Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22085

Hankkeen nimi: Etätukea ja ohjausta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ViaDia Pohjois-Savo ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2260721-7

Jakeluosoite: Sammakkolammentie 6

Puhelinnumero: 0443556941

Postinumero: 70200

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.viadia.fi/pohjois-savo/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tourunen Hannu Matias

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.tourunen(at)viadia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443556941

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemian hidastamiseksi Suomessa lakkautettiin 18.3.2020 alkaen iso osa ylläpitävistä ja kuntouttavista sosiaalipalveluista esimerkkinä kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Näitä palveluita tuottavat ensisijaisesti erilaiset yleishyödylliset yhdistykset ja yhteisöt. ViaDia Pohjois-Savon toiminta-alueella palvelut lakkasivat käytännössä yhdessä yössä. Noin 150 ViaDian palveluissa ollutta asiakasta joutuivat yhtäkkiä jäämään kotiin. Käytännössä kaikki ViaDian toiminnassa olleet asiakkaat ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia, päihdeongelmaisia, mielenterveyskuntoutujia ja rikostaustaisia henkilöitä. Kuntouttavalla työtoiminnalla ja sosiaalisella kuntoutuksella kuin myös vapaaehtoistyöllä ja niihin liittyvällä yhteisöllisellä toiminnalla näiden henkilöiden elämäntilannetta, elämänhallintaa, päihdeongelmaa ja rikoksetonta elämää on voitu tukea ja todella monen kohdalla on saatu aikaan merkittäviä edistysaskeleita kohti normaalia elämää osana yhteiskuntaa.

Tutkimuksista ja ViaDian tekemän työn kautta tiedetään, että kotiin sulkeutuminen ja "jumittuminen" lisäävät mielenterveys- ja päihdeongelmia ja näiden seurauksena asumisen häiriöitä, talousongelmia ja monenlaisia muita ongelmia, jotka näkyvät osa heti ja osa viiveellä. Päihdeongelmiin liittyy usein myös väkivaltaa ja rikollisuutta, joiden määrä lisääntyy. Jo nyt poliisin kotihälytysten määrä on noussut. Perheissä joissa on lapsia huoli lasten terveydestä ja turvallisuudesta vain kasvaa. Mediassa näkynyt uutisointi on myös luonut pelkoa. Tämä pelko saa monet ihmiset sulkeutumaan ja mahdollisesti pitkäänkin jatkuvat rajoitustoimet tuovat monet ongelmat vahvasti pintaan, joita sosiaalisen työn kautta on saatu hoidettua.

Monet ruoka-aputoimijat sulkivat myös ovensa 18.3. ja tämän seurauksena satoja ihmisiä jäi vaille ruoka-apua, joka monelle heistä on äärimmäisen tärkeää. Ruoka-avulla on voitu tukea ihmisiä, jotka työttömyyden, sairauksien, velkaantumisen ja monien muiden syiden vuoksi ovat taloudellisesti todella ahtaalla. Kuitenkin ruoka-avun jakajia on edelleen ja heidän jakotilaisuuksissaan käy paljon ihmisiä. Näiden ihmisten joukossa on henkilöitä, jotka olisivat erilaisen tuen, avun ja ohjauksen tarpeessa. Ruokajakotilanteissa heidän tavoittamisensa on mahdollista ja tätä kautta heitä voitaisiin ohjata hankkeen asiakkaiksi.

Myös yleishyödylliset yhdistykset kärsivät taloudellisesti todella merkittäviä tappioita, kun joko koko tai ainakin iso osa tulopohjasta päättyi, kun palvelut lakkautettiin. ViaDia Pohjois-Savon tapauksessa tulopohjasta lähti rajoitustoimien seurauksena noin 70 %. Yleishyödylliselle yhdistykselle jonka toiminnan tuotto käytetään ruoka-aputyöhön tämä tarkoittaa lamauttavaa iskua. Meidän ja monen muun vastaavan yhdistyksen tapauksessa maksukyky häviää käytännössä lähes kokonaan. Tämä taas johtaa ketjureaktioon joka vaikuttaa kaikkiin toimintaan liitynnäisiin yrityksiin.


Hankkeella on kaksi tavoitetta:

1. Tukea heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä selviämään koronarajoitusten aikana ja niiden jälkeen ottaen huomioon yksilöllisen tilanteen. Tukea järjestetään sekä läsnäolevana, että etäyhteyksiä käyttäen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen ja työllisyyspalvelujen kanssa. Toiminnassa huomioidaan viranomaisten ohjeistukset.

2. Tehdä aktiivista etsivää työtä ruoka-aputilanteissa ja pyrkiä löytämään uusia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja tukea ja hyötyisivät hankkeen toiminnasta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat poikkeustilan seurauksena kuntouttavista ja ylläpitävistä palveluista sivuun jääneet ja palveluiden ulkopuolella olleet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, erityisesti vähävaraiset ja heikoimmassa asemassa olevat ja ruoka-avun piiriin kuuluvat henkilöt Kuopiossa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Varkaudessa. Henkilöt ovat täysi-ikäisiä ihmisiä eri ikäluokista, mutta erityisesti työikäisiä ja nuoria 18-29-vuotiaita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat varsinaisen kohderyhmän henkilöiden perheenjäsenet ja läheiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 979

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 97 876

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 979

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 97 876

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Suonenjoki, Kuopio, Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastollisen ja empiirisen tiedon perusteella, teemme seurantaa hankkeen aikana
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tiedämme palveluissa olleet henkilöt ja teemme seurantaa muun hanketoiminnan ja ruoka-avun piirissä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hävikkiruoan hyödyntäminen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hävikkiruoan hyödyntäminen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hävikkiruoan hyödyntäminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Etäyhteyksien hyödyntäminen palveluissa
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja ruoka-avun tarvitsijoiden hyvinvoinnin edistäminen
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Vanhuksien huomioiminen, heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja ruoka-avun tarvitsijoiden yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella pystyttiin vastaamaan koronan leviämisen ja rajoitusten aiheuttamiin tarpeisiin varsin hyvin. Tarvetta hanketoiminnan kaltaiselle työlle olisi ollut enemmänkin, mutta suhteessa hankkeen resursseihin ja tehtyyn työhön voidaan hankkeen todeta onnistuneen tavoitteissaan. Hankkeen aikana tavoitettiin useampi sata ihmistä, kartoituskeskustelut käytiin noin 160 ihmisen kanssa. Tukea ja toimintaa etänä tai läsnäolevana järjestettiin hankeaikana noin sadalle henkilölle. Välillisesti tämä vaikutti arviolta noin 200 ihmiseen.

Kuntien sosiaalitoimen ja työllisyyspalvelujen kanssa toiminta on ollut koko ajan aktiivista, tiivistä ja hedelmällistä. On ollut yhteinen näkemys, että ihmisten oirehdintaa koronarajoitusten ja toisaalta median lietsoman pelon osalta on voitu lieventää ja haittavaikutuksia vähentää. Toki samaan aikaan on todettava, että kaikilla paikkakunnilla on myös ihmisiä, jotka ennen koronaa ovat olleet huomattavasti paremmassa tilanteessa, mutta joita ei ole saatu tavoitettua ja hankkeen toiminnan piiriin. Näitä syrjään jääneitä ihmisiä on huomattavan paljon, koska mm. monet ikäihmiset reagoivat edelleen vahvasti uutisoinnin levittämään pelkoon.

Yhteistyö muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja seurakuntien kanssa oli olennaisessa osassa. Vaikka hankkeen loppua kohti puskaradio kääntyi merkittävimmäksi tavaksi tavoittaa ihmisiä niin hankkeen alussa näiden muiden toimijoiden kautta saatiin huomattavasti paremmin tietoa hankkeen toiminnan tarpeessa olevista ihmisistä. Ilman tätä yhteistyötä moni ihminen olisi varmasti jäänyt tavoittamatta, ainakin niin aikaisessa vaiheessa kuin heidät voitiin tavoittaa. Tämä toki ehkäisi haittavaikutusten määrää.

Kotikäyntejä tehtiin huomattavasti enemmän kuin hankesuunnittelun aikana osattiin olettaa. Tarve kohdata ihmiset alkuun heille tutussa tai turvallisessa ympäristössä oli alkuun tärkeää ja tätä kautta saimme heitä mukaan hankkeen toimintaan. Joidenkin kohdalla voitaisiin todeta, että heidät piti hakea kotoa, jotta heidät saatiin mukaan.

Hankkeen toiminnassa kohdattiin huomattava määrä ihmisiä, voitiin keskustellen ja monin muin tavoin auttaa ja tukea ja ohjata heitä joko hankkeen toimintaan tai muuhun oikea-aikaiseen toimintaan tai palveluun. Hankkeessa saatiin vähennettyä tai estettyä palveluiden lakkautuksesta aiheutuneita ongelmia päihde- ja mielenterveyskuntoutujien elämäntilanteissa ja pystyttiin tukemaan heitä terveeseen elämään. Palveluiden käynnistyttyä saatiin palveluista pois pudonneet ihmiset mahdollisimman nopeasti kiinnittymään takaisin palveluihin, jotta mahdolliset ongelmat esim. päihteiden käytössä tai mielenterveydessä saataisiin niin pian kuin mahdollista hallintaan ja työskentelyn ja hoidon alle. Tällä toiminnalla on varmasti ollut vaikutusta mm. laitoshoidon tarpeeseen, poliisien hälytystehtävien määrään ja rikollisuuden kasvun ja muiden haittavaikutusten määrään. Ennen kaikkea on voitu tukea ihmisiä, jota kautta heidän elämänlaatunsa on pysynyt verrattain hyvänä koronasta huolimatta.