|
|
|
Hankekoodi: S22066
Hankkeen nimi: VeTek - Vetoa tekniikan aloille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1007629-5
Jakeluosoite: Rastaantaival 2
Puhelinnumero: 040 830 2291
Postinumero: 60200
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: https://www.sedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Terttu Kurunsaari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Innovaatiopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-terttu.kurunsaari(at)sedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8680814
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
HANKKEEN NIMI
VeTek - Vetoa tekniikan aloille
TOTEUTUSAIKA
1.5.2020 - 31.8.2022 (28 kk)
HANKKEEN TARVE
Teknologiateollisuus on huolissaan tekniikan alan ammatillisen koulutuksen heikosta vetovoimasta. Osaajapula on tekniikan alojen ykköshuoli; kysyntä ja tarve eivät kohtaa. Haaste liittyy sekä alan vetovoimaan että pitovoimaan. Asia on noussut esiin myös Etelä-Pohjanmaalla ammatillisen koulutuksen johdon ja työelämän tapaamisissa. Teknologiateollisuus, mutta myös rakentaminen ja muut teollisuusalat, kärsivät jo nyt osaajapulasta suhdanteista huolimatta. Tälläkin hetkellä kone- ja tuotantotekniikka kärsii koko alueella opiskelijavajeesta ja työvoimatarpeesta huolimatta alan parantuneesta työllisyystilanteesta. Samaan aikaan 2- ja 3- asteen oppilaitoksissa on hakijapulaa tekniikan aloilla. Alhainen syntyvyys ja muuttotappio vievät alueen nuoria. Samalla 2. ja 3. asteen koulutukseen siirtyvät ikäluokat ovat pienentyneet. Etelä-Pohjanmaalla syntyvyys on laskenut 1995 vuodesta 2000 luvun alkuvuosiin yli 10 % ja aivan viime vuosina vielä jyrkemmin.
Sekä tutkimuksissa että ammatillisen koulutuksen raportin kyselytutkimuksessa ilmeni, että nuoret eivät koe saavansa riittävää ohjausta koulutukseen ja ammattiin liittyviin valintoihin. Opinto-ohjaajilla on tärkeä rooli välittää tietoa eri aloista, ammateista ja työelämän muutoksesta lapsille ja nuorille. Varmistamalla, että opinto-ohjaajilla on hyvä tuntemus tekniikan aloista ja erilaisista koulutuspoluista, nuoret voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja tulevaisuudestaan. Opinto-ohjaajien tulisi myös pyrkiä vähentämään tekniikan alalla yhä vallitsevaa sukupuolisidonnaisuutta kannustamalla hakijoita tekniikan alalle.
TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa uudenlaista hankeyhteistyötä VeTek (105322)- ja RoboCont (105594)- hankkeiden kesken. Ne muodostavat yhteisen kehitysohjelman, jonka kärkitavoite ja visio on lisätä teknologisten alojen vetovoimaa ja saada osaajia maakuntaan. Hankkeet operoivat sisarhankkeina, niillä on yhteinen maakunnallinen ohjausryhmä ym. lisäarvoa tuottavia yhteisiä konsepteja mm. teknisten alojen työelämä- ja opettaja-/ohjaajafoorumeja. Hanketoimijoista muodostetaan tiimi, joka tekee operatiivista yhteistyötä. Tavoite on selvittää, pilotoida ja arvioida hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan eri kouluasteiden yhteistyötä ja siirtymiä tekniikan eri aloilla. Kehitysohjelmalla vahvistetaan maakunnallista teknologia-alan koulutusjatkumoa ja vetovoimaa.
Tässä hankkeessa tavoitteena on vastata Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alan koulutuksen vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvuun. Hakijoita alan koulutukseen ei ole riittävästi ja samaan aikaan tekniikan aloilla on kysyntää osaavalle työvoimalle. Tavoite on saada työvoimapulasta kärsiville aloille osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Hankkeessa sujuvoitetaan siirtymisiä eri kouluasteiden kesken - nivelvaiheet yläkoulusta toiselle asteelle, toiselta asteelta korkeakouluun - ja koulutuksesta työelämään.
Hankkeen tavoitteena on tukea tasapuolisesti eri sukupuolten hakeutumista teknisille aloille huomioimalla myös tekniikan alalla aliedustettuina olevat tytöt ja naiset sekä maahanmuuttajat. Hankkeessa syvennetään maakunnan opinto-ohjaajien tietopohjaa tämän päivän tekniikan alasta ja sen ammatillisista mahdollisuuksista sekä osallistetaan heitä vetovoimatyöhön.
Hankkeessa ovat laajasti mukana Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusalat mm. automaatiotekniikka, autoala, kone ja tuotanto, logistiikka, puu- ja rakentaminen, sähkö- ja automaatio sekä bio- ja elintarvike. Oppilaitosyhteistyöverkostoon Sedun ja SeAMKin lisäksi kuuluvat alueen yläkoulut, lukiot ja AMKESU-verkostosta mm. Vuoksi ja Jami. Jamin kanssa toteutetaan VeTek- ja Robo Cont - hankkeiden kesken ohjelmaperusteinen yhteistyömalli tekniikan alan ja koulutusten vetovoiman kehittämiseksi maakunnassa.
TOIMENPITEET
Keskeiset toimenpiteet:
1) VeTek - ja Robo Cont - hankkeille yhteisen ohjausryhmän perustaminen ja yhteistyömallin tarkennus, arviointiin mm. Hankecamp
2) Uudenlaiset tekniikan alojen vetovoimaa edistävät viestintä - ja markkinointikonseptit somea ja digiä hyödyntäen mm. videot, podcastit, kuvat, blogit ja vlogit. Vertaisviestintään paikallinen My Tech - lähettiläskonsepti
3) Vastavuoroista kumppanuutta tukevat mallit mm. kummiyrityskonsepti, kumppanuussopimukset
4) Työelämään tutustumisjakson (TET) toimintamallin kehittäminen tekniikan aloilla, avoin malli oppilaitos - työelämä
5) Verkkokerho-toimintamalli
6) Projektipaja Hackathon
7) Opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutus tekniikan aloihin ja osallistaminen vetovoimaisuuden kasvattamiseen
HANKKEEN VARSINAISET KOHDERYHMÄT
- Yläkouluikäiset nuoret (painopiste 9. luokkalaisissa)
- Toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus, myös jatkuvan haun kautta tulevat)
- Huomioidaan em. kohderyhmissä hakijoina myös tytöt ja naiset sekä maahanmuuttajat
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
HANKKEEN VÄLILLISET KOHDERYHMÄT
- Alueen tekniikan alan yritykset ja yritysten työntekijät, teknologiateollisuus, teknisten alojen ammattiliitot, vientiliitto
- Eri sidosryhmien edustajat Etelä-Pohjanmaalla esim. TE-hallinto, Kauppakamari, Teknologiateollisuus ry. E-P:n yrittäjät
- Muut nuorten ja eri-ikäisten ohjauksesta vastaavat tahot (esim. TE-hallinto, AIMO, ohjaamot, nuorisotoimi, työpajat)
- Alaikäisten vanhemmat
HANKKEEN TOTEUTUSALUE
- Koko Etelä-Pohjanmaa ja kaikki sen kunnat. Hankkeen tulokset ovat kansallisesti hyödynnettävissä.
HANKKEEN TULOKSET
Lyhyen aikavälin tuloksia:
Uudenlainen hankeyhteistyömalli ja kehittämiskokonaisuus VeTek - ja Robo Cont - hankkeiden kesken (sisarhankemalli).
Tekniikan alan ja koulutusten vetovoimamallit mm. paikallinen vetovoimasuunnitelma, digitaalista viestintä- ja markkinointimateriaalia, My Tech - lähettiläät, yritysten työnantajakuvan kirkastuminen.
Yläkoulun ja lukion paikallisesti uudistetut TET-jaksot: avoin malli työelämä - oppilaitos, pilottina tekniikan alat.
Verkkokerho ja projektipaja Hackathon - mallit.
Vastavuoroiset kumppanuusmallit esim. kummiyrityskonsepti, yrityskohtaiset kumppanuussopimukset.
Opinto-ohjaajien monimuotoinen koulutus ja perehdytys tekniikan aloihin sekä sitä tukevaa materiaalia (vetovoima-aineistot paketoituina opoille).
Pitkän aikavälin tuloksia:
Pitkäjänteinen alueellinen tekniikan alojen ja koulutuksen vetovoimatyö.
Yhteistyömalli ja kehittämiskokonaisuus VeTek- ja RoboCont - hankkeiden kesken. Tuloksena alueellisen kehittäjäverkoston laajeneminen ja oppilaitosyhteistyön vahvistuminen.
Sujuvat siirtymät eri kouluasteiden nivelkohdissa ja koulusta työelämään. Tekniikan alan koulutuksellinen jatkumo maakunnassa, alalle saadaan lisää erilaisia hakijoita ja osaavaa työvoimaa.
Tekniikan alan sukupuolittuneisuus vähenee ja monikulttuurisuus lisääntyy.
Oppilaitosten ja työelämän yhteistyö vahvistuu, syntyy kumppanuussopimuksia. Yritysten näkyvyys oppilaitoksissa ja toisin päin paranee.
Opinto-ohjaajien, hakijoiden ja vanhempien syventynyt tietopohja tekniikan aloista ja koulutusmahdollisuuksista.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- Yläkouluikäiset 8 - 9 luokkalaiset nuoret (painopiste 9. luokkalaisissa)
- Toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus, myös jatkuvan haun kautta tulevat)
- Huomioidaan em. kohderyhmissä hakijoina myös tytöt ja naiset sekä maahanmuuttajat
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella, sekä työvoimaneuvojat ja uraohjaajat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Alueen tekniikan alan yritykset ja yritysten työntekijät, teknologiateollisuus, teknisten alojen ammattiliitot, vientiliitto
- Eri sidosryhmien edustajat Etelä-Pohjanmaalla esim. TE-hallinto, Kauppakamari, Teknologiateollisuus ry. E-P:n yrittäjät
- Muut nuorten ja eri-ikäisten ohjauksesta vastaavat tahot (esim. TE-hallinto, AIMO, ohjaamot, nuorisotoimi, työpajat)
- Alaikäisten vanhemmat
JATKOAJALLA HUOMIOIDAAN KYSELYYN POHJAUTUVASSA SELVITYKSESSÄ MYÖS Nykyiset työelämässä olevat ja työttömät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 053
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 790
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 486 740
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 485 053
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Kurikka, Ähtäri, Seinäjoki, Teuva, Alajärvi, Vimpeli, Soini, Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Kauhajoki, Lapua, Ilmajoki, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Isokyrö, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34
Suunniteltu: 300
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään paperittoman toimiston käytäntöjä ja suositaan digitaalista vuorovaikutusta mm. webinaarit ja some. Hankkeen tiedottaminen, viestintä ja markkinointi painottuvat digitaalisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 8 |
| Digitaaliset käytänteet vähentävät turhaa matkustamista. Hanketta koskettavat kierrätyksen periaatteet ja kestävä kehitys. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Etäkokoukset ja digitaaliset käytänteet vähentävät päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Paperiton toimisto, sähköiset käytänteet ja sähköiset julkaisut vähentävät materiaaleja ja jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Alueellisesti merkittävän tekniikan alan ja teknologiateollisuuden sekä sen koulutuksen kehittäminen ovat hankkeen keskiössä. Hankkeen tavoitteena on työllisyyden kohottaminen ja osaajien pitäminen maakunnassa. Positiivinen vaikutus väestöön ja elinkeinoihin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään palvelumalleja sujuviin siirtymiin ja ohjauksen kehittämiseen. Niiden tuloksena ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään koulutus- ja urapolkuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa tuotetut palvelu-, viestintä- ja markkinointimallit ovat suurelta osin sähköisiä, mikä vähentää liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on osaamisen kohottaminen, työllisyyden edistäminen ja sukupuolisidonnaisuuden vähentäminen teknisillä aloilla. Tämä estää syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa on vahvasti mukana alueellinen, sukupuoleen perustuva ja kulttuurinen tasapuolisuus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hanke edistää eri kulttuureista tulevien kansallisuuksien oppimista ja työllistymistä tekniikan alalle. Se tarjoaa mahdollisuuden eri väestöryhmille hakeutua tekniikan alan koulutukseen ja saada siihen osaavaa opinto-ohjausta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 9 |
| Tekniikan alan koulutuksissa ja alan työpaikoissa on suuri painoarvo ympäristöosaamisella mm. jätteiden kierrättämisen, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. | ||
Hankkeen tavoitteet
Vetoa Tekniikan aloille -hankkeen (VeTek, 2020-2022 +2023) tavoitteena oli parantaa E-P:lla tekniikan alan koulutusten vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Hakijoita alan koulutuksiin ei ollut riittävästi, ja samaan aikaan oli kysyntää osaavalle työvoimalle. Tavoite oli saada uusia opiskelijoita työvoimapulasta kärsiville aloille, ja osaavaa työvoimaa yrityksiin. Hanke pyrki vaikuttamaan pääkohderyhmien, peruskoululaisten ja lukiolaisten, mielikuviin tekniikan alasta, lisäämään tietoisuutta siitä ja poistamaan negatiivisia ennakkoluuloja. Pandemia-aikana virtuaalisuus nähtiin mahdollisuutena yhteydenpitoon ja vetovoimatyöhön etäisyyksistä huolimatta. Virtuaalisuus kohtelee kaikkia tasapuolisesti esim. asuinpaikasta riippumatta. Osaajia alalle pyrittiin lisäämään myös edistämällä eri sukupuolten hakeutumista teknisille aloille huomioiden myös tekniikan alalla aliedustettuina olevat tytöt ja naiset. Heille kerrottiin sekä peruskouluissa että lukioissa tekniikan alan mahdollisuuksista ja koulutuksista.
Hankkeen kohdealat ja -ryhmät
Hankkeen kohdealoina olivat tekniikan koulutusalat: automaatiotekniikka, autoala, kone ja tuotantotekniikka, logistiikka, puu- ja rakentaminen, sähkö-automaatio sekä bio- ja elintarviketekniikka. Välittömänä kohderyhmänä olivat peruskoululaiset, II asteen opiskelijat (vars. lukio) sekä ohjaustyötä tekevät perus- ja toisella asteella. Välillisenä kohderyhmänä olivat alueen tekniikan alan yritykset ja niiden työntekijät, teknologiateollisuus, teknisten alojen ammattiliitot, vientiliitto, eri sidosryhmien edustajat E-P:lla esim. TE-hallinto, Kauppakamari, Teknologiateollisuus ry. E-P:n yrittäjät sekä muut ohjauksesta vastaavat tahot ja alaikäisten vanhemmat.
Tavoite 1: Tekniikan alan ja koulutusalojen vetovoiman lisääminen (Sedu,
SeAMK)
TP1) Vetovoimaa edistävien viestintä - ja markkinointikonseptien kehittäminen tekniikan aloille sekä paikallisen tekniikan alojen vetovoimasuunnitelman laadinta.
Hankkeessa luotiin tekniikan alojen vetovoiman perusviestit: Monipuolisuus, Monialaisuus, Modernius, Merkityksellisyys ja Ammattiylpeys. Viestejä sovellettiin kaikissa toimenpiteissä: tilaisuuksissa, vierailuilla, työpajoissa, puheenvuoroissa, sarjakuvissa ja printeissä sekä videomateriaaleissa. Merkittävä tuotos olivat virtuaaliset tutustumisympäristöt ja materiaalit sekä Sedulla että SeAMK:lla.
Tavoite 2: TP 2, 3 ja 4. Siirtymisten edistäminen opintopoluilla eri kouluasteiden kesken
TP2) Vastavuoroista kumppanuutta tukevat mallit yritysten ja koulujen välillä (Sedu)
Merkittävä toimi oli kummiyritystoiminnan kehittäminen, joka käynnistyi Jalasjärvellä ja Lapualla paikallisten yritysten ja koulujen välillä. Ideoitiin mm. yhteistä vuosikalenteria vierailuihin, TET:iin ym. yhteistyöhön, kuten teknisen työn materiaaliyhteistyö.
Teknologia-alan vetovoimaa kehitettiin yritysnäkökulmasta järjestämällä alan toimijoille webinaari työnantajamielikuvan rakentamisesta ja laatimalla opas sen kehittämiseen. Yritykset olivat mukana myös maakunnallisessa Pyöreän Pöydän työpajassa, jossa ruodittiin haastetta yhdessä alueella vaikuttavien työllisyyden edistämisen ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa.
TP3) Työelämään tutustumisjakson (TET) kehittäminen tekniikan aloilla (Sedu)
TET-jaksoja kehitettiin huomioiden teknologia-alan erityispiirteet, kuten työturvallisuus ja työtehtävien haastavuus. TET-jaksoja työturvallisuuskriittisillä aloilla toteutettiin Sedussa, jossa nuorten TET-osallistuminen onnistuu paremmin. Toteutettiin mm. ryhmäTET, monialaTET ja kokonainen TET-viikko yhdellä koulutusalalla. TET-tutustujia oli yhteensä 19, toteutus Seinäjoella, Lapualla, Kurikassa ja Ähtärissä. Osallistujat antoivat pääosin hyvää palautetta. Myös Sedussa jaksosta vastaavat opettajat ja ohjaajat olivat tyytyväisiä, kunhan jakso oli etukäteen sovittu (nuorelle ohjaaja varattuna). Kehitettiin eteenpäin myös Yläkoulujen Metallitaitajat-valinnaiskurssia. TET -jaksot kiinnostivat tyttöjä, ne ovat hyvä keino lisätä myös tyttöjen ja naisten mielenkiintoa tekniikkaan.
TP4) Tekniikan alojen Virtuaaliopon ja Metaversen kehittäminen lukiolaisille (SeAMK)
SeAMK:ssa rakennettiin virtuaalimaailmaa metaverse.seamk.fi, joka mahdollistaa virtuaalisen kohtaamisen sekä virtuaaliopo-työkalua, jota voidaan hyödyntää ohjaustyökaluna tai yksilön omana toimintona urapohdintojen tukena. Laadittiin myös vetovoimasivusto https://www.seamk.fi/tekniikanala/valitse-tekniikan-ala/ tekniikan alasta. Lukuvuoden 2022-23 aikana tehtiin useita vierailuja hankealueen lukioihin ja esiteltiin eri tutkintoja ja uramahdollisuuksia. Virtuaaliopon tehtävät lisäsivät ymmärrystä tekniikan monipuolisista mahdollisuuksista, tavoitteena rikkoa erityisesti tyttöjen ennakkoluuloja alasta, mutta samaten myös poikien, jotka eivät olleet erityisen kiinnostuneita alasta. Virtuaaliopon vastauksissa ilmeni, että 14 %:lla mielikuva tekniikan alasta muuttui positiivisemmaksi, 50 %:lla pysyi ennallaan positiivisena, 31 %:lla pysyi ennallaan neutraalina, 2 %.lla pysyi ennallaan negatiivisena ja 2 %:lla muuttui aiempaa negatiivisemmaksi. Lukioyhteistyössä toteutettiin teknologiaprojektiviikko Sedun, SeAMKin ja alueen teknologiayritysten kanssa. Ko. toimintamallia on hankkeen jälkeen kopioitu hyvinvointi- ja matkailualalle. Virtuaaliopon tehtävät nostivat esiin teemoja, jotka lisäävät myös tyttöjen ja naisten kiinnostusta alaa kohtaan.
Tavoite 3. TP5) Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen syventäminen tekniikan aloista ja osallistaminen vetovoimatyöhön (Sedu ja SeAMK)
Opoille järjestettiin webinaareja, työpajoja ja koottiin tekniikan alojen vetovoiman työkalupakki, joka sisälsi videoita, virtuaalisia tutustumistiloja ja tallenteita webinaareista. Toteutettiin myös sarjakuvina hankkeen viisi viestiä, joita käytettiin sekä printteinä että sähköisinä materiaaleina. Kone- ja metallialan sekä puuteollisuusalan videot laadittiin palvelemaan alueen yritysten työvoimapulaa ja kertomaan tositarinaa ammateista ja niiden monipuolisista tehtävistä. Virtuaaliset opetusympäristöjen tutustumistilat mahdollistavat tutustumisen kaikille: oppilaille, vanhemmille, opettajille työkaluksi ja vetovoimamateriaaliksi. Jotkut opot olivat jakaneet linkkejä jo myös vanhempien käyttöön.
Vaikuttavuustyö kosketti erityisesti ohjaustyötä tekeviä lisäten heidän tietoisuuttaan eri uramahdollisuuksista tekniikan alalla sekä ymmärrystä pääsykokeista ja hakuprosessista. Kaikki materiaali suunniteltiin siten, että se toimii opojen ja muiden ohjaajien työkalupakkina teknologia-alan uraohjauksessa. Hankkeesta oltiin yhteydessä kaikkiin alueen opoihin ja yhteistyötä tehtiin eri tasoilla. Materiaalit tuotiin kaikkien opojen ja TE-toimistojen saataville. Sitä laadittiin kattavasti hankkeen alussa tehdyn tarvekyselyn perusteella sisältäen mm. infoa opinnoista, opiskelijatarinoita, tietoa ja tehtäviä alalla vaadittavasta osaamisesta, hausta ja oppilaitoksen tiloista.
Pitkäaikaisena tuloksena hanke rakensi pohjaa tulevaisuuden vetovoimatyölle tuottaen materiaaleja ja jakaen tietoa opoille ja opettajille peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa. Heidän vastuullaan ovat tulevaisuuden tekijät. Tärkeisiin hetkiin, kuten TET-tutustumiset, vierailut oppilaitosten tekniikan aloille ja teknisen alan yrityksiin, haettiin uusia tapoja yritysten ja opettajien kanssa. Tärkeä havainto oli, että tutustumisjärjestelyjen työläyttä helpottaisi yritysten ja oppilaitosten yhteinen vuosikalenteri. Se voisi olla esim. paikkakunnan yritysten ja koulujen välillä, tai jopa koko E-P:n tai seutukuntien kattava kalenteri tutustumispäivistä ja vierailuista. Resurssihaaste havaittiin vasta hankkeen jatkoajalla, jolloin korona ei enää rajoittanut liikkuvuutta. Hanke olisi päässyt liikkuvuuden kehittämisessä pidemmälle ilman koronaa. Koulujen suunnittelutyö on pitkäjänteistä ja edellyttää varhaista kalenterointia koulun vuosisuunnitelmaan.
Hankkeen jatkoaika
Jatkoajan tavoite oli saattaa loppuun kesken jääneet toimenpiteet. Vasta tuolloin päästiin laajemmin kasvokkain tapahtuviin toimenpiteisiin, kuten oppilaitosvierailut ja -esittelyt puolin ja toisin, lukion projektiviikko ja fyysiset työpajat. Syksyllä 2023 saatiin lisää TET-tutustujia, ja Metallitaitajat-kokeilussa saatiin uutta kierrosta käyntiin yhteistyössä Kone- ja tuotantotekniikan kanssa. Jatkoajalla tehtiin myös kyselyt yrityksille ja yksityishenkilöille niiden suhtautumisesta koulutukseen ja toteutustapoihin. Vastauksia yksityisiltä n. 100 ja yrityksiltä n. 20 (hyvä tulos). Materiaalien osalta tärkeänä nähtiin, että Sedun virtuaaliset tutustumistilat saadaan tarjolle maakunnan eri kampuksille. SeAMKista materiaaleihin saatiin täydennykset bio- ja elintarviketekniikasta, josta tehtiin opiskelijatarinoita ja virtualisoitiin laboratoriot.
Sisarhankkeet VeTek ja RoboCont
VeTekissä tehtiin uraauurtavaa yhteistyötä JAMIn RoboCont-hankkeen kanssa. Niillä oli yhteinen ohjausryhmä, ja kolmen eri koulutusorganisaation kesken tehtiin vaikuttavaa vetovoima- ja mielikuvatyötä tekniikan alan hyväksi. Molemmat hankkeet toimivat myös aktiivisena verkostojäsenenä mm. maakunnallisessa Teknologiateollisuuden buustauskampanjassa. Hankeyhteistyömallia on skaalattu jo muihin hankkeisiin mm. ohjausryhmätoiminnassa.
Hakijatilastot
Vaikuttavuuden osalta hakijatilastot ovat välillinen mittari ja monen tekijän summa. Osa tekniikan aloista pysyi johdonmukaisesti hyvällä hakijatasolla. Kohdealoilla tapahtui merkittävää vetovoiman parannusta, erityisesti Sedun Kone- ja tuotantotekniikkaan hakijoita oli selvästi enemmän v. 2022 alkaen. Myös Talotekniikka kohosi. SeAMKin tekniikan alan hakijamäärät keväällä 2022 nousivat konetekniikan ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmissa ja laskivat rakennus- ja tietotekniikan tutkinto-ohjelmissa. Keväällä 2023 hakijamäärissä oli kasvua vain tietotekniikassa, muissa tutkinto-ohjelmissa hakijamäärät laskivat.