Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22080

Hankkeen nimi: Koronakriisin yli ja eteenpäin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: REDU Edu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 2988522-8

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 0400-374 668

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rekilä Kari Einari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.rekila(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-374668

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronakriisin yli ja eteenpäin -hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten sopeutumiskykyä sekä valmiuksia reagoida ja kehittää toimintaansa äkillisesti muuttuneessa koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa. Tavoitteena on auttaa yrityksiä ulos akuutista kriisitilanteesta ja kehittää yritysten toimintatapoja lisäämällä yritysten osaamista seuraavissa yhdeksässä teemassa: koronakriisin käsittely liiketoiminnan näkökulmasta: maksuvalmius, digitalisaatio, liiketoimintastrategia, henkilöstön osaaminen, talousjohtaminen, asiakkuuksien hallinta, esimiehenä jaksaminen sekä työnantajakuva. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että yritykset voivat jatkossa turvata toimintavalmiutensa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Jokaisesta koulutusteemasta järjestetään yhteinen kolmen tunnin verkkoluento, jossa myös ohjeistetaan yrittäjiä oman yrityksen kehittämistoimintaan teemaan liittyen. Lisäksi jokainen osallistuja saa jokaisesta teemasta yhteensä neljä tuntia (2 + 2 tuntia) yrityskohtaista sparrausta, jotta teemoista on todellista ja konkreettista apua koronakriisin keskellä painivalle yritykselle.

Tavoitteena on parantaa myös työhyvinvointia hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä ja etenkin yritysten vastuuhenkilöillä. Äkillinen muutos vaikuttaa niin työntekijöiden kuin esimiestenkin työssäjaksamiseen, joten tavoitteena on antaa paremmat valmiudet tunnistaa varhaisessa vaiheessa uupumuksen ja ylikuormittumisen merkkejä sekä reagoida niihin. Hankkeen tavoitteena on tavoittaa yrityksiä laajalti koko Lapin alueelta avoimiin etäkoulutuksiin, joihin voi osallistua yrityksiä laajastikin ja tarjota yrityskohtaisesti kehittämistoimenpiteitä noin 40 yritykselle.


Moni lappilainen yritys ei palaudu entiselleen koronakriisin jälkeen, käy ilmi tuoreesta Lapin yrittäjien teettämästä liiketoimintakyselystä. Runsas puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että heidän liiketoimintansa jatkuu sopeutettuna poikkeustilan jälkeen. Tällaisia odotuksia on etenkin kaupan alalla. Vajaat 40 prosenttia vastanneista uskoo, että liiketoiminta jatkuu aikanaan kuten ennen kriisiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä joka viides kertoo, että liiketoiminta on loppunut kokonaan koronatilanteen takia. Yli 60 prosentilla vastanneista liiketoiminnasta on kadonnut vähintään kymmenen prosenttia, joka kolmannella jopa yli puolet. Viimeisten tietojen mukaan jopa yli 1000 lappilaista yrittäjää on hakenut määräaikaisesti säädettyä yrittäjän työttömyysturvaa, joten huoli yritystoiminnan ja työpaikkojen menettämisestä on todellinen. Tarvitaan uutta näkökulmaa ja uusia ajatuksia nyt kriisiytyneen yritystoiminnan pelastamiseksi ja kehittämiseksi.

Hankkeen toimenpiteiden tuloksena hankkeeseen osallistuneilla yrityksillä on paremmat valmiudet selviytyä akuutista kriisitilanteesta mm. kassakriisistä. Hankkeen tuloksena yrittäjät löytävät uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, osaavat sopeuttaa liiketoimintaa muuttuneet olosuhteet huomioiden ja kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomioita oman liiketoiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun ja huomioivat myös globaalit muutokset paremmin. Yritysten koronakriisin kestävyys paranee ja pitkällä aikavälillä tuottavuus ja toiminnan tuloksellisuus on parantunut.a

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lapin maakunnan alueella toimivat mikro-, pienet, ja keskisuuret yritykset, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronakriisistä. Yritykset, jotka eivät ole tehneet pitkän aikavälin liiketoiminnan kehittämissuunnitelmia, tarvitsevat eniten apua.
Hanketta on suunniteltu yhteistyöstä Kittilän elinkeinoyhtiön Kideven ja Kolarin kunnan elinkeinojen kehittäjien kanssa. Lapin Kauppakamari on osaltaan myös osallistunut kokonaisuuden suunnitteluun. Hankkeen kohderyhmät tavoitetaan mm. edellämainittujen organiaatioden kanssa yhteistyössä. Esimerkiksi Kittilässä on vuoden 2015 jälkeen perustettuja yrityksiä 250 kpl ja ne ovat nuorina organisaatioina kohdanneet kriisin voimakkuuden. Hankeideaa on esitelty myös Kolarin kunnan järjestämässä yritysinfossa johon osallistui 42 yritystä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritysten työntekijät ja yrityspalveluita tarjoavat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 486

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 80 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 54 486

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Simo, Ylitornio, Kolari, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä, Inari, Tornio, Pelkosenniemi, Pello, Kittilä, Utsjoki, Kemijärvi, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 49

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 49

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjistä noin 1/3 on naisia. Eri toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja naisten ja miesten osuudessa; naiset ovat yliedustettuina pienissä palveluyrityksissä ja miehet tuotannollisissa työnantajayrityksissä. Hankkeeseen pyritään rekrytoimaan yrityksiä sekä mies että naistoimialoilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaan osallistuu sekä mies- että naisvetoisia yrityksiä. Koulutusten suunnittelussa huomioidaan sukupuolinäkökulma erityisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen ja esimiehenä jaksaminen, työelämä 2.0 -osioissa, joissa huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja sen vaikutukset osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen voidaan nähdä edistävän miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen koulutukset ja yrityskohtainen valmennus toteutetaan pääosin etäyhteyksiä ja sähköistä materiaalia hyödyntäen, mikä vähentää luonnonvaroja kuluttavaa liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi aiheuttaa lentomatkustamiseen muutoksia. Hankkeen toimilla kasvatetaan yritysten osaamista ennakoida äkillisiä liiketoimintaan ja –markkinaan kohdistuvia muutoksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeella pyritään työelämälle suunnattavia palveluita kehittämällä paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiseen sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa toteutetaan koulutusta ja luodaan uusia toimintamalleja kriisistä selviytymiseen nyt ja pitkällä aikavälillä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Toimintamallin kehittämisellä luodaan prosessi joka tukee uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Hankkeen pitkävaikutteisena tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja yritysten uusien liiketoimintamallien ja kasvun tukeminen, mikä edistää laajasti hyvinvointia. Hankkeessa tuotetaan työkaluja esimiehenä jaksamiseen muutostilanteessa ja edistetään näin työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Koulutusten suunnittelussa huomioidaan sukupuolinäkökulma erityisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen ja esimiehenä jaksaminen, työelämä 2.0 -osioissa, joissa huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja sen vaikutukset osaamisen kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Mallin kehittämisellä pyritään löytämään Toimintatavat, joilla on merkitystä yhteiskunnallisesti.
Kulttuuriympäristö 3 4
Lappilainen yritystoiminta perustuu kohtuullisen pitkälle alueen kulttuuriperimään.
Ympäristöosaaminen 4 2
Positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronakriisin yli ja eteenpäin- hankkeen tavoitteena oli webinaarien ja yrityskohtaisten sparrauksien avulla parantaa yritysten sopeutumiskykyä sekä valmiuksia reagoida ja kehittää toimintaansa äkillisesti muuttuneessa koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa. Lisäksi tavoitteena oli auttaa yrityksiä ulos akuutista kriisitilanteesta ja kehittää yritysten toimintatapoja lisäämällä yritysten osaamista. Hankkeen kohderyhmä oli Lapin maakunnan alueella toimivat mikro-, pienet, ja keskisuuret yritykset, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronakriisistä (yht. 40 yritystä).
Hankkeen teemoja oli 9: Miten tästä selvitään, Talousjohtaminen, Digitalisaation pakkoloikka, Henkilöstön osaamisen kehittäminen, Maksuvalmius, Strategian uudistaminen, Uusasiakashankinta, Esimiehenä jaksaminen ja Työnantajakuva. Osaamisen kehittämisen tavoitteena oli, että yritykset voivat jatkossa turvata toimintavalmiutensa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena oli parantaa myös työhyvinvointia hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä ja etenkin yritysten vastuuhenkilöillä. Äkillinen muutos vaikutti niin työntekijöiden kuin esimiestenkin työssäjaksamiseen, joten haluttiin antaa paremmat valmiudet tunnistaa varhaisessa vaiheessa uupumuksen ja ylikuormittumisen merkkejä sekä reagoida niihin.
Asiakkaaksi hankkeeseen ilmoittautui yhteensä 38 henkilöä, joista 5 joutui perumaan työsyystä tai ei ollut aikaa osallistua. Yrityksiä oli yhteensä 31. Pelkkiin webinaareihin osallistui 13 yritystä ja 18 yritystä sekä webinaareihin että sparrauksiin. Webinaareilla kasvatettiin osallistujien tietoisuutta aihealueiden sisällöstä ja sparrauksissa asioita jalkautettiin heidän yrityksilleen toimintatavoiksi. Webinaarit nauhoitettiin ja osallistujat saivat kuunnella nauhoitukset itselleen sopivaan ajankohtaan.
Sparrauksissa keskityttiin käytännön vinkkien lisäksi osallistujien kannustamiseen kohti kokeiluja sekä kannustettiin toimintaan lamaantumisen sijaan ja tätä kautta pyrittiin parantamaan asiakasyritysten hyvinvointia. Sparrausten avulla osalle yrityksistä löytyi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia liiketoimintaan. Hankkeen aikana osallistujien aktiivisuus lisääntyi. Tämä näkyi mm. hyvinvoinnin ja hallinnan tunteen lisääntymisenä, aloitteellisuutena myynnissä ja uusien tuotteiden/palveluiden ideoimisena. Suurin osa teki ensimmäistä kertaa pitkän tähtäimen suunnitelmia yritykselleen ja tätä kautta sai toimintaan vähän lisää suunnitelmallisuutta. Toimet ovat auttoivat asiakkaiden jaksamiseen epävarmuudessa. Pääasiassa sparrauksissa annettiin työkaluja ja oppia. Uusien tuotteiden/palveluiden suunnittelutyöt alkoivat monella yrityksellä kokeiluista ja sparrauksissa tuettiin ja rohkaistiin kokeiluihin.
Hankkeeseen osallistuneet yritykset hyödyntävät jatkossakin hankkeen tarjoamien webinaarien ja sparrausten avulla saamaansa osaamista liiketoimintansa kehittämisessä ja suunnittelussa.