Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22079

Hankkeen nimi: Itälappilainen mikroyrittäjyys ja Covid-19

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Lapin kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1044651-6

Jakeluosoite: Kuumaniemenkatu 2 A ( II krs)

Puhelinnumero: 0403548370

Postinumero: 98100

Postitoimipaikka: Kemijärvi

WWW-osoite: http://www.italappi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Solatie Dina Terese

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: dina.solatie(at)italappi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 354 8370

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä-Lapin kuntayhtymän (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Savukoski ja Salla) kunnissa on useita satoja mikroyrityksiä, joissa koronaviruksen aiheuttaman kriisin vuoksi yritystoiminnan jatkumiseksi tarvitaan tapauskohtaista tukea ja valmennusta. Kaikkien yhteinen etu on, jos yritykset voivat elinkelpoisina jatkaa toimintaansa ja työntekijät voivat säilyttää työpaikkansa. Jatkaminen ei välttämättä tarkoita samaa, mitä se oli ennen koronaviruksen aiheuttaman kriisin puhkeamista - asioita joudutaan päivittämään. Hankkeen tavoiteet muodostetaan ja muokataan osallistujien kanssa yhdessä. Tavoitteisiin perustuvat ostopalvelut kilpailutetaan vaiheittain ja niissä otetaan huomioon ajankohtaiset yrittäjien tarpeet ja tarpeiden muutokset.

Hankkeen toimenpiteet eivät seuraa toistaan kronologisessa järjestyksessä. Vaiheet ovat päällekkäisiä ja voidaan toteuttaa yrittäjien tarpeisiin perustuen siinä järjestyksessä, kun ne tulevat heille ajankohtaisiksi. Hanke on rakennettu toteutettavaksi kahdessa. Kriisin
1. Välittömät toimet kriisissä
2. Toipumistoimet ja varautuminen kriisitilanteen jatkumiseen sekä kriisin jälkeiset kehittämis- ja uudelleen suuntautumistoimet

Toimenpiteinä ovat
1) jatkuvan reaaliaikainen tiedon kerääminen yrittäjien tuen tarpeesta jaksamiseen, työhyvinvointiin, liiketoimintaosaamiseen ja yrityksen tilaan sekä työyhteisön tilanteisiin liittyen. Analysoidun tiedon perusteella suunnitellaan ja toteutetaan eripituisia täsmäprosesseja, joihin voidaan liittää tarpeen mukaan esimerkiksi valtakunnallinen yrittäjien puhelinpalvelu, koronatuki ja ELY-keskusten kehittämispalveluiden tuki. Tarvekartoitukseen otetaan mukaan yritysten työntekijöitä.
2) tarpeenmukaisen digitaalisten taitojen parantamista osallistuville yrityksille (ostopalveluna). Taitojen puute ei saa olla keskusteluihin osallistumisen tai sähköisen toiminta-alustan käyttämisen esteenä. Osaamista vahvistetaan henkilökohtaisena tai pienryhmävalmennuksena.
3) työhyvinvointiin sekä liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen tähtäävät eripituiset valmennukset, jotka rakennetaan yrittäjien ilmaisemien tarpeiden perusteella lähestyen kokonaisuutta työhyvinvoinnin tai liiketoimintaosaamisen suunnalta tai samanaikaisesti molemmista näkökulmista.
Yrittäjä ja hänen yrityksensä voivat tulla mukaan heille sopivassa hetkessä ja jättäytyä pois, kun tarpeet on täytetty. Mukana voi olla myös koko hankkeen ajan kaikissa valmennuksissa, jotka tuntuvat tarpeellisilta. Valmennusten täsmäsisältö rakennetaan reaaliaikaiseen tarvekartoitukseen ja –analyysiin pohjautuen.
4) liiketoimintaosaamisen valmennuksissa tehdään/päivitetään liiketoimintasuunnitelmaa myös jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta (ostopalveluna).
5) yhteyksien luominen tulevaan Yrittäjien Itä-Lappi -hankkeeseen.

Hankkeen tulokset ovat konkreettisia. Itä-Lapissa mikroyritysten tulevaisuus näyttää edelleenkin mahdolliselta, mutta varautumisen elementtejä vallitsevien olosuhteiden muuttumiseen on pystytty lisäämään. Prosessit jatkuvat tulevissa hankkeissa ja seutukunnalliselle työlle on aikasempaa paremmat edellytykset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Itä-lapin kuntien mikroyrittäjät ja mikroyritysten henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat matkailu- ja yrittäjyhdistykset, seutukunnalliset liiketoiminnan asiantuntijat ja kouluttajat sekä elinkeinotoimijat ja Itä-Lapin hyvinvointiryhmä. Itä-Lapin Hyvinvointityöryhmään kuuluu Itä-Lapin kuntien edustajien lisäksi Lapin liiton edustajat sekä edustajat Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä. Hankkeessa eri toimijoille muodostuu lisää ymmärrystä koronaviruksen aiheuttamasta tilanteen kehittymisestä, joka puolestaan toimii tietopohjana muissakin kriisitilanteissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 90 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 90 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin

Kunnat: Posio, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kohdistuu tasapuolisesti molempiin sukupuoliin (Lapin Letka).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikilla osallisilla on mahdollisuus ilmaista tarpeensa valmennukselle ja toiveet otetaan huomioon. Valtaistaminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun työntekijät tulevat mukaan prosessiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Yrittäjinä eri sukupuolta olevat henkilöt ovat keskenään samanarvoisessa asemassa prosessin toteutumisen osalta. Jokaisen osallistujan ajatus otetaan huomioon suunnitelmia tehtäessa ja jokainen voi olla valmennettavana valitsemissaan asioissa. Valmennuksessa pyritäänkin siihen, että ryhmän olisivat heterogeenisiä sukupuolen ja iän osalta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Yrityksiä kehittämällä myös luonnonvaroja pystytään hyödyntämään kestavämmin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 5
Itä-Lapin kuntayhtymän alueella liikkuminen on oleellinen ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. Liikkuminen perustuu hyvin pitkälle henkilöautoiluun, koska julkiset kulkuyhtyedet ovat heikot niiden kannattamattomuuden vuoksi. Hankkeessa lähes kaikki asiat tapahtuvat puhelimitse tai etäyhteydellä jäseniin, kohderyhmän jäsenten välillä. Myös valmentajien sessioita toteutetaan etänä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeessa tuotetaan vain välttämätön paperidokumentointi ja lähes kaikki muu tapahtuu etänä ja sähköisten välineiden kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeessa kehitetään yritysten kestävää kehittämistä ja tehdään yhteistyötä vähäC-hankkeen kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa voidaan kehittää myös näitä riippuen yrityksistä.
Liikkuminen ja logistiikka 9 6
Hankkeella on vaikutusta koronaviruksen jälkeiseen aikaan, koska nyt ehditään omaksua uusia työn tekemisen muotoja. Jatkossa valmennuksia ja kokouksia on mahdollisuus pitää yhä enemmän etänä ja näin vaikuttaa vähähiilisyyteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa työstetään myös jaksamista ja työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Kaikki osallistujat ovat keskenään tasavertaisia ja tasa-arvoisessa suhteessa toisiinsa riippumatta sukupuolesta, iästä tai etnisestä taustasta. Tietysti osallistujilla on erilaisia rooleja, mutta tässä sillä ei ole merkitystä. Kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen tarjoamisen taito ovat asioita, joilla yrittäjä voi parantaa niin hyvinvointia kuin liiketoiminnan kehittymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristö ei muutu hankkeen aikana.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen avulla voidaan tarjota apua myös ympäristöosaamiseen yhteistyössä VähäC hankkeen kanssa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Itä-Lapin mikroyritykset joutuivat uusien haasteiden eteen keväällä 2020 Covid-19 –virusepidemian levitessä myös Suomeen. Epidemian vaikutukset toimintaympäristöön olivat laaja-alaisia, ja mikroyrittäjät tarvitsivat tukea yritystoimintojensa uudistamisessa. Itä-Lapin (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) elinkeinoelämän tukemiseksi käynnistettiin Itälappilainen mikroyrittäjyys ja Covid-19 –hanke, jonka tavoitteena oli tarjota tapauskohtaista tukea ja valmennusta. Liiketoimintaa koskevien haasteiden lisäksi hankkeella tuettiin myös yrittäjien jaksamista ja hyvinvointia kriisitilanteessa.

Hankkeen toteutus rakennettiin kaksivaiheiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin koronakriisin aiheuttamiin välittömiin toimiin. Toisessa vaiheessa korostuivat kriisistä toipumisen tuki, varautuminen kriisin jatkumiseen sekä kriisin jälkeiseen kehittämiseen ja uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Molemmissa vaiheissa palvelun oikea-aikaisuus oli keskiössä, ja siirtymäprosessi yrityksen tarvekartoituksesta palvelun tarjoamiseen täytyi pystyä toteuttamaan nopeasti. Parhaimmillaan hankkeen toteutukseen sitoutuneet palveluntarjoajat pystyivät vastaamaan tarpeeseen jo seuraavana päivänä. Hanke toteutettiin tarvelähtöisesti iteroituvana prosessina, jossa suunnitteluvaihe, toimenpiteiden toteutus ja palautteen reflektointi seurasivat toisiaan useita kertoja ja mahdollisimman nopealla syklillä.

Hanke toteutettiin laajapohjaisessa yhteistyössä, ja keskusteluja käytiin tiiviisti Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnoimien kehittämishankkeiden kesken sekä alueen elinkeinokehittäjien ja hankkeessa asiantuntijapalveluita tarjoavien yritysten kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olevat yritykset toivat myös aktiivisesti esille kehittämistarpeitaan.

Tärkeää oli panostaa viestinnällisiin toimenpiteisiin koko hankkeen ajan hankkeen kohderyhmien tavoittamiseksi. Hankkeen alkuvaiheessa hanketyöntekijät kontaktoivat henkilökohtaisesti yrityksiä, joiden tiedot olivat päivitetty yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Lisäksi paikallislehtien ilmoituksien perusteella tavoitettiin hankkeen käynnistyessä reilu sata yritystä. Hankkeen lisäksi aktiivisina viestijöinä toimivat elinkeinokehittäjät sekä yrittäjä- ja matkailuyhdistykset. Hankkeen edetessä viestintää keskitettiin paikallislehtiin sekä sosiaaliseen mediaan. Kohderyhmän yritysten tavoittasessa onnistuttiin, sillä toukokuun 2020 YTJ:n listauksen mukaan Itä-Lapissa oli kaikkian 1 684 yritystä, joista enkilökohtaisesti kontaktoitiin 545 mikroyrittäjää. Hankkeen päättyessä toimenpiteisiin oli osallistunut 58 yritystä.