|
|
|
Hankekoodi: S22063
Hankkeen nimi: Entergr8
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: Aleksis Kiven katu 14-16 C, PL 487
Puhelinnumero: 03565611
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Taverne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kansainvälisen osaamisen palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.taverne(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8012686
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Entergr8 -hankkeen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta muualta Euroopasta Suomeen ja alueella jo olevan osaamisen hyödyntämistä. Hanke toteuttaa osaltaan Talent Boost -toimenpideohjelmaa sekä Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategista ohjelmaa. Hanke edesauttaa pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä kehittämällä paikallisia viranomaisten tarjoamia yrityspalveluja sekä tukemalla työllistämistä tarjoamalla avoimiin työpaikkoihin täsmäkoulutettuja työntekijöitä. Hankkeessa tuetaan yritysten edellytyksiä rekrytoida kansainvälistä osaamista. Hanke kehittää paikallisia viranomaispalveluja, jotta työnantajat ja henkilöasiakkaat saisivat parempaa, nopeampaa ja yhtenäisempää palvelua sujuvoittaen työntekijöiden integroitumista maahan. Hanke tukee kasvua hakevien yritysten työperäistä, kansainvälistä rekrytointia ja kouluttaa työnantajia ja myös heidän henkilökuntaansa kansainvälisen työvoiman sopeuttamisessa työpaikalle sekä yhteiskuntaan.
Tampereella toimivan International HUB Tampereen yhteyteen suunnitellaan
viranomaispalvelupistettä maahantulon alkuvaiheen prosessien sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi. Kokka kohti Suomea hankerahoituksella on tarkoitus täydentää International HUB Tampereen palvelukokonaisuutta viranomaisten yhteispalvelupisteenä. Tällöin sujuva ja nopea kansainvälisten osaajien maahantuloprosessi edistää yritysten työvoiman nopeaa saamista sekä edistää Tampereen seudun houkuttelevuutta kansainvälisten huippuosaajien ja heidän perheidensä silmissä. Tavoitteena on kehittää paikallisille yrityksille tarjottavia palveluja lisäämällä ja helpottamalla kansainvälisten ammattiosaajien rekrytoitumista ja asettumista työelämään ja Pirkanmaalle. Tavoitteena on auttaa työnantajia löytämään uusia tapoja osaavan työvoiman rekrytointiin.
Toimenpiteinä hankkeessa on ulkomaalaisten ammattiosaajien ja pirkanmaalaisten työnantajien kohtaannuttaminen, ammattiosaamisen kartoitusten mallinnus ja pilotointi, rekrytointia tukevien työyhteisövalmennusten pilotointi sekä rekrytoitaville tarjottavien kielikoulutusten ja muun koulutuksen kehittäminen ja pilotointi. TAKK:n ja Spring Housen työpaketeissa keskitytään näihin toimenpiteisiin.
Pirkanmaalla on käyty viranomaisten kanssa valmistavaa keskustelua viranomaisyhteistyön lisäämisestä. Kaikilla osapuolilla on ollut positiivinen näkemys asiaan ja halu kehittää palveluja niin että asiakkaille voidaan antaa yhtenäisempää ja tasapuolisempaa palvelua tulevaisuudessa. Tästä kehityksestä on hyötyä sekä asiakasosapuolille että viranomaisille. Yhteistyön tavoitteena on, että viranomaisten ymmärrys toisten viranomaisten toimintaan paranee, jolloin myös asiakasneuvonnan taso paranee ja tehostuu.
Hankkeen aikana suunnitellaan viranomaisyhteistyötä palvelemaan kaikkien Pirkanmaan kuntien tulevaisuuden tarpeita kansainvälisten osaajien rekrytointiin liittyen. Pilotointi nivoutuu Tampereen kaupungin olemassa olevaan palvelukokonaisuuteen eli International HUB Tampere (IHT) -keskukseen fyysisesti ja digitaalisesti. COVID-19 viruksen (korona) tuomien haasteiden vuoksi hankkeen alussa kiinnitetään huomiota erityisen hyvään konseptin suunnitteluun. Tampereen kaupunki on jo paikallistanut potentiaalisen fyysisen lokaation viranomaispalvelupisteelle International HUB Tampereen yhteyteen. Fyysisen tilan suunnitteluun liittyvät viranomaisneuvottelut käytäisiin jo hankkeen alkumetreistä alkaen. Suunnittelutyö tehdään tilanteesta riippuen projektipäällikön johdolla etäpalavereina tai fyysisinä palavereina viranomaisosapuolten ja International HUB Tampereen välillä. Viranomaiset muodostavat työryhmän, joka raportoi neuvotteluista hankkeen ohjausryhmälle sekä sidosryhmille.
Tarkoituksena on pilotoinnin aikana kiinnittää ja vakiinnuttaa palvelu osaksi IHT:n kansainvälisiä yritys- ja henkilöasiakaspalveluita.
Kohderyhmänä ovat sekä viranomaispalveluita tuottavat toimijat, että yritykset/ työnantajat sekä henkilöasiakkaat. Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työttömät vieraskieliset ammattiosaajat sekä pirkanmaalaiset yritykset, joilla on työvoiman tarve. Suunnitelman mukaisesti hanke tavoittaa 100 vieraskielistä työnhakija-asiakasta, joista jatkotoimenpiteisiin ohjataan 40. Lisäksi työyhteisövalmennuksiin osallistuu mukana olevissa yrityksissä työskenteleviä henkilöitä 40. Yritysten viranomaispalvelut paranevat, kansainvälisten ammattiosaajien ja yritysten kohtaantuminen helpottuu ja rekrytointivaiheeseen sekä työsuhteen alkuvaiheeseen on tarjolla palveluita, jotka edesauttavat rekrytoinnin onnistumista sekä asettautumista ja kotoutumista.
Yritys osallistuu hankkeeseen aktiivisesti määrittelemällä oman työvoiman osaamisen tarpeen, työtehtävän kriteerit ja ammattiosaamisen kriteerit.
Aieilmoituksella hankkeeseen mukaan lupautuneita yrityksiä hakemusvaiheessa ovat
Telatek
Tasowheel
Gardner Denver Oy
Tampereen tiivisteteollisuus Oy – TT Gaskets
Tampereen konepajat Oy
Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat sidosryhmät, kuten Tampereen kauppakamari, yritysten edunvalvontaorganisaatiot, korkeakoulut, oppilaitokset sekä Pirkanmaan muut kunnat.
Välillisenä kohderyhmänä ovat lisäksi vieraskielisten työnhakijoiden ohjausta tekevät tahot (viranomaiset ja oppilaitokset), joiden työ helpottuu ja tehostuu, kun rekrytoinnin, asettautumisen ja kotoutumisen tueksi luodaan palvelutarjotin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 374 851
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 330 640
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 472 117
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 416 434
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Kangasala, Orivesi, Hämeenkyrö, Pirkkala, Nokia, Tampere, Vesilahti, Lempäälä, Pälkäne, Ylöjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 2 |
| Koska tieto saadaan digitaalisena tarvitaan vähemmän liikkumista, joka vähentää päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke pyrkii edistämään työllistymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Kehitetään digitaalista viranomaispalvelupolkua, jolloin asiakkaiden kulkeminen eri viranomaisten luona vähenee. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Digitaalien viranomaispalvelu mahdollistaa tiedon saamisen digitaalisesti. Liikkumista tarvitaan vähemmän ja tieto asiakkaalle viranomaisprosesseista on saatavissa helpommin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa edistetään kansainvälisten osaajien työllistymistä ja sitä kautta hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Kansainvälisten osaajien tasa-arvon uskotaan parantuvan suhteessa suomalaisiin työnhakijoihin. Hankkeessa tehtävällä koulutuksella tuodaan osaajan osaamiseen työnantajia kiinnostavaa lisäarvoa. Uuden osaamisen myötä osaajasta tulee kiinnostavampi työllistettävä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Kansainvälisten työnhakijoiden osaamista päivitetään suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi ja työnantajien tarpeita vastaavaksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Yrityksille ja yritysten työntekijöille annetaan koulutusta kansainvälisen työntekijän sopeutumiseksi työyhteisöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli tukea osaavan työvoimaan saatavuutta muualta Euroopasta Suomeen ja alueella jo olevan osaamisen hyödyntämistä. Hanke toteutti osaltaan Talent Boost -toimenpideohjelmaa sekä Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategista ohjelmaa. Kaikkien hankkeen toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa ja kehittää paikallisille yrityksille tarjottavia palveluita lisäämällä ja helpottamalla kansainvälisten ammattiosaajien rekrytoitumista ja asettumista työelämään ja Pirkanmaalle.
Hanke koostui kuudesta toisiinsa osittain limittyvästä työpaketista ja niihin liittyvistä toimenpidekokonaisuuksista. Kokonaisuudet pitivät sisällään:
• viranomaisasioinnin sujuvien asiakaspalvelupolkujen muotoilun
• fyysisten viranomaisasioinnin toimitilojen avaamisen henkilö- ja yritysasiakkaille
• viranomaispalveluiden tarpeiden kartoituksen
• digitaalisen viranomaispalvelun palvelupolkujen kehittämisen
• rekrytoivan yrityksen ja työnhakijan kohtaannuttamistoimenpiteiden konseptoinnin ja prosessien kehittämisen
• kansainvälisen osaajan rekrytoinnin valmennus- ja koulutuspalvelut yrityksille ja rekrytoitavalle työntekijälle.
Hankkeen tuloksena syntyi kolmen EU:n ulkopuolisen asiakasprofiilin viranomaisasioinnin palvelupolut. Tähän työhön osallistui Migrin, Digi- ja väestötietoviraston, Kelan, Veron ja TE-toimiston viranomaistoimijoita. Polut lisäsivät Tampereen kaupungin kansaivälisen osaamisen palveluiden asiakastyötä tekevien osaamista viranomaispalveluiden kulusta ja niihin vaikuttavista taustatekijöistä mahdollistaen paremman asiakasneuvonnan. Työpajat lisäsivät myös viranomaistoimijoiden ymmärrystä maahan tulon viranomaispalveluiden kokonaiskuvasta. Pajoissa tunnistettiin asettautuvan asiakkaan tyypilliset viranomaisasioinnin vaiheet, jotka toistuvat kaikilla profiileilla. Näitä ovat oleskeluluvan hakeminen, henkilötunnus, osoitteen ilmoittaminen kotikunnan ja osoitteen määrittämiseksi ja verokortin hakeminen. Tiettyjen edellytysten täyttyessä asiakas voi hakea myös sosiaaliturvan piiriin. Palvelupoluista teetettiin myös englanninkielinen käännös ja näiden ajan tasalla pitämisestä sovittiin viranomaistoimijoiden kanssa. Kehitettyjä palvelupolkuja hyödynnettiin myös International House Tampereen nettisivustolle sijoitetussa Relocation Guide:ssa.
Hankkeessa pilotoitiin Kelan maahanmuuton alkukartoituksen palveluita International Housen tiloissa. Kokeilu oli onnistunut ja se lisäsi toimijoiden ymmärrystä palvelukokonaisuudesta. Kelan vastaanottoa jatketaan hankkeen päätyttyä ja muiden viranomaisten mahdollisuuksia fyysiselle vastaanotolle selvitetään. Tietoisuutta mm. Kelan vastaanotosta International House Tampereessa lisättiin hankeaikana viranomaisten kanssa yhteistyössä järjestetyillä Welcome to Tampere tilaisuuksilla. Tilaisuudessa viranomaiset esittelevät lyhyesti palveluitaan ja asiakkaat saavat esittää heille vapaamuotoisesti kysymyksiä. Tilaisuuksissa olivat mukana DVV, Kela ja Vero sekä muita kumppaneita. Tilaisuuksia järjestetään jatkossa joka toinen kuukausi.
Varsinaisia kartoituksia toteutettiin hankkeessa kaksi. Näitä olivat sähköinen kuntakysely Pirkanmaan kunnille 2021 ja työnantajahaastattelut 2021 – 2022. Toimintaa kehitettiin kartoituksista saadun tiedon pohjalta mm. lisäämällä tiedotusta ja kehittämällä uusia matalan kynnyksen tilaisuuksia.
Hankeaikana esiin tulleet valtakunnalliset kehittämisaloitteet vaikuttivat hankkeen toimenpiteisiin ja mahdollisuuksiin kehittää alueellisia yhteisiä palvelukanavia. Kokonaiskuvan saamiseksi hankkeelle tilattiin etäpalveluiden selvitys- ja määrittelytyö, jossa tutkittiin International House Tampereen mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa viranomaispalveluiden etäpalvelupisteenä. Selvityksen mukaan International House Tampereen tulisi vielä tarkentaa etäpalvelun määrittelyä, ja tehdä systemaattinen suunnitelma selvityksessä esitellyn kehittämisen tiekartan pohjalta. Selvitys suositteli aloittamaan etäpalveluiden kehittämisen etäneuvonnasta ja etenemään varsinaiseen etäasiointiin, kun valtiollisesti kehitettävä etätunnistautuminen on mahdollinen maahan muuttaneille. Etätunnistautumisen mahdollistuttua olisi mahdollista edetä etäpalvelujärjestelmän hankintaan.
Osana etäpalvelujärjestelmän hankintaa selvitettiin oikeudellisia reunaehtoja ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät immateriaalioikeuksien yhteisomistajuuteen kunnan ja yksityisen yrityksen välillä. Tätä varten tilatun selvityksen mukaan immateriaalioikeuksien omistamisen sijaan avoimuuden tavoitteet toteutuvat tehokkaammin hyödyntämällä avoimia lisenssejä. Näillä Tampereen kaupunki varmistaa itselleen laajat oikeudet jatkokehittää ja jaella teoksia vapaasti.
Hankkeen kokonaisosallistujamäärä oli 145 ja hankkeen päättyessä työssä olevien määrä oli 71. Yrittäjänä oli hankkeen päättyessä 3 henkilöä. Hankkeessa oli 127 työnhakija-asiakasta, joista suuri osa työllistyi eri pituisiin työsuhteisiin. Hankkeen päättyessä heistä työssä oli 53 henkilöä ja opiskelemassa 50 henkilöä. Opiskelijoiden joukossa oli myös paljon osa-aikaisesti työllistyneitä. Koulutuksessa olevien määrä oli suuri, koska kielituki laajennettiin koskemaan myös oppisopimusopiskelijoita. Tämä siksi, että työnantajat eivät olleet valmiita resursoimaan työaikaa kielituelle ja toisaalta työntekijät eivät olleet valmiita menettämään useamman tunnin palkkaa opiskelulle.
Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin eri tapoja parantaa kohtaantoa työnantajien ja ammatillista taustaa omaavien maahanmuuttaja työnhakijoiden välillä. Yhteistyö hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa painottui enemmän suuryrityksiin, koska heillä oli paremmat mahdollisuudet rekrytoida hankeasiakkaita. Pienissä yrityksissä työntekijän on pystyttävä nopeasti itsenäisempään työhön ja tarvittavaan tukeen vaikeampi resurssoida henkilöstöä.
Hankkeessa kehitetyt ja pilotoidut kohtaannuttamispalvelut olivat: ammatillinen osaamiskartoitus, SkillLab- profilointi ja kohdennetut rekrytointitilaisuudet. Hankkeessa todettiin, että pitkäaikaistyöttömillä ammatillista osaamista omaavilla maahanmuuttajilla on potentiaalia työllistyä, mutta he tarvitsevat siihen moniammatillista tukea. Suosituksemme hankkeessa saadun kokemuksen perusteella on, että perusdigitaitojen ohjausta tulisi tarjota kaikille työnhakijoille esim. pienryhmäohjauksena, jottei työnhaku ja rekrytointi kaadu digitaitojen osaamattomuuteen.
Tehokkaaksi kohtaannuttamisen keinoksi todettiin nimettömien hakemusten lisäksi ammatillisesti kohdennetut rekrytointitilaisuudet. Niissä voidaan pikahaastatella läsnäolijat ja sopia samalla jatkotoimista. Hankkeen aikana todettiin myös, että eri aloille sopivat erilaiset rekrytoinnin toimintatavat. Puhdistuspalvelualalle sopii kevyt rekrytointi esim. nimettömiä esittelyjä tai kevyempää työnhaunlomaketta, jolloin kynnys hakeutua alalle madaltuu. Pikahaastattelumahdollisuus esim. rekrytointitilaisuuden yhteydessä voi olla myös riittävä tapa rekrytoida. Metalli/teknologia-alalle sopii laaja ammatillinen osaamiskartoitus, koska alalle on spesifit ammattitaitovaatimukset, jotka on täytettävä mm. työturvallisuuden osalta. Ravitsemusalalle sopii pikahaastattelu, mutta vaativampiin töihin ammatillinen osaamiskartoitus, jota voidaan työnhakijan kokemuksen perustella tehdä myös haastattelumuotoisena.
Hankkeessa tehtiin paljon selvitystyötä pirkanmaalaisista yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista. Hankkeessa kehitettiin työpaikalla annettavaa kielituen mallia. Toimivaksi ratkaisuksi osoittautui jalkautuva kielituki, jossa kouluttaja oli työntekijän mukana työpaikalla ja seurasi työpäivän kulkua ja keräsi aineistoa opetusta varten. Tämän jälkeen oli mahdollista laatia tai jakaa tukimateriaalia opiskelijalle. Opiskelijan ohjaaminen itsenäiseen opiskeluun ja sanaston kartuttamiseen työpaikalla on myös tärkeää. Toisena kielituen mallina käytettiin verkon kautta toteutettuja oppitunteja, jolloin työntekijä saattoi helpommin päästä opetukseen joko työpaikalta älypuhelimella tai kotoa tietokoneelta. Verkko-oppitunneilla käytiin läpi joko yleisesti työhön liittyvää suomen kielen sanastoa/fraaseja tai työnantajan antamia materiaaleja, esim. infokirjeitä, ohjeita tai kehityskeskustelun kysymyksiä. Mahdollisuuksien mukaan järjestettiin myös kasvokkaisia opetustuokioita. Kielituen lisäksi työtekijät tarvitsivat tukea mm. suomalaiseen työelämään liittyvissä kysymyksissä.
Hankesuunnitelman mukaisissa työyhteisövalmennuksissa teemoina olivat kielitietoisuus, selkokielen käyttö, työyhteisön vastaanottavuus sekä työtehtäviin liittyvä ohjaus. Hankkeen S2-kouluttajat kävivät havainnoimassa työpaikan arkea ja vuorovaikutustilanteita, joita käsiteltiin eri menetelmin yksilöllisen kielituen muodossa työntekijän kanssa. Tuloksena oli selkeästi sujuvampi työn hallinta sekä asioiden tunnistaminen kielellisesti. Näiden käyntien myötä S2-kouluttajat pääsivät keskustelemaan työyhteisöjen kanssa, miten maahanmuuttajataustainen työtekijä voisi oppia työssä tarvittavaa kieltä. Suosituksemme hankkeessa saadun kokemuksen perusteella on lisätä palveluja, joilla mahdollistetaan selkokielisen perehdytyksen materiaalit ja asioiden kuvantaminen työpaikoilla.
Yritykset olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita hankkeen palveluista, mutta kasvokkaisten tapaamisten sopiminen osoittautui haasteelliseksi, erityisesti 2020-2021. Tästä syystä yrityksille suunnattujen palvelujen täsmennettyä markkinointia tehostettiin osallistumalla tapahtumiin ja kertomalla paikan päällä tarjolla olevista palveluista. Työnantajille järjestettiin myös webinaareja, joiden tarkoituksena oli työnantajien valmennus maahanmuuttajatyöntekijöiden rekrytointiin, vastaanottavuuteen ja perehdyttämiseen.