden ongelmat syvenisi. Asiakasohjauksessa keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. Pohjois-Karjalan neljän alueen perhekeskuskoordinaattorit ja johtavat sosiaalityöntekijät. Hankkeen toiminta täydentää julkisen sektorin toimintaa, mutta toiminta ei kuuluu julkisen sektorin tehtäväkenttään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat lapsiperheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea arjen hallintaan poikkeusolosuhteiden aikana. Erityisryhmän kohderyhmän sisällä muodostavat perheet, joissa huoltaja tai huoltajat ovat ovat työttömänä, lomautettuna tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Hankkeen yhteistyötahojen henkilöstö
- Marttajärjestön asiantuntijat eri puolilla Suomea, jotka kehittävät ja toteuttavat lapsiperheiden osallisuutta ja arjen sujumista tukevaa toimintaa
- Hankkeen toimintaan osallistuvien läheiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 65 647

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 647

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 65 647

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 65 647

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Tohmajärvi, Polvijärvi, Lieksa, Liperi, Nurmes, Kontiolahti, Outokumpu, Rääkkylä, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakemuksen liitteenä on toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan toimintaan osallistuvien eri sukupuolia (miehet, naiset, 3. sukupuoli) edustavien henkilöiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan huomioiden ensisijaisesti yksilölliset tarpeet ja toiveet. Yksilöllisellä ohjauksella sekä toteutusten henkilökohtaistamisella huomioidaan sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet. Toiminnan toteuttamisessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sukupuoleen liittyviä kulttuuritaustoista johtuvia tekijöitä. Hakemuksen liitteenä on toimintaympäristön analyysi ja selvitys, kuinka sukupuolinäkulma huomioidaan hankkeen toiminnassa. Osana hankkeen itsearviointia arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia eri sukupuolten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tämä näkökulma kirjataan mukaan hankkeen päättyessä tehtävään raporttiin. Hankkeen toiminnassa huomioitava opas: Haataja Leinonen & Mustakallio: Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön. Jyväskylä 2011. (Lähde: http://www.wom.fi/Tasaarvon_valtavirtaistaminen_opas_2011.pdf, viitattu 11.4.2020)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee toimenpiteillään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen toimintaan ja sen sisältöihin liittyy kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen osana kotitalouksien valintoja, toimintatapoja ja kulutuskäyttäytymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeen toimintaan ja sen sisältöihin liittyy kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen osana kotitalouksien valintoja, toimintatapoja ja kulutuskäyttäytymistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeen toimintaan ja sen sisältöihin liittyy kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen osana kotitalouksien valintoja, toimintatapoja ja kulutuskäyttäymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeen osallistujien taitoja vahvistetaan mm. kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun liittyen. Hankkeen toimintaan ja sen sisältöihin liittyy muutenkin kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmien esilletuominen kotitalouksien näkökulmasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeen toimintaan kuuluu tiedon välittäminen ja perheiden kannustaminen mm. energian säästöön omilla valinnoilla ja omilla tavoilla toimia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Hankkeessa kannustetaan perheitä kestäviin valintoihin ja lähituotteiden hyödyntämiseen. Ruoanvalmistuksessa kannustetaan hyödyntämään lähellä tuotettuja kausituotteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeen aikana kehitetään toimintamalli tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden osallisuuden tukemiseksi. Myös muut toimijat voivat hyödyntää mallia jatkossa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
Hankkeen aikana hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm. paikallisten kauppojen kotiinkuljetuspalveluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 5 4
Hanke tukee toimenpiteillään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta. Hankkeella vahvistetaan tasa-arvoista vanhemmuutta toimintaan osallistuvissa perheissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeella edistetään kulttuurista ja yhteiskunnallista yhdevertaisuutta toteuttamalla toimia, jotka tukevat haasteellisessa elämäntilanteessa olevia. Marttajärjestön keskeinen toiminnan lähtökohta on: "Hyvä arki kuuluu kaikille".
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeessa kannustetaan perheitä kestäviin valintoihin, jätteiden lajitteluun ja luonnossa liikkumiseen. Nämä toimet osaltaan kannustavat huolehtimaan ympäristöstä. Tämä halutaan välittää myös lapsille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kotitalousneuvontaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva KOTONA-hanke huomioi suomalaisen yhteiskunnan poikkeusolosuhteet vuoden 2020 koronaviruspandemian aikana. Hankkeen keskeisin tuotos oli uudenlainen lapsiperheiden osallisuutta tukeva ja etäyhteyksiä hyödyntävä kotitalousneuvonnan toimintamalli, jolla pystyttiin auttamaan 70 tuen tarpeessa olevaa perhettä Pohjois-Karjalassa.

Lapsiperheille järjestettiin virtuaaliyhteyksin yhteensä 560 toiminnallista kertaa, joiden teemoina olivat ruuanvalmistus, kodinhoito, kädentaidot, kotipuutarha, raha-asiat ja arkiaktiivisuus. Toiminta luotiin lasten ehdoilla, ja perheet lähtivät mukaan mahdollistaakseen lapsille turvallista ja yhteisöllistä toimintaa kotioloissa. Hankkeessa luotu toimintamalli tuki pitkäjänteisesti perheen hyvinvointia, vanhemmuutta, yhdessä tekemistä ja lasten harrastamista toiminnallisin ohjein ja materiaalipaketein.

Toimintamalli sopi toteutettavaksi kaupunkialueella ja harvaan asutulla maaseutualueella, koska etäyhteyksin voitiin tasapuolisesti huomioida osallistujaperheet heidän asuinpaikastaan riippumatta. Perheelle suunnattu apu oli perheiden kokonaisvaltaista tukemista, ohjaamista ja neuvomista, jota materiaaliapu tarvikekasseineen lisäsi. Toimintatapa on tehokas ja edullinen.
Hankkeen tuloksena syntyi uudenlainen toimintamalli ja yhteistyöverkosto, jota on mahdollista hyödyntää jatkossa. Toimintamalli on valmis levitettäväksi koko maahan.