Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22073

Hankkeen nimi: Tahtotilana työkyky! -hanke itäsuomalaisille kunnille ja kaupungeille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Well3 Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 2975797-1

Jakeluosoite: Puijonkatu 23, 2 krs

Puhelinnumero: 050-5825061

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huhta Maria Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.huhta(at)well3.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5825061

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettista tietoa kuntien työkyvyn johtamisen tilasta sekä tunnistaa kehittämiskohteita ja ideoita ratkaisumalleja. Kehittämisen painopisteenä on työhyvinvoinnin johtaminen ja yhteistyön syventäminen kuntien kesken.

Hankkeen toimenpiteinä on kattava sähköinen työkykykysely ja tietojen analysointi yhdessä kunnan johdon ja esimiesten kanssa. Kunnat saavat käytännön tietoa ja työkaluja työkyvystä, työkyvyn johtamisesta sekä välittömien kustannussäästöjen tunnistamisesta. Tulokset käsitellään kyselyssä esiin tulleiden kuntien vahvuuksien kautta ja sen pohjalta tehdään osallistaen kunnan kehityssuunnitelma. Kehityssuunnitelmat käsitellään myös osallistuvien kuntien kesken ja kokemuksia sekä oppeja jakaen.

Kunnat ovat kovissa säästöpaineissa ja niiden sairauspoissaolot ovat läpi linjan korkealla tasolla. Osittain tämä johtuu rakenteellisista jäykkyyksistä, joita kuntasektorilla on huomattavasti yksityistä puolta enemmän. Esimerkiksi osatyökykyisyyden hyödyntämisessä ollaan ottamassa vasta ensi askeleita. Myös työkyvyn johtamisessa sekä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja työkykyyn liittyvässä ennakoinnissa, reagoinnissa ja seurannassa on paljon kehitettävää. Hankkeen avulla voidaan synnyttää hankettakin laajempaa julkista keskustelua kunnallisesta työkyvystä ja sen johtamisesta. Näkemyksemme on, että työkyvyn ylläpitämisen ja johtamisen tulisi olla keskeinen osa kuntien toimintakulttuuria.

Tämä hanke on tarkoitettu Pohjois-Savon pienille ja keskisuurille kunnille ja sen tarkoituksena on myös valmistella isompaa ESR-hanketta, joka on tarkoitettu Itä-Suomen maakuntien pienille ja keskisuurille kunnille. Hanketta valmistellaan eri alojen osaajista kootussa tiimissä ja tässä hankkeessa olevissa kunnissa keskustellaan kunnanjohtajien ja kuntien henkilöstöjohtajien kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Savon yli 5 000 ja alle 50 000 asukkaan kunnat ja kaupungit, jotka työllistävät vähintään 300 henkilöä. Yksilötasolla toimenpiteet on suunnattu erityisesti kuntien esimiehille ja ylimmälle johdolle.

Koska kohderyhmänä on kuntaorganisaatiot ja toimenpiteet kohdistuvat toimintaan, niin esitämme, että seurantatietoihin ei esitetä henkilöitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat Suomen muut saman kokoluokan kunnat, jotka pystyvät jo hyödyntämään tämän hankkeen löydöksiä ja tuloksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 72 040

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 040

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 75 040

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 75 040

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Kiuruvesi, Tuusniemi, Siilinjärvi, Rautalampi, Vesanto, Kaavi, Suonenjoki, Tervo, Sonkajärvi, Keitele, Rautavaara, Lapinlahti, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke ei vaikuta suoranaisesti sukupuolinäkymään, mutta se on huomioitu hankkeen toiminnassa. Olemme mm. huomioineet, että työkykvyn heikentymisessä on todettu riskialoiksi erityisesti sosiaali –ja terveysala ja opetusalat, joissa sukupuolijakauma on pääosin naisvaltainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämän hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti pinta- ja pohjavesiin, eikä maaperään, eikä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti materiaaleihin, eikä jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hanke on lähtölaukaus kuntien .kehittämiseen henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja osatyökykyisyyden hyödyntämiseksi
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeen kautta voi löytyä uusia työllistymisenmahdollisuuksia niin kuntien sisällä, kuin myös alueelliselle yritystoiminnalle valtakunnallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Kuntien yhteisen toiminnan myötä myös työvoiman liikkuvuudelle voi löytyä uusia keinoja ja mahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työkyvyn kehittyminen näkyy työntekijöiden elämänlaadussa ja hyvinvoinnissa.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Tässä hankkeessa selvitetään tasapuolisen kohtelun toteutuminen ja lisätään osaamisen tasoa sekä siten myös tasa-arvon edistymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta huomioiden kuntien toiminnan ja työkyvyn kehittämisen nykytilassa on suurtakin vaihtelua.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei vaikuta välittömästi tai välillisesti ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tuloksena kunnalla on selkeä tilannekuva kunnan työntekijöiden työkyvystä, toimintamallit työkyvyn johtamiseen sekä konkreettiset työvälineet näiden johtamiseen kunnassa. Tavoitteisiin päästiin kaikkien kuntien osalta, nyt heillä on selkeä kuva vahvuuksista, kehitettävistä asioista ja tämänhetkiset haasteista työkyvyn johtamisen saralla.
Organisaation työkyvyn johtamisen mallin rakentaminen tehdään vaiheittain: mallin vaiheet ovat alkukartoitus, vahvuudet, kehitystoimenpiteet, toiminta ja seuranta. Oli toimintamalli mikä tahansa, alkutilanteen kartoitus on kuitenkin välttämätön ensimmäinen toimenpide, jotta kehitystoimenpiteet kohdentuvat oikeisiin asioihin ja päästään näkemään kokonaistilanne.
Hankkeen aikana on tuotettu konkreettista tietoa kuntien työkyvyn johtamisen tilasta sekä tunnistettu kehittämiskohteita ja ratkaisumalleja. Kehittämisen painopisteenä on ollut työhyvinvoinnin johtaminen ja yhteistyön syventäminen kuntien kesken. Tehdyistä toimenpiteistä on tuotettu raportti, joka tuottaa organisaatioille käytännönläheistä materiaalia työkykyjohtamisen tueksi.