Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22057

Hankkeen nimi: Taidolla töihin 2020-2022

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy (PIKES Oy)

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2042869-6

Jakeluosoite: Kirkkokatu 14

Puhelinnumero: 0400250552

Postinumero: 75500

Postitoimipaikka: NURMES

WWW-osoite: http://www.pikes.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tapani Nevalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.nevalainen(at)pikes.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400250552

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakenteellista työttömyydestä kärsivillä alueilla kohtaanto-ongelmasta on tullut jatkumo. Kun rakenteelliseen työttömyyteen lisätään vielä ikärakenteesta johtuva nykyhetken osaamisvaatimusten vaje, niin ongelmaan ei ole olemassa nopeaa ja helppoa ratkaisua.

TE-toimiston laatimasta työllisyyskatsauksesta marraskuulta 2019 käy ilmi, että Nurmeksen ja Valtimon alueilla oli tuolloin 494 työtöntä työnhakijaa ja 27 avointa työpaikkaa. Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli 125 henkilöä ja yli 50-vuotiaita 262 henkilöä. Pitkäaikaissairaita hakijoista oli 67 henkilöä. Viimeisen vuoden aikana alueen työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 19 henkilöllä ja avointen työpaikkojen määrä vastaavasti 20 työpaikalla.

Erityisesti rakenteellisesta työttömyydestä kärsivillä alueilla on kärsitty työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välisestä kohtaanto-ongelmasta. Kohtaanto-ongelma vaikuttaa ratkaisevasti myös yritysten sijoittumisvalintoihin; ei haluta sijoittaa yritystoimintaa alueille, joilla tiedetään olevan ongelmia osaavan työvoiman saamisessa.
Yritysten työvoimatarpeet painottuvat entistä enemmän yksittäisiin työtilaisuuksiin. Tästä seuraa se, että myös työvoiman hakemisen on oltava entistä räätälöidympää.

Hankkeen tavoitteena on parantaa osaamista kehittämällä työttömän työvoiman työllistymistä ja yritysten henkilöstön työssä pysymistä. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi ovat koulutusten/valmennusten järjestäminen kohderyhmälle sen tarpeiden mukaisesti. Lisäksi yritysten rekrytointiongelmaan haetaan ratkaisua järjestämällä eri tyyppisiä rekrytointikampanjoita, kuten näkyvyyttä esimerkiksi sähköisissä kanavissa ja rekry-tilaisuuksissa laajemmallakin alueella.

Hankkeen turvin järjestetään kokeiluja, joilla testataan mm. työnhakijoiden räätälöityjen valmennusten/koulutusten ja henkilökohtaisten tapaamisten vaikuttavuutta. Lisäksi mahdollistetaan yrityksille omien räätälöityjen koulutusohjelmien suunnittelu. Näin yrityksillä itsellään on mahdollisuus jatkuvaan uusien työntekijöiden hakuun ja kouluttamiseen yritysten tarpeiden mukaisesti.

Hanke toimii hankeparina Buustia kasvuun – osaamista yrityksiin –hankkeen kanssa. Hankkeiden keskinäinen työnjako on selvä, eikä päällekkäisiä toimintoja tule.

Osana hankkeen toimintaa selvitetään ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia ja tarpeiden mukaan yritysket ohjataan mm. EURES-palvelujen käyttöön. Yritysten tarpeet kv-rekrytointeihin selviävät alkuvuoden 2020 aikana tehtävän ennakointihaastattelun tuloksena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat:
- Nurmeksen alueella olevat ja alueelle sijoittuvat yritykset
- Nurmeksen alueen palkansaajat ja työnhakijat, joilla on mahdollista työllistyä suoraan tai lyhyiden tukitoimien avulla
- Nurmeksen alueelta lähtöisin olevat tai tänne muuttoa harkitsevat henkilöt ja yritykset
- Nurmeksen alueen työpaikoista kiinnostuneet opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
- ammatilliset oppilaitokset
- koulutusorganisaatiot
- Nurmeksen kaupunki
- Pohjois-Karjalan TE-toimisto
- muiden seutukuntien (Keski-Karjala, Joensuun seutu) alueiden yritykset ja työnhakijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 404

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 420

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 244 866

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 114 022

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen Karjalan

Kunnat: Nurmes

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on toimialariippumaton, joten siihen osallistuu sekä mies- että naisvaltaisten alojen yrityksiä ja työntekijöitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan tasaarvoinen lähestyminen eri sukupuolten kesken
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on saada yrityksille osaavaa työvoimaa ja työnhakijoille sopiva työpaikka.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hyödynnetään sähköisiä kokouksia ja sähköistä materiaalia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hyödynnetään sähköisiä kokouksia ja sähköistä materiaalia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hyödynnetään sähköisiä kokouksia ja sähköistä materiaalia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hyödynnetään sähköisiä kokouksia ja sähköistä materiaalia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Hyödynnetään sähköisiä kokouksia ja sähköistä materiaalia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Haetaan keinoja osaavan työvoiman saamiseksi alueen kasvaville yrityksille ja eläköityviin työpaikkoihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Kehitetään työllistymiseen uusia toimintamalleja kokeilujen kautta
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Vähennetään liikkumista käyttämällä sähköisiä kokouksia ja sähköisiä materiaaleja paperitulosteiden tilalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Työllistyminen ja osaamisen lisääntyminen lisäävät ihmisten hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Työllistyminen tasa-arvoistaa ihmisiä nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Työllistyminen tasa-arvoistaa ihmisiä nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa myös kulttuurellisesti
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 5 5
Osaamisen kehittyminen lisää omalta osaltaan myös ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-