Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22066

Hankkeen nimi: VeTek - Vetoa tekniikan aloille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Jakeluosoite: Rastaantaival 2

Puhelinnumero: 040 830 2291

Postinumero: 60200

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: https://www.sedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Terttu Kurunsaari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Innovaatiopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-terttu.kurunsaari(at)sedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8680814

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HANKKEEN NIMI

VeTek - Vetoa tekniikan aloille

TOTEUTUSAIKA

1.5.2020 - 31.8.2022 (28 kk)

HANKKEEN TARVE

Teknologiateollisuus on huolissaan tekniikan alan ammatillisen koulutuksen heikosta vetovoimasta. Osaajapula on tekniikan alojen ykköshuoli; kysyntä ja tarve eivät kohtaa. Haaste liittyy sekä alan vetovoimaan että pitovoimaan. Asia on noussut esiin myös Etelä-Pohjanmaalla ammatillisen koulutuksen johdon ja työelämän tapaamisissa. Teknologiateollisuus, mutta myös rakentaminen ja muut teollisuusalat, kärsivät jo nyt osaajapulasta suhdanteista huolimatta. Tälläkin hetkellä kone- ja tuotantotekniikka kärsii koko alueella opiskelijavajeesta ja työvoimatarpeesta huolimatta alan parantuneesta työllisyystilanteesta. Samaan aikaan 2- ja 3- asteen oppilaitoksissa on hakijapulaa tekniikan aloilla. Alhainen syntyvyys ja muuttotappio vievät alueen nuoria. Samalla 2. ja 3. asteen koulutukseen siirtyvät ikäluokat ovat pienentyneet. Etelä-Pohjanmaalla syntyvyys on laskenut 1995 vuodesta 2000 luvun alkuvuosiin yli 10 % ja aivan viime vuosina vielä jyrkemmin.

Sekä tutkimuksissa että ammatillisen koulutuksen raportin kyselytutkimuksessa ilmeni, että nuoret eivät koe saavansa riittävää ohjausta koulutukseen ja ammattiin liittyviin valintoihin. Opinto-ohjaajilla on tärkeä rooli välittää tietoa eri aloista, ammateista ja työelämän muutoksesta lapsille ja nuorille. Varmistamalla, että opinto-ohjaajilla on hyvä tuntemus tekniikan aloista ja erilaisista koulutuspoluista, nuoret voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja tulevaisuudestaan. Opinto-ohjaajien tulisi myös pyrkiä vähentämään tekniikan alalla yhä vallitsevaa sukupuolisidonnaisuutta kannustamalla hakijoita tekniikan alalle.


TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa uudenlaista hankeyhteistyötä VeTek (105322)- ja RoboCont (105594)- hankkeiden kesken. Ne muodostavat yhteisen kehitysohjelman, jonka kärkitavoite ja visio on lisätä teknologisten alojen vetovoimaa ja saada osaajia maakuntaan. Hankkeet operoivat sisarhankkeina, niillä on yhteinen maakunnallinen ohjausryhmä ym. lisäarvoa tuottavia yhteisiä konsepteja mm. teknisten alojen työelämä- ja opettaja-/ohjaajafoorumeja. Hanketoimijoista muodostetaan tiimi, joka tekee operatiivista yhteistyötä. Tavoite on selvittää, pilotoida ja arvioida hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan eri kouluasteiden yhteistyötä ja siirtymiä tekniikan eri aloilla. Kehitysohjelmalla vahvistetaan maakunnallista teknologia-alan koulutusjatkumoa ja vetovoimaa.

Tässä hankkeessa tavoitteena on vastata Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alan koulutuksen vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvuun. Hakijoita alan koulutukseen ei ole riittävästi ja samaan aikaan tekniikan aloilla on kysyntää osaavalle työvoimalle. Tavoite on saada työvoimapulasta kärsiville aloille osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Hankkeessa sujuvoitetaan siirtymisiä eri kouluasteiden kesken - nivelvaiheet yläkoulusta toiselle asteelle, toiselta asteelta korkeakouluun - ja koulutuksesta työelämään.

Hankkeen tavoitteena on tukea tasapuolisesti eri sukupuolten hakeutumista teknisille aloille huomioimalla myös tekniikan alalla aliedustettuina olevat tytöt ja naiset sekä maahanmuuttajat. Hankkeessa syvennetään maakunnan opinto-ohjaajien tietopohjaa tämän päivän tekniikan alasta ja sen ammatillisista mahdollisuuksista sekä osallistetaan heitä vetovoimatyöhön.

Hankkeessa ovat laajasti mukana Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusalat mm. automaatiotekniikka, autoala, kone ja tuotanto, logistiikka, puu- ja rakentaminen, sähkö- ja automaatio sekä bio- ja elintarvike. Oppilaitosyhteistyöverkostoon Sedun ja SeAMKin lisäksi kuuluvat alueen yläkoulut, lukiot ja AMKESU-verkostosta mm. Vuoksi ja Jami. Jamin kanssa toteutetaan VeTek- ja Robo Cont - hankkeiden kesken ohjelmaperusteinen yhteistyömalli tekniikan alan ja koulutusten vetovoiman kehittämiseksi maakunnassa.

TOIMENPITEET

Keskeiset toimenpiteet:

1) VeTek - ja Robo Cont - hankkeille yhteisen ohjausryhmän perustaminen ja yhteistyömallin tarkennus, arviointiin mm. Hankecamp
2) Uudenlaiset tekniikan alojen vetovoimaa edistävät viestintä - ja markkinointikonseptit somea ja digiä hyödyntäen mm. videot, podcastit, kuvat, blogit ja vlogit. Vertaisviestintään paikallinen My Tech - lähettiläskonsepti
3) Vastavuoroista kumppanuutta tukevat mallit mm. kummiyrityskonsepti, kumppanuussopimukset
4) Työelämään tutustumisjakson (TET) toimintamallin kehittäminen tekniikan aloilla, avoin malli oppilaitos - työelämä
5) Verkkokerho-toimintamalli
6) Projektipaja Hackathon
7) Opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutus tekniikan aloihin ja osallistaminen vetovoimaisuuden kasvattamiseen

HANKKEEN VARSINAISET KOHDERYHMÄT

- Yläkouluikäiset nuoret (painopiste 9. luokkalaisissa)
- Toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus, myös jatkuvan haun kautta tulevat)
- Huomioidaan em. kohderyhmissä hakijoina myös tytöt ja naiset sekä maahanmuuttajat
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella

HANKKEEN VÄLILLISET KOHDERYHMÄT

- Alueen tekniikan alan yritykset ja yritysten työntekijät, teknologiateollisuus, teknisten alojen ammattiliitot, vientiliitto
- Eri sidosryhmien edustajat Etelä-Pohjanmaalla esim. TE-hallinto, Kauppakamari, Teknologiateollisuus ry. E-P:n yrittäjät
- Muut nuorten ja eri-ikäisten ohjauksesta vastaavat tahot (esim. TE-hallinto, AIMO, ohjaamot, nuorisotoimi, työpajat)
- Alaikäisten vanhemmat

HANKKEEN TOTEUTUSALUE

- Koko Etelä-Pohjanmaa ja kaikki sen kunnat. Hankkeen tulokset ovat kansallisesti hyödynnettävissä.


HANKKEEN TULOKSET

Lyhyen aikavälin tuloksia:

Uudenlainen hankeyhteistyömalli ja kehittämiskokonaisuus VeTek - ja Robo Cont - hankkeiden kesken (sisarhankemalli).

Tekniikan alan ja koulutusten vetovoimamallit mm. paikallinen vetovoimasuunnitelma, digitaalista viestintä- ja markkinointimateriaalia, My Tech - lähettiläät, yritysten työnantajakuvan kirkastuminen.

Yläkoulun ja lukion paikallisesti uudistetut TET-jaksot: avoin malli työelämä - oppilaitos, pilottina tekniikan alat.

Verkkokerho ja projektipaja Hackathon - mallit.

Vastavuoroiset kumppanuusmallit esim. kummiyrityskonsepti, yrityskohtaiset kumppanuussopimukset.

Opinto-ohjaajien monimuotoinen koulutus ja perehdytys tekniikan aloihin sekä sitä tukevaa materiaalia (vetovoima-aineistot paketoituina opoille).


Pitkän aikavälin tuloksia:

Pitkäjänteinen alueellinen tekniikan alojen ja koulutuksen vetovoimatyö.

Yhteistyömalli ja kehittämiskokonaisuus VeTek- ja RoboCont - hankkeiden kesken. Tuloksena alueellisen kehittäjäverkoston laajeneminen ja oppilaitosyhteistyön vahvistuminen.

Sujuvat siirtymät eri kouluasteiden nivelkohdissa ja koulusta työelämään. Tekniikan alan koulutuksellinen jatkumo maakunnassa, alalle saadaan lisää erilaisia hakijoita ja osaavaa työvoimaa.

Tekniikan alan sukupuolittuneisuus vähenee ja monikulttuurisuus lisääntyy.

Oppilaitosten ja työelämän yhteistyö vahvistuu, syntyy kumppanuussopimuksia. Yritysten näkyvyys oppilaitoksissa ja toisin päin paranee.

Opinto-ohjaajien, hakijoiden ja vanhempien syventynyt tietopohja tekniikan aloista ja koulutusmahdollisuuksista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:

- Yläkouluikäiset 8 - 9 luokkalaiset nuoret (painopiste 9. luokkalaisissa)
- Toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus, myös jatkuvan haun kautta tulevat)
- Huomioidaan em. kohderyhmissä hakijoina myös tytöt ja naiset sekä maahanmuuttajat
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella, sekä työvoimaneuvojat ja uraohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

- Alueen tekniikan alan yritykset ja yritysten työntekijät, teknologiateollisuus, teknisten alojen ammattiliitot, vientiliitto
- Eri sidosryhmien edustajat Etelä-Pohjanmaalla esim. TE-hallinto, Kauppakamari, Teknologiateollisuus ry. E-P:n yrittäjät
- Muut nuorten ja eri-ikäisten ohjauksesta vastaavat tahot (esim. TE-hallinto, AIMO, ohjaamot, nuorisotoimi, työpajat)
- Alaikäisten vanhemmat

JATKOAJALLA HUOMIOIDAAN KYSELYYN POHJAUTUVASSA SELVITYKSESSÄ MYÖS Nykyiset työelämässä olevat ja työttömät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 053

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 208

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 486 738

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 943

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Soini, Alajärvi, Seinäjoki, Lappajärvi, Kauhava, Vimpeli, Karijoki, Ähtäri, Teuva, Kurikka, Kauhajoki, Evijärvi, Alavus, Isojoki, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on selvitetty tekniikan alan koulutusten vetovoimaa eri sukupuolten kohdalla Sedun ja SeAMKin hakija- ja opiskelijatilastojen pohjalta. Analysoitiin myös yritysten työ- ja toimintaympäristön vaikutuksia eri sukupuolten ammatinvalintaan, miksi tytöt ja naiset edelleen harvoin valitsevat teknisiä aloja. Pohdittiin myös vanhempien ym. läheisten merkitystä eri sukupuolten ammatinvalinnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma mm. tekniikan alan vetovoimaa lisäävissä viestintä- ja markkinointitoimissa, sujuvien siirtymien eri toimintamalleissa, työelämäyhteistyössä ja ohjaajien ja opettajien osaamisen päivittämisessä ja opo-koulutuksessa. Hankkeen yksi tavoite on kaikkien sukupuolten kannustaminen tekniikan alalle, myös tyttöjen ja naisten ohjaaminen ja rohkaisu alalle. Hankkeessa hyödynnetään NaisTech-hankkeen (TAMK, ESR) kokemuksia tyttöjen ja naisten kannustamisessa tekniikan aloille. Rohkaistaan ja tuetaan tyttöjä ja naisia hakeutumaan ennakkoluulottomasti tekniikan opintoihin ja vaikutetaan valintoihin koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa. Lisätään myös työllistymismahdollisuuksia aloille, joissa on pulaa työvoimasta ja jotka soveltuvat kaikille sukupuolille. Kannustetaan naisia näkemään elämän eri vaiheisiin sopivia monipuolisia uramahdollisuuksia työntekijöinä ja yrittäjinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset sekä koko hankkeen tematiikka edistävät kuitenkin eri sukupuolten tasa-arvoista hakeutumista tekniikan alan koulutukseen ja työelämään. Benchmarkataan tekniikan alan hankkeita, joissa on mukana sukupuolten tasa-arvo mm. NaisTech (TAMK, ESR)

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 8
Hankkeessa kehitetään paperittoman toimiston käytäntöjä ja suositaan digitaalista vuorovaikutusta mm. webinaarit ja some. Hankkeen tiedottaminen, viestintä ja markkinointi painottuvat digitaalisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Digitaaliset käytänteet vähentävät turhaa matkustamista. Hanketta koskettavat kierrätyksen periaatteet ja kestävä kehitys.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Etäkokoukset ja digitaaliset käytänteet vähentävät päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Paperiton toimisto, sähköiset käytänteet ja sähköiset julkaisut vähentävät materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Alueellisesti merkittävän tekniikan alan ja teknologiateollisuuden sekä sen koulutuksen kehittäminen ovat hankkeen keskiössä. Hankkeen tavoitteena on työllisyyden kohottaminen ja osaajien pitäminen maakunnassa. Positiivinen vaikutus väestöön ja elinkeinoihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään palvelumalleja sujuviin siirtymiin ja ohjauksen kehittämiseen. Niiden tuloksena ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään koulutus- ja urapolkuja.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa tuotetut palvelu-, viestintä- ja markkinointimallit ovat suurelta osin sähköisiä, mikä vähentää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen tavoitteena on osaamisen kohottaminen, työllisyyden edistäminen ja sukupuolisidonnaisuuden vähentäminen teknisillä aloilla. Tämä estää syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeessa on vahvasti mukana alueellinen, sukupuoleen perustuva ja kulttuurinen tasapuolisuus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edistää eri kulttuureista tulevien kansallisuuksien oppimista ja työllistymistä tekniikan alalle. Se tarjoaa mahdollisuuden eri väestöryhmille hakeutua tekniikan alan koulutukseen ja saada siihen osaavaa opinto-ohjausta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 7 9
Tekniikan alan koulutuksissa ja alan työpaikoissa on suuri painoarvo ympäristöosaamisella mm. jätteiden kierrättämisen, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-