Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22074

Hankkeen nimi: Creating Positive Future - FUTU

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Ihanus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.ihanus(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504066363

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Valo-Valmennusyhdistys ry, 2797994-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Creating Positive Future - FUTU -hanke on Motiivi - Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hankkeen (S20920) jatkohanke. Hankkeen tavoitteena on edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymisvalmiuksia edistäen nuorten positiivista tulevaisuussuuntautunutta ajattelua, arjen elämänhallintaa ja toimintakykyä. Lisäksi hankkeessa voidaan tukea heitä ammatilliseen jatkokoulutukseen tai työelämään siirtymisessä.

1) Tukea tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen keinoin nuoria hahmottamaan vaihtoehtoja positiivisen ja realistisen tulevaisuuden rakentamiseksi: näkemään oma tulevaisuus positiivisia vaihtoehtoja sisältävänä ja tavoittelemisen arvoisena olevana asiana.

2) Kehittää edelleen, juurruttaa ja levittää MOTIIVI-hankkeessa kehitettyjä tulevaisuussuuntautuneita ohjaus- ja toimintamalleja sekä edistää sukupuolisensitiivisten ryhmänohjausmalleja käyttöönoottoa hankkeen toimijoiden keskuudessa ja heidän verkostoissaan pääkaupunkiseudulla.

Valitut menetelmät ovat nuorilähtöisiä, osallisuutta tukevia ja nuorten toiveita ja tarpeita kunnioittavia. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten näköalattomuus muuttuu innostukseksi, rohkeudeksi ja tulevaisuuden tavoitteiksi. Nuori uskaltautuu suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Toiminta vahvistaa osallisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, sosiaalista kestävyyttä ja yhdenvertaisuutta.

Hankkeen toiminta vahvistaa pitkällä aikavälillä (työelämän) osallisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja rakentaa sosiaalisesti kestävämpää ja monikulttuurisempaa yhteiskuntaa, erityisesti maahanmuuttajatyttöjen, mutta myös palveluihin huonosti kiinnittyvien nuorten (miesten) osalta.

Hankkeen tuloksena syntyy:

Arkilähtöisiä ja nuorten lähtökohdista kehitettyjä nuorten työ- ja toimintakykyä edistäviä tulevaisuussuuntautuneita ohjaus- ja toimintamalleja.
Syntyy käytäntölähtöistä arviointitietoa ja sen pohjalta suosituksia tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen malleista ja työmuodoista monialaiseen työhön.

Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valo-Valmennusyhdistyksen ry, Stadin ammattiopiston nuorten työpajojen ja Espoon Hirviportin pienperheryhmäkodin kanssa. Hankkeen viestinnässä hyödynnetään Perhekotien liittoa, Etsivää nuorisotyötä, Valtakunnallista työpajayhdistystä, Verkeä, Setlementtiliittoa, Suomen sosiaalipedagogista seuraa ja ohjausryhmän jäseniä ja heidän verkostojaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16-29- vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaa työelämässä, työharjoittelussa tai työllistymiseen johtavassa koulutuksessa. Erityisenä kohderyhmänä ovat perheryhmäkotien, etsivätyön, työpajojen asiakkaina olevat nuoret. Hankkeessa keskitytään maahanmuuttajatyttöihin, palveluiden piiriin huonosti kiinnittyviin nuoriin (miehiin) ja työpajoilla toimiviin nuoriin.

Hankkeessa olevat nuoret tavoitetaan hankkeen yhteistyöverkostosta, muun muassa Itä-Helsingin Myllypuron alueelta (Valo-Valmennusyhdistyksen), Espoon Hirviportin perheryhmäkodista ja muista mahdollisista pääkaupunkiseudun perheryhmäkodeista (Metropolian kumppaniverkosto) sekä Stadin ammattiopiston työpajoilta ja heidän verkostoistaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös näiden nuorten parissa toimivat työntekijät nuorten työpajoilla, perheryhmäkodeissa ja etsivässä nuorisotyössä pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi Tyttöjen talo, Kalliolan Setlementtiliitto ja Myllypuron peruskoulut.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat osatoteuttajien, verkostojen ja muiden alueellisten toimijoiden nuorten parissa työtä tekevät työntekijät, erityisesti nuorten työpajoilla, Espoon perheryhmäkodissa, Valo-Valmennusyhdistyksessä ja Stadin ammattiopiston työpajoilla. Hankkeen verkoston kautta myös muut nuorten kanssa toimivat ohjauksen ammattilaiset ovat välillistä kohderyhmää. He osallistuvat osaltaan arviointitiedon pohjalta kerätyn uuden tiedon tuottamiseen asiantuntemuspalautteellaan.

Välillisenä kohderyhmänä ovat edellisten lisäksi myös ammattikorkeakoulut, niiden opiskelijat ja kansainväliset kumppanit. Opiskelijat ja lehtorit saavat hankkeen kautta kokemusta kehittämistyöstä, verkostoja, tietoa kehittämiskohteena olevasta ilmiöstä ja sen menetelmistä. Hankkeen tuloksia levitetään kansallisesti ja kansainvälisesti hanketoimijoiden kumppaneiden ja yhteistyötahojen avulla. Työntekijät ja verkostot korkeakouluissa sekä myös perhetyön kentällä sekä lastensuojelu- ja jälkihuollon parissa. Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoissa (esim. Sosionomi YAMK) työskentelee useita kymmeniä opiskelijoita edellä mainituissa toimintaympäristöissä. Myös alumnit ovat välillinen kohderyhmä. Heidän avulla tavoitetaan uusia hankkeen tulosten kannalta merkityksellisiä työ- ja toimintaympäristöjä. Hankkeen ohjausryhmän avulla tavoitetaan aiheen piiriin läheisesti kuuluvia yhteiskunnallisesti merkittäviä tahoja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 285 944

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 021

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 341 093

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 749

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty aikaisempien hankkeiden tuloksia ja toimintaympäristöanalyysia sukupuolinäkökulmasta liittyen nuorten syrjäytymiseen (Liaani -, Kepeli, Matti, Motiivi, Niko-97 ja Connext). Nuorilla miehillä syrjäytymisriski on naisia suurempi. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta erityiseksi ryhmäksi on tunnistettu nuorten miesten lisäksi nuoret äidit, joiden koulutustaso jää usein alhaiseksi. Opetusministeriön 2009 asettaman segregaation lieventämistyöryhmä on loppuraportissaan asettanut tavoitteeksi, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä tulee kehittää tukemaan tätä. Tässä hankkeessa työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria tuetaan löytämään omaa tulevaisuussuuntaa perustuen omiin vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan huomioiden kulttuuriset paineet ja perinteisten roolimallien vaikutukset. Tässä hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Xamkin toteuttamia yhteistyöhankkeita ja niistä saatuja kokemuksia kokemuksia sekä miehiin keskittyvästä työstä että maahanmuuttajatyöstä. Hankkeessa kehitetään edelleen sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja uusissa toimintaympäristöissä ja ryhmissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tässä hankkeessa hyödynnetään hankekumppaneiden kokemuksia ja menetelmiä sekä miehiin keskittyvästä työstä että maahanmuuttajatyöstä. Lisäksi hankkeessa tuetaan hanketoimijoiden kykyä tunnistaa sukupuolinäkökulman merkitys ohjaustyössä. Sukupuolinäkökulma on yhtenä arviointikohteena. Arviointia kehittäessä tutustutaan mm. SUVA (sukupuolivaikutusten arviointia). Myös hankkeen arvioinnissa 3x3 sekä ristiinpölytysseminaareissa peilataan ESR hankkeiden horisontaaleja periaatteita (mm.sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys). Hankkeessa hyödynnetään aikaisempien hankkeiden ohjausmenetelmiä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen (Liaani -, Kepeli, Matti, Motiivi, Niko-97 ja Connext). Sukupuolisensitiivinen ohjaus yhdessä ikävaiheen kanssa muodostaa ohjauskehikon tyttötyössä (maahanmuuttaja tyttötyö, jalkautuva nuorisotyö, työpajanuoret) että poikatyössä (jalkautuva nuorisotyö, työpajanuoret). Tuloksista tiedotettaessa ja viestinnässä tuodaan esille sukupuolinäkökulma
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on hankkeen näkökulmasta tärkeää, mutta se ei ole hankkeen päätavoite. Sukupuolinäkökulman tunnistaminen ja huomioiminen nuorten ammatillisen ohjauksen toimintamalleissa ja tukemissa on tärkeää, jotta nuoret pääsevät tekemään päätöksiä pohjaten yksilöllisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perinteisten sukupuoliroolien sijaan. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa eri ammattialojen sukupuolittuneisuuden lieventymiseen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Hankkeessa kehitetään nuorten parissa toimivien organisaatioiden ja työntekijöiden ohjausmalleja ja yhteistyötä. Hanke vahvistaa toimijoiden työelämäyhteyksiä. Hankkeen päämääränä on tukea nuorten työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankkeessa kehitetään ohjausmalleja, aineettomia palveluja, erityisesti nuorten parissa toimiville tahoille, mukaan lukien 3.sektorin toimijat. Hankkeessa kehitetään palveluja maahanmuuttajanuorten parissa tehtävään työhön. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä moniammatillisesti. Yhteistyöstä voi syntyä ideoita uusiin aineettomiin palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa käytetään julkista liikennettä. Samalla nuoria kannustetaan julkisen liikenteen hyödyntämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hankkeessa vahvistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuutta, voimavaroja, hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä. Hankkeen toiminta vahvistaa niin yksilön kuin yhteisöjen hyvinvointia. Hankkeessa luodaan hyvinvointia vahvistavia toimintamalleja erilaisiin toimintaympäristöihin (perhetyö, tyttötyö, maahanmuuttajatyö, nuorisotyö). Hyvinvoinnin edistäminen jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen hankekumppaneilla ja -verkostoissa.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeessa vahvistetaan sukupuolisensitiivisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja työhön. Tätä kautta edistetään taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hankkeen päämääränä on tukea nuoria tekemään yksilöllisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvia valintoja ammatillisella polulla yksilöllisesti, ei sukupuoleen pohjautuen. Pidemmällä aikavälillä tukii johtaa sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventämiseen koulutuksessa ja työssä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta pyritään lisäämään vahvistamalla nuorten parissa toimivien aikuisten kulttuurisensitiivisyyttä sekä monipuolistamalla nuorten sosiaalista verkostoa. Hanke tukee eri kulttuureista tulevien nuorten kohtaamista ja tutustumista toisiinsa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei voida osoittaa merkittäviä vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-