Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22055

Hankkeen nimi: TehdäänMuutos: Digitaalisella pienvalmistuksella uusille urille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Tatartie 14

Puhelinnumero: 0415055631

Postinumero: 90580

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Ventä-Olkkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkijatohtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.venta-olkkonen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0415055631

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oulun alue on houkutteleva kasvukeskus, johon saapuu paljon opiskelijoita, työttömiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia laajalta alueelta. Vaikka työttömyys alueella on viime vuosina ollut laskussa, korkea nuorisotyöttömyysaste on puhuttanut jo pitkään. Myös työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien määrä on kasvussa. TehdäänMuutos-hanke tähtää työttömien, nuorten ja maahanmuuttajien opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen digitaalisen pienvalmistuksen sekä ns. Making-ajattelun avulla. Digitaalinen pienvalmistus ja Making, eli ajattelu, että kuka tahansa voi suunnitella ja valmistaa mitä tahansa, on uusi tärkeä opetukseen liittyvä trendi maailmalla. Making, vapaasti suomennettuna teknologiavärkkäys, nähdään hyödyllisenä ajattelu- ja suunnittelutaitojen kehittymisen kannalta. Teknologiavärkkäys tukee myös teknologioiden haltuunottoa, estää siten digitaalista kahtiajakoa ja edesauttaa yksilöiden pärjäämistä digitalisoituvassa opiskelu- ja työmaailmassa.

Hanke on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen jaksoon. Jokaisessa jaksossa järjestetään 6 - 8 työpajaa, joita hankkeessa tarjotaan työttömille, nuorille ja maahanmuuttajille. Digitaitojen oppimisen lisäksi työpajoissa osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisten alueellisia hyväntekeväisyysjärjestöjä tukevien teknologiavärkkäysprojektien kautta. Näiden yhteistyössä toteutettavien projektien aikana opitaan esimerkiksi käyttäjien tarpeista lähtevää suunnittelua, digitaalista kaksi- ja kolmiulotteista mallinnusta ja laserleikkausta, ohjelmointia tai elektroniikkaa, liiketoimintanäkökulmaa, sekä työelämän kulttuuri- ja pelisääntöjä, ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Yhden työpajan kesto on noin 14 tuntia ja se voidaan jakaa useammaksi puolen päivän sessioksi. Tarjoamme osallistujille mahdollisuutta osallistua kaikkiin jakson aikana tarjottuihin työpajoihin, mutta osallistuminen on täysin vapaaehtoista – Koko työpajasarjaan ei siis tarvitse sitoutua vaan halutessaan voi tulla kokeilemaan esimerkiksi vain kolmiulotteista suunnittelua.

Hankkeen tavoitteena on valmistella osallistujia toimimaan tulevaisuudessa osaavana ja innovatiivisena työvoimana, sekä varmistaa, että osallistujat saavat yhtäläiset mahdollisuudet välttää epätasa-arvoa ja syrjäytymistä tulevassa elämässään. Työmme auttaa ehkäisemään digitaalisen kuilun muodostumista eri väestöryhmien välille, mikä on merkityksellinen ja ajankohtainen haaste nyky-yhteiskunnassa. Hanke keskittyy sellaisten taitojen ja pätevyyksien kehittämiseen, jotka auttavat syrjäytymisriskissä olevia väestöryhmiä selviämään ja hallitsemaan tulevaisuuden yhä digitalisoituneempaa maailmaa. Hanke vahvistaa näiden väestöryhmien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, tukee heidän työllistymistään ja auttaa ennalta ehkäisemään työttömyyden kulttuurin muodostumista.

Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Oulun yliopisto. Vastuullisia yksiköitä ovat Jokapaikan tietotekniikka (UBICOMP), Käyttöliittymät ja ihmiskeskeinen digitalisaatio (INTERACT), ja FabLab Oulu. Oulun yliopistossa toimiva digitaalisen pienvalmistuksen tila FabLab Oulu fasilitoi toimitilojensa käytön sekä opastuksen tarvittaessa myös mobiilin fablabin avulla. UbiComp ja INTERACT suunnittelevat ja koordinoivat hankkeessa toteutettavat työpajat ja aktiviteetit yhteistyössä työttömille, nuorille ja maahanmuuttajille toimintaa tarjoavien organisaatioiden edustajien kanssa. Tällaisista toimijoista mukaan on hakemushetkellä lupautunut Business Oulu, Oulun kaupungin nuorisotyöpaja, sekä Auta Lasta Ry, mutta hankkeeseen haetaan sen toteutusaikana aktiivisesti myös lisää osallistujia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat työpajoihin osallistuvat työttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat paikalliset nuoret ja maahanmuuttajat. Hankkeessa järjestettävissä digitaalisen pienvalmistuksen työpajoissa opitaan työelämässä tärkeitä taitoja ja osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun alueellisia hyväntekeväisyysjärjestöjä tukevien teknologiavärkkäysprojektien kautta.

Auta Lasta Ry:n ja Oulun Nuorisotyöpajan edustajilta saatujen esitietojen perusteella olemme arvioineet että hankkeen ensimmäisenä vuonna tavoitamme työpajojemme aikana noin 35 kohderyhmään kuuluvaa nuorta tai maahanmuuttajaa:
- Auta Lasta Ryn järjestämiin ompelukerhoihin osallistui viime vuonna 670 kävijää. Heistä noin 65 käy ompelukerhossa vakinaisesti, uusia kasvoja käy viikoittain. Ompelukerhoihin osallistuu pääosin naisia, ja ikähaarukka on 18-80. Osallistujien keski-ikä on ohjaajan arvion mukaan 20-40 ikävuoden välillä, he ovat pääosin työttömiä maahanmuuttajanaisia. Osallistujien koulutustaso ei ole järjestäjien tiedossa, mutta he arvioivat että että osallistujat ovat suorittaneet perusasteen koulutuksen (ISCED 1 tai 2). Laskemme että heidän keskuudestaan saamme ensimmäisenä vuonna mukaan ompelukerhotoiminnan yhteydessä järjestettyihin työpajoihin noin 20 osallistujaa.

- Paikallisen nuorisotyöpajan toiminnassa on mukana 16-29 -vuotiaita pääosin suomalaisia nuoria jotka ovat suorittaneet perusasteen koulutuksen (ISCED 1 ja 2). Heistä noin puolet on naisia, ja puolet on miehiä. Heille tarjotaan nuorisotyöpajan puolesta mahdollisuutta osallistua halutessaan projektin työpajoihin. Laskemme, että heidän keskuudestaan saamme ensimmäisena vuonna mukaan eri työpajoihin noin 15 osallistujaa.

Hankkeen aikana pyrimme hankkimaan lisää osallistujia siten, että hankkeen loppuessa olemme tavoittaneet 130 työtöntä tai maahanmuuttajaa. Osallistujia hankitaan ottamalla suoraan yhteyttä paikallisiin organisaatioihin jotka järjestävät ko. ihmisryhmille toimintaa. Yhteistyöstä on kiinnostunut paikallisista toimijoista Business Oulu ja TE-toimisto, muita mahdollisia toimijoita ovat esimerkiksi MLL, ELY, Tyttöjen talo sekä Poikien talo. Lisäksi osallistuja pyritään hankkimaan hankkeessa järjestettävien tilaisuuksien avulla, sekä esimerkiksi sosiaalista mediaa hyväksi käyttäen. Se, kenelle tarkalleen ottaen työpajoja tullaan tarjoamaan, päätetään yhdessä osallistuvien tahojen kanssa. Business Oulu Fablabin tiloja tullaan käyttämään Business Oulun kautta valittujen osallistujien kanssa. Muiden tahojen kanssa järjestettävissä työpajoissa käytämme vaihtelevasti Mobiilifablabin palveluita sekä Oulun yliopiston Fablabin tiloja sen mukaan, mikä missäkin tapauksessa on käytännöllisintä.

Laskiessamme kohdassa 12.3 ilmoitettuja osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäiviä koko hankkeen keston ajalta olemme arvioineet että jokainen hankkeen arvioitu osallistuja (130 kpl) ottaa osaa keskimäärin kolmeen 14 tunnin mittaiseen työpajaan. Henkilötyöpäiviä per osallistuja olisi siis 7. Kaavalla osallistuvien henkilöiden määrä (130) x työpäivät (7) saisimme koko hankkeen ajalle henkilötyöpäiviä 910.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen aikana Oulun yliopiston Tieto- ja Sähkötekniikan tiedekunnan Ubicomp ja INTERACT tutkimusryhmät sekä FabLab Oulun edustajat pyrkivät luomaan yhteistyöverkostoja paikallisten työvoimapoliittisten toimijoiden, sekä sellaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa, jotka järjestävät toimintaa työttömille, nuorille ja maahanmuuttajille. Mukaan on hakemushetkellä lupautunut Oulun kaupungin nuorisotyöpaja, Auta Lasta Ry sekä Business Oulu. Hankkeeseen haetaan sen toteutusaikana aktiivisesti myös lisää osallistuvia organisaatioita. Osallistujia hankitaan ottamalla suoraan yhteyttä paikallisiin organisaatioihin, jotka järjestävät toimintaa työttömille nuorille tai maahanmuuttajille. Hakemusvaiheessa tällaisista organisaatioista on tunnistettu esimerkiksi MLL, ELY, Tyttöjen talo, poikien talo.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat siis paikallisten työvoimapoliittisten toimijoiden henkilökunta, sekä sellaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen henkilökunta, jotka järjestävät toimintaa työttömille nuorille ja maahanmuuttajille. Hankkeesta hyötyvät myös seutukunnat ja yritykset uuden osaavan työvoiman ja mahdollisesti koulutuksen myötä syntyvän yritystoiminnan kautta. Hankkeen aikana toteutetaan verkostofoorumi, joka tukee viestintää sidosryhmien välillä, ja hankkeen oppimat ja tuotokset tullaan julkaisemaan avoimesti verkossa. Tällä tavalla kaikki digitaalisen pienvalmistuksesta ja teknologiavärkkäyksestä kiinnostuneet suomalaiset tahot hyötyvät hankkeesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 323 745

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 320 466

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 404 680

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 400 581

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi on tehty suvauskoneella. Tämä analyysi sisältää mm. projektityöryhmään ja hankkeen kohderyhmään tehdyt arvioinnit. Ohjausryhmässä pyritään huomioimaan naisten ja miesten tasa-arvoinen osallisuus. Hankkeen kohderyhmiä ovat työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä maahanmuuttajat. Hankkeessa toteutettavassa yritysyhteistyössä tullaan huomioimaan sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyrimme luomaan toimintamallin siihen, miten digitaalista pienvalmistusta ja teknologiavärkkäystä voidaan käyttää työttömien nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseen, opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantamiseen, sekä heidän sosiaalisen osallisuutensa vahvistamiseen. Pyrimme kasvattamaan osallistujien digitaalisia taitoja heidän omat mielenkiinnonkohteensa huomioiden, mikä on tärkeää sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta työmme myötävaikuttaa digitaalisen kuilun ehkäisemiseen, sekä sellaisten taitojen ja pätevyyksien kehittämiseen, jotka auttavat syrjäytymisvaarassa olevia väestöryhmiä selviämään ja hallitsemaan elämäänsä tulevaisuuden yhä digitalisoituneemmassa maailmassa. Se vahvistaa heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa, tukee heidän opintopolkuaan ja työllistymistään sekä auttaa estämään työttömyyden kulttuurin muodostumista niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Yksi merkittävä osallistujaryhmä ovat työttömät maahanmuuttajataustaiset naiset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Yleisesti ottaen digitaalinen pienvalmistus edistää materiaalien uudelleenkäyttöä. Hankkeen työpajoissa voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja ja samalla parantaa osallistujien tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Hankkeen viestinnässä käytetään etupäässä sähköisiä viestinnän muotoja, ja paperin kulutus pidetään mahdollisimman pienenä. Hankkeen kohderyhmille välitetään ympäristöystävällinen informaatioteknologia (green IT) -tietoutta ja kannustetaan miettimään, miten teknologiavärkkäyksen avulla voidaan vaikuttaa kestävään kulutukseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Fablab-toiminta edistää Kestävää kehitystä mm. itse tekemisen ja kierrätysmateriaalien käytön osalta ja näin vähentää kuluttajien ja pienyritysten ekologista jalanjälkeä. Matkustettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuvälineitä ja lyhyet matkat kävellään tai pyöräillään. Ohjelmistojen kehittyminen mahdollistaa etätyön lisääntyvän hyödyntämisen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Digitaalisen pienvalmistuksen ja teknologiavärkkäyksen avulla on mahdollista tarttua monenlaisiin ongelmiin. Digitaalisen pienvalmistuksen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana tuodaan esiin hankkeen tuottamisssa toimintamalleissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Digitaalisen pienvalmistuksen ja teknologiavärkkäyksen avulla on mahdollista tarttua monenlaisiin ongelmiin. Digitaalisen pienvalmistuksen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana tuodaan esiin hankkeen tuottamissa toimintamalleissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Digitaalisen pienvalmistuksen ja teknologiavärkkäyksen avulla on mahdollista tarttua monenlaisiin ongelmiin. Digitaalisen pienvalmistuksen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana tuodaan esiin hankkeen tuottamissa toimintamalleissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Digitaalinen pienvalmistus voi edistää materiaalien kierrätystä ja vähentää syntyvän jätteen määrää ja materiaalien kulutusta. Myös hankkeen työpajoissa käytetään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Kestävään kehitykseen ja ympäristöystävälliseen informaatioteknologiaan (Green IT) liittyviä teemoja nostetaan hankkessa esiin siitä näkökulmasta, miten digitaalista pienvalmistusta voidaan hyödyntää uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 10
Hankkeen aikana kehitetään toimintamalli siihen, miten digitaalista pienvalmistusta ja teknologiavärkkäys-filosofiaa voidaan käyttää työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseen, opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantamiseen, sekä heidän sosiaalisen osallisuutensa vahvistamiseen. Seurauksena työttömien nuorten ja maahanmuuttajien määrä toimialueellä vähenee, kun hankkeeseen osallistuneet ohjautuvat työ- tai koulutuspoluille. Lisäksi paikallisten työvoimapoliittisten- ja hyväntekeväisyystoimijoiden tietoisuus digitaalisen pienvalmistuksen ja teknologiavärkkäyksen mahdollisuuksista kasvavat, ja heidän valmiutensa ohjata kohdehenkilöitä työ- tai koulutuspoluille parantuvat. Tämän lisäksi hankkessa saavutetaan osallistuvien työvoimapoliittisten- ja hyväntekeväisyystoimijoiden toiminnalle julkisuutta ja rahoitusta kohderyhmän yhteistyössä valmistamien teknologiavärkkäysprojektien avulla. Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset ulottuvat myös alan asteen opintoja tarjoaviin kouluihin, ja IT-alalle, jonne saadaan motivoituneita opiskelijoita ja -työntekijöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeessa pyritään motivoimaan osallistujia oppimaan lisää ja innovoimaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisen pienvalmistuksen ympärille. Näin ollen hankkeen välillisinä vaikutuksina voi olla myös aineettomien palvelujen (esim. suunnittelupalvelu) kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen aikana käytetään mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä ja etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Osallistujat saavat perustietoja ja taitoja osallistumalla hankkeen järjestämiin työpajoihin. Tämä antaa heille valmiuksia hakeutua työ- tai opintopolulle, minkä ansiosta syrjäytymisvaara pienenee.
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Työmme ehkäisee digitaalisen kuilun muodostumista eri väestöryhmien välille. Hanke auttaa syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä hankkimaan tietoa ja osaamista, joka auttaa heitä selviämään yhä digitalisoituneemmassa yhteiskunnassa. Hanke vahvistaa välillisesti heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa, tukee heidän opintopolkuaan ja työllistymistään sekä auttaa estämään työttömyyden kulttuurin muodostumista niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Yksi merkittävä osallistujaryhmä ovat työttömät maahanmuuttajataustaiset naiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Projekti edistää sosiaalista tasa-arvoa edistämällä osallistujien kykyä toimia ja työskennellä tai jatkaa opintoja. Työvalmiuksien kasvaminen lisää merkittävästi ihmisen sosiaalista osallisuutta.
Kulttuuriympäristö 3 6
Hanke voi lisätä osallistujien ymmärrystä kulttuuriympäristöstä, sen tärkeydestä ja suojelun tarpeesta. Hankkeen aikana pyritään aktiivisesti lisäämään osallistujien ymmärrystä ja sosiaalista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa erilaisten paikallisia hyväntekeväisyysjärjestöjä tukevien työpajojen avulla.
Ympäristöosaaminen 0 0
FabLabeissa ideat toteutetaan digitaalisen valmistuksen, laserleikkurin, 3D-tulostimien, elektroniikkalaitteiden rakennuspisteiden sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla. Konseptiin kuuluvat myös ekologisuus ja materiaalien paikallinen kierrätys.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulun alue on houkutteleva kasvukeskus, johon saapuu paljon opiskelijoita, työttömiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia laajalta alueelta. Työttömyys alueella on viime vuosina ollut nousussa sekä työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa. TehdäänMuutos -hanke tähtäsi työttömien, nuorten ja maahanmuuttajien opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen digitaalisen pienvalmistuksen sekä ns. Making-ajattelun avulla. Digitaalinen pienvalmistus ja Making, eli ajattelu, että kuka tahansa voi suunnitella ja valmistaa mitä tahansa, on tärkeä opetukseen liittyvä trendi maailmalla. Making, vapaasti suomennettuna teknologiavärkkäys, nähdään hyödyllisenä ajattelu- ja suunnittelutaitojen kehittymisen kannalta. Teknologiavärkkäys tukee myös teknologioiden haltuunottoa, estää siten digitaalista kahtiajakoa ja edesauttaa yksilöiden pärjäämistä digitalisoituvassa opiskelu- ja työmaailmassa.

Hankkeen tavoitteena oli valmistella osallistujia toimimaan tulevaisuudessa osaavana ja innovatiivisena työvoimana, sekä varmistaa, että osallistujat saavat yhtäläiset mahdollisuudet välttää epätasa-arvoa ja syrjäytymistä tulevassa elämässään. Työmme auttaa ehkäisemään digitaalisen kuilun muodostumista eri väestöryhmien välille, mikä on merkityksellinen ja ajankohtainen haaste nyky-yhteiskunnassa. Hanke keskittyy sellaisten taitojen ja pätevyyksien kehittämiseen, jotka auttavat syrjäytymisriskissä olevia väestöryhmiä selviämään ja hallitsemaan tulevaisuuden yhä digitalisoituneempaa maailmaa.

Hankkeessa järjestettiin yhteensä 50 useamman päivän kestoista digitaalisen pienvalmistuksen työpajaa. Tämän lisäksi hankkeessa järjestettiin yksilöohjausta ja avoimia tapahtumia. Työpajoihin osallistui yhteensä 232 henkilöä, joista 72 % oli työttömänä tai työelämän ulkopuolella. Lisäksi työpajoihin osallistui organisaatioiden ohjaajia (työssä 12 %) ja mm. opiskelijaharjoittelijoita (16 %). Työpajoissa osallistujat oppivat tietokoneen käyttötaitoja, digitaitoja, käyttäjien tarpeista lähtevää suunnittelua, digitaalista kaksi- ja kolmiulotteista mallinnusta ja laserleikkausta, ohjelmointia, elektroniikkaa, sekä työelämän kulttuuri- ja pelisääntöjä, ja vuorovaikutus-, yhteistyö- ja kielitaitoa.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä usean eri Oulun alueella toimivan työttömille toimintaa järjestävän organisaation kanssa (esim. Oulun kaupungin nuorten työpajat, Kulttuurivoimala). Pitkäkestoinen yhteistyö paransi paitsi osallistuvien yksilöiden tietoteknisiä valmiuksia, myös mahdollisti toimintakulttuurin muutoksen osallistuvissa organisaatioissa, niin että digitaalinen pienvalmistus ja teknologiavärkkäys vakiinnutti paikkansa organisaatioiden normaalissa toiminnassa.

Osallistujien ja organisaatioiden ohjaajien palaute työpajoista oli erittäin positiivista. Palautekyselyn mukaan osallistujat kokivat, että he pystyivät hyödyntämään työpajoissa keräämäänsä osaamista monella tavalla tulevassa elämässään ja näkivät, että siitä voi olla apua sekä työllistymisessä että tulevissa opinnoissa. Osallistujat näkivät työpajoissa opituilla taidoilla olevan merkitystä myös oman voimaantumisen ja toimijuuden vahvistamisessa ja mahdollisti uuden kanavan itseilmaisulle.

Hankkeen projektikoordinaattorina toimi Oulun yliopisto. Vastuullisia yksiköitä hankkeessa olivat Jokapaikan tietotekniikka (UBICOMP), Käyttöliittymät ja ihmiskeskeinen digitalisaatio (INTERACT), ja FabLab Oulu. Oulun yliopistossa toimiva digitaalisen pienvalmistuksen tila FabLab Oulu fasilitoi toimitilojensa käytön sekä opastuksen. UbiComp ja INTERACT suunnittelevat ja koordinoivat hankkeessa toteutettavat työpajat ja aktiviteetit yhteistyössä työttömille, nuorille ja maahanmuuttajille toimintaa tarjoavien organisaatioiden edustajien kanssa.