Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22072

Hankkeen nimi: Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:n suoramyynnin kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.5.2020 ja päättyy 5.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1569148-1

Jakeluosoite: Rekkatie 11 A 1

Puhelinnumero: 0505500776

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Kiiskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.kiiskinen(at)muikkusuomi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505500776

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronaepidemian myötä tullut poikkeustila on vaikuttanut monen yrityksen toimintaan. Myös kalastajien toimeentulo on vaarassa. Tukut eivät enää osta kalaa samaan tapaan kuin aikaisemmin, kaupan menekki on vähentynyt eikä monilla kalastajilla ole enää mahdollista saada saalistaan kaupaksi. Kuluttajat ostavat edelleen tuotteita mielellään suoraan tuottajilta; lähiruokaa ostamalla halutaan tukea paikallisia elinkeinoja, läheltä pyydettyä kalaa ei haluta ajeluttaa ennen kauppaan saapumista ympäri suomea ja tuottajien luona käymällä ei altistuta isojen markettien ihmisruuhkille, joita epidemian aikana on syytä välttää. Monella kalastajalla suoramyynti on kuitenkin vähäistä useista syistä johtuen. Näitä ovat mm puutteelliset tilat ja asiakasvirtojen vähyys. Hankkeessa parannetaan kalastajien liiketoimintaedellytyksiä koronan kaltaisissa poikkeustilanteissa. Hankkeen kehittämiskohteet palvelevat liiketoimintaa myös koronan jälkeisessä ajassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kalastajien suoramyyntitoimintaa, parantaa kalastajalähtöisesti suoramyynnin edellytyksiä elintarvikeketjun ja tilojen osalta. Mikäli kalastajilta nousee kehittämistarpeita tilojen monipuolistamiseksi, annetaan siihen asiantuntija-apua hankkeen puolesta ja neuvotaan tarvittaessa jatkotoimenpiteissä, kuten investointeihin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyvissä asioissa.
Hankkeen vaikutuksesta kalastajien valmiudet kannattavaan liiketoimintaan poikkeusoloissa parantuvat. Suoramyyntiä toteuttavien kalastajien tunnettuus paranee ja markkinoinnin myötä saatavien asiakaskontaktien määrä nousee. Hankkeen aikana kalastajien digiosaaminen markkinoinnin osalta kehittyy ja se parantaa heidän kilpailukykyään viestinnältään muuttuneessa yhteiskunnassa. Hankkeen lopussa kalastajille suoritetaan kysely hankkeen aikana syntyneistä kehittämistarpeista, joita heille on noussut tulevaisuutta silmällä pitäen. Ja kalastajia ohjataan jatkotoimenpiteisiin heidän tarpeidensa mukaisesti.
Hankkeessa on mukana 25-30 kalastajaa, jotka kehittävät hankkeen aikana suoramyyntiliiketoimintaansa. Hankkeen kautta kalastajat saavat näkyvyyttä ja tietoisuus heidän suoramyyntitoiminnastaan kasvaa. Osa kalastajista hakee näkyvyyttä yhdistyksen nettisivujen kautta, jotka hankkeessa syntyvät. Samoin syntyvät yhdistyksen some kanavat. Osa kalastajista kehittää hankkeen tukemana myös oman yrityksensä näkyvyyttä omien somekanavien kautta. Tällä kokonaisuudella lisätään kalastajien liikevaihtoa suoramyynnissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-Kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:n jäsenet sekä muut ammattikalastajat. Ammattikalastajiksi katsotaan kalastusta työnään tekevät, jotka ovat rekisteröityneet kaupallisiksi kalastajiksi ja jotka toimivat yrittäjinä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Välillisiä kohderyhmiä ovat kuluttajat, ravintolat, kunnat, ammattikeittiöt, elintarviketeollisuus, jotka löytävät kalastajat hankkeen aikana ja jälkeen aiempaa helpommin yhteen paikkaan koottuna. Myös sähköinen markkinointi kohdennetaan asiakasryhmiin, joiden oletetaan olevan suoramyyntipisteiden asiakkaita jatkossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 394

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 933

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 394

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 79 933

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Polvijärvi, Joensuu, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Rääkkylä, Kitee, Ilomantsi, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Rekkatie 11 A 1

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei perusteluja
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei perusteluja
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei perusteluja

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 2
Ei perusteluja
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 2
Ei perusteluja
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 1
Ei perusteluja
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei perusteluja
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei perusteluja
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Ei perusteluja
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei perusteluja
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 2
Ei perusteluja
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 2
Ei perusteluja
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Ei perusteluja
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 1
Ei perusteluja
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei perusteluja
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei perusteluja
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei perusteluja
Ympäristöosaaminen 2 2
Ei perusteluja

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronaepidemian myötä tullut poikkeustila on vaikuttanut monen yrityksen toimintaan. Koronapandemia aiheutti toimeentulon vaarantumisen myös kaupallisille kalastajille, sillä tukut eivät enää ostaneet kalaa samaan tapaan kuin aikaisemmin, kaupan menekki vähentyi eikä monilla kalastajilla ollut enää mahdollista saada saalistaan kaupaksi. Kuluttajat ostavat edelleen tuotteita mielellään suoraan tuottajilta; lähiruokaa ostamalla halutaan tukea paikallisia elinkeinoja, läheltä pyydettyä kalaa ei haluta ajeluttaa ennen kauppaan saapumista ympäri suomea ja tuottajien luona käymällä ei altistuta isojen markettien ihmisruuhkille, joita epidemian aikana on syytä välttää. Monella kalastajalla suoramyynti on kuitenkin ollut vähäistä useista syistä johtuen. Näitä ovat mm. näkyvyyden puuttuminen, puutteellinen markkinointi, puutteelliset tilat ja asiakasvirtojen vähyys.

Hankkeessa parannettiin kalastajien liiketoimintaedellytyksiä koronan kaltaisissa poikkeustilanteissa. Hankkeen kehittämiskohteet palvelevat liiketoimintaa myös koronan jälkeisessä ajassa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kalastajien suoramyyntitoimintaa ja parantaa kalastajalähtöisesti suoramyynnin edellytyksiä.

Suoramyynnin kannattavuuden kannalta on olennaista saada suoramyyntipisteille näkyvyyttä ja saattaa ne palvelutasoineen asiakkaiden tietoisuuteen. Tässä hankkeessa rakennettiin Ammattikalastajien seuralle nettisivut, joissa kerrotaan kalastajista, heidän suoramyyntipalveluistaan yhteystietoineen. Saman sivuston alta löytyy kootusti 10 kalastajan tiedot, tämä on alusta, jollaista maakunnassa ei ole tähän saakka ollut. Sivustolta voi myös suodattaa kalastajia omien hakutarpeidensa mukaan, kuten sijainnin, ja tuotteiden osalta. Sivut toimivat markkinoinnin työkaluna ja sivujen tunnettavuutta lisättiin somemarkkinoinnin ja google näkyvyyden kautta hankkeen aikana. Näkyvyyttä kohdennettiin oikein seuraamalla sivukävijöitä Google Analyticsistä sekä Business Managerista. Sivusto jää hankkeen jälkeen yhdistyksen hallintaan.
Hankkeen aikana yhdistykselle perustettiin somekanavia Facebookiin, Instagramiin sekä oma YouTube kanava. Yhdistyksen kalastajista tuotettiin näille kanaville hankkeen aikana kuva- ja videomateriaalia, joiden avulla sivuille luodaan maakunnan kalastajista tarinaa ja positiivisia mielikuvia. Some näkyvyydestä ja somemarkkinoinnista kiinnostuneille kalastajille järjestettiin opastusta omien some profiilien luontiin ja annettiin perustaidot eri somekanavien hallinnoinneille yritysprofiilin kautta. Hankkeen aikana annettiin kiinnostuneille myös perustaidot Business Managerista käyttöön ottamiseksi ja opastettiin maksullisen somemarkkinoinnin alkuun. Näkyvyys yhdistyksen sivuilla ja somekanavilla ei kuitenkaan edellyttänyt eikä velvoittanut opettelemaan sähköisten kanavien hallintaa itse.

Materiaalia nettisivuille ja somekanaviin tuotettiin hankkeen aikana kaikkien siihen haluavien kalastajien toiminnasta videoin, kuvin ja haastatteluin. Kalastajille varattiin myös henkilökohtaista tarvelähtöistä neuvontaa ja opastusta hankkeen sisältöjä koskevissa asioissa.

Hankkeessa oli mukana 15 kalastajaa, jotka kehittivät hankkeen aikana suoramyyntiliiketoimintaansa. Hankkeen toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus yhdessä Matexpro:n kanssa.