|
|
|
Hankekoodi: S22086
Hankkeen nimi: Valmiuksia ja digityökaluja etätukeen, -opetukseen, -ohjaukseen ja -oppimiseen.
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0209770-7
Jakeluosoite: Vanhatie 45
Puhelinnumero: 0408682596
Postinumero: 86600
Postitoimipaikka: HAAPAVESI
WWW-osoite: http://www.haapop.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Hiiva
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.hiiva(at)haapop.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408682596
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronaviiruksen mukanaan tuomien rajoitusten aiheuttama nopea siirtyminen verkko- ja etäopetukseen toi mukanaan monia haasteita opetushenkilöstön ja oppilaitosten arkeen. Omat haasteensa tilanne on tuonut myös oppilaille ja heidän kotijoukoilleen. Vaikka verkko-opetukseen ja -ohjaukseen digitaalisine ratkaisuineen on oppilaitoksissa viime vuosina panostettu pakotti muuttunut tilanne jokaisen viimeistään nyt kokeilemaan olemassa olevia taitojaan ja ottamaan verkkotyökalut opetuskäyttöön. Opetushenkilöstön pedagogiset ja tekniset verkkotaidot ja -osaaminen vaihtelevat suuresti ja jonkinasteista tukea tarvitsevat kaikki. Kaikilla oppilailla ei myöskään ole halua, kykyä tai mahdollisuuksia osallistua verkko-opetukseen. Tietotekniset taidot vaihtelevat ja käytettävissä olevat välineet tai yhteydet voivat olla hyvinkin huonot. Erityisesti erityisentuen oppilaat ovat vaarassa jäädä opetuksen ulkopuolelle. Nämä tekijät lisäävät oppilaiden kouluopetuksesta putoamisen riskiä ja edistävät syrjäytymistä. Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää pitää jokainen oppilas mukana koulun arjessa ja huolehtia opintojen etenemisestä suunnitellussa aikataulussa ja täten mahdollisuuksien mukaan välttää tilanteesta seuraavat ongelmat ja vähentää sen mukanaan tuomaa jälkihoidon tarvetta.
Hanke edelleen kehittää alueen koulutustoimintaa ja vastaa alueen oppilaitosten arjessa esiin nousseisiin poikkeusolosuhteiden aiheuttamiin toimintaympäristön käytännön haasteisiin, joita ovat:
-opiskelijoita on sekä huonosti tavoitettavissa että kokonaan tavoittamattomissa
-erityisen tuen tarpeeseen vastaaminen verkkovälitteisesti
-jälkihoito - tukitoimien järjestäminen pandemian jälkeen
-osallistavan etäohjauspedagogiikan kehittäminen alueen koulujen käyttöön
-opetushenkilöstön puutteelliset tietotekniset ja etäpedagogiset taidot
-oppilaiden sosiaalisen osallisuuden edistäminen
-eri ryhmien osallistaminen
-tietoturva etätyössä - turvallisuus etätyössä
-etätyön edellytykset
-turvalliset työkäytännöt
-riskit ja haasteet
Hankkeen toiminpiteet:
1.Pedagoginen etäohjauksen toimintamalli - Hankkeen päätavoitteena on luoda alueen koulutustoimijoiden käyttöön yhtenäinen pedagoginen etäohjauksen toimintamalli, joka on hyödynnettävissä paitsi tämän hetken akuuteissa tarpeissa myös tulevassa opetuksen arjessa. Toimintamalliin sisältyy myös pandemian jälkeiseen aikaan sovellettavaksi jälkihoidon malli
2.Koordinaattorin tuki - Hankkeessa toimii oppilaitosten yhteinen koordinaattori. Koordinaattori on hankkeen toiminta-aikana mukana tukemassa, konsultoimassa ja koordinoimassa etäopetusta ja -ohjausta sekä kehittämässä sen sisältöjä. Koordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa ja on jatkuvassa yhteydessä niiden henkilökuntaan.
3.Koulutus - Hanke tarjoaa alueen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja oppilaitosten hallinnolle valmiuksia ja digityökaluja etätukeen, -opetukseen, -ohjaukseen ja-oppimiseen järjestämällä koulutusta, kuten työpajoja, webinaareja ja seminaareja, jotka streemataan alueelle.
Hankkeen kautta jalkautetaan digitaaliset opetusmenetelmät alueen oppilaitoksiin ja liitetään niihin uudenlaista vuorovaikutuksellisuutta, mikä tuo tasalaatuisen koulutuksen entistä useampien ulottuville. Tarjoten samalla mahdollisuuksia sosiaaliseen osallisuuteen. Alueen koulujen käyttöön luodaan pedagoginen etäohjausmalli, jota voidaan hyödyntää myös pandemian jälkeen. Pitemmällä aikavälillä opetushenkilöstö hyödyntää verkon mahdollisuuksia enemmän oppimisen tukena ja verkon mahdollisuuksien hyödyntäminen muodostuu osaksi normaalia kouluarkea. Hankkeen aikana tarjottu koulutus ja niiden yhteydessä järjestetyt työpajat edistävät sosiaalista osallisuutta ja oppilaiden tasa-arvoisuutta hankeoppilaitoksissa. Henkilöstö oppii entistä paremmin huomioimaan sosiaalisen osallisuuden teemat myös digitaalisesti toteutettavassa arjen työssä, heillä on uutta tietoa ja taitoa aiheen käsittelyyn ja esille nostamiseen. Virtuaaliopetus otetaan entistä vahvemmin osaksi opetusta. Opettajia kannustetaan hyödyntämään digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia työssään ja edelleen kehittämään niitä vastaamaan yhä paremmin nykypäivän haasteisiin ja vaatimuksiin, joista yksi esimerkki on osallisuuden lisääminen verkko-opetukseen.
Hanke on Haapaveden Opiston hallinnoima Oulun eteläisen alueen yliseutukunnallinen hanke, jossa ovat Opiston lisäksi mukana Haapaveden kaupunki, Nivala-Haapajärven seutukunnan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kunnat.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
- Alueen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä oppilaitosten hallinto mahdollisimman laajasti
- Lukiolaiset ja yläkoulujen 9lk oppilaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä opetuksesta
- Yleissivistävässä, vapaassa sivistyössä, taiteen perusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevat yli 15- vuotiaat
Oulun kaupungin opetustoimen kanssa on oltu puhelinyhteydessä hankkeen tiimoilta ja he ovat kiinnostuneita sen sisällöistä ja seuraisivat mielellään mitä saadaan aikaan. Oulun kaupungin osalta hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on pilottijoukko yläkoulun ja lukion opinto-ohjaajia, jotka ovat mukana hankkeen tarjoamissa koulutuksissa ja ideoimassa pedagogisen etäohjauksen tomintamallia.
- alle 15-vuotiaat perusopetuksen oppilaat
- Oppilaiden vanhemmat, kaikilla ei kykyä ohjata/tukea
- alueella asuva väestö
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 66 960
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 60 741
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 66 960
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 60 741
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Oulu, Siikalatva, Kärsämäki, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 210
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hankkeen vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan ovat välilliset ja melko vähäiset. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen. Hankkeessa vahvistetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöä ja tällä tavoin vähennetään ekologista kuormitusta. Opetusta siirtyy yhä enemmän verkkoon ja tuotettavat materiaalit ja kurssit löytyvät verkosta. Kumppanuuskampus oppilaitoksilla on yhteinen kestävän kehityksen suunnitelmaa, joka käsittää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen on välillinen ja melko vähäinen. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeella ei ole juurikaan välitöntä vaikutusta kyseessä olevaan asiaan. Verkossa tapahtuva opetus yhteistyö toteuttajien ja kohderyhmien välillä säästää välillisesti luontoa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Hankkeella ei ole vain hieman välitöntä vaikutusta kyseessä olevaan asiaan. Verkkossa tapahtuva opetus ja yhteistyö toteuttajien ja kohderyhmien välillä säästää välillisesti luontoa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kyseessä olevaan asiaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Hankkeen vaikutus materiaalien hyötykäyttöön ja jätteiden määrään on välillinen ja vähäinen. Viestintä, verkko-opetus ja -tiedotus sekä harkiten tehty materiaalien käyttö edesauttavat välittömästi. Hankeoppilaitoksilla on käytössään yhteinen kestävän kehityksen suunnitelma, joka käsittää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutus uusiutuvien energialähteiden käyttöön on välillinen ja melko vähäinen. Haapaveden Opistolla on käytössä Kestävän Kehityksen toimintamalli, jossa nämä asiat on huomioitu. Vaikutukset liittyvät tiedon levittämiseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Koulutustarjonnan monipuolistuminen ja laajeneminen tukee välilillisesti elinkeinorakenteen vahvistumista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntyminen kasvattaa yrittäjyysvalmiuksia ja verkostoitumista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tuella alueen opetushenkilöstö kykenee monipuolistamaan opetusmenetelmiään. Lisääntyvä verkonkäyttö edistää aineettomien tuotteiden ja palveuiden kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Hankkeen tuella verkko - etätyöskentelyn määrä kasvaa. Tämä vähentää liikkumisen tarvetta sekä parantaa logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen vaikutuksissa korostuvat sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus. Hankkeella on välitön vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen lähes kaikilla sen osa-alueilla. Hanke lisää osallisuutta ja osallistumista toimenpiteidensa kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaan. Hanke vahvistaa alueen koulutuksellista ja sivistyksellistä tasaarvoa muun muassa verkkoympäristöjen avulla. Hanketoimenpiteet edistävät kohderyhmien verkostoitumista ja sitä kautta tasa-arvoista osallisuutta. Hankkeen päätoteuttajalla on tasaarvosuunnitelma, jota toteutetaan myös hanketyössä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Hankkeella on välitön vaikutus Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Hankkeen kautta eri yhteiskuntaryhmille välitetään tietoa ja kokemuksia muista ryhmistä. Tämä luo alueelle suvaitsevampaa ilmapiiriä ja vähentää ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Osaamisen ja koulutustason kasvu edesauttaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon kehittymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on rakentaa uutta toimintakulttuuria, jossa oppimisen ja hyvinvoinnin tukena ovat yhä enennevässä määrin digitaaliset työkalut. Toiminnan kehittämisessä tärkeintä on vahva paikallinen ja monialainen yhteistyö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hanke on ympäristöosaamisen kannalta suhteellisen neutraali. | ||
Koronapandemia pakotti oppilaitosmaailman verkko- ja etäopetukseen. Tämä toi mukanaan monia haasteita uusine työtapoineen ja osaamisvaatimuksineen. Omat haasteensa tilanne toi paitsi opetus- ja muulle henkilöstölle, myös opiskelijoille ja heidän kotijoukoilleen.
Tämän hankkeen alussa tehdyn laajan kyselyn avulla kartoitettiin digiopetuksen, -ohjauksen ja -oppimisen tilannetta ja haasteita alueella koronapandemian aiheuttamien poikkeus olojen aikana.
Opetushenkilöstä arvioi digitaalisen osaamisensa ja verkko-ohjaustaidot vähintään kohtalaiseksi. Lisäkoulutusta eri vaihtoehtoihin kaivattiin ja
Korona-ajan työskentelyn vaikutukset työhyvinvointiin tulivat kyselyssä selkeästi esille.
Aikaa kuvattiin kuormittavaksi, stressaavaksi ja väsyttäväksi.
Huoltajilta kysyttäessä enemmistö vastaajista koki tietotekniset valmiutensa koki vähintään kohtalaiseksi. Myös yhteydet toimivat pääasiassa hyvin, mutta koneiden riittävyydessä oli perheillä ongelmia. 75% huoltajista olisi toivonut oppilaitoksilta enemmän tukea huollettavansa etätyöskentelyä varten.
Opiskelijoista reilu kokivat tietoteknisten taitojensa olevan vähintään hyvällä tasolla, myös välineet olivat kunnossa. Apua opintoihin saatiin yleensä opettajilta, vanhemmilta tai kavereilta, mikä koettiin pääosin riittäväksi. Sen sijaan opintojen eteneminen suunnitellusti aiheutti haasteita kolmasosalle vastaajista ja syinä tähän mainittiin ensisijaisesti digitaitojen, ohjauksen ja motivaation puute.
Hankkeen kolme tavoitetta olivat:
1.Pedagoginen etäohjauksen toimintamalli
Hankkeen toteuttamalla kyselyllä saatiin hyvin aineistoa ja ideoita toimintamallin pohjaksi. Yhteistyötä tehtiin myös alueen oppilaitosten rehtoreiden kanssa.
Yhteisiä käytänteitä koostettiin kevään 2021 aikana ja tähän liittyen tarjottiin myös koulutusta. Voidaan todeta, että alueen koulutustoimijoille on pandemian jatkumisen myötä muotoutunut hyviä yhtenäisiä toimintakäytänteitä ja alueella pystytään tarvittaessa reagoimaan nopeasti eteen tuleviin muutoksiin ja haasteisiin.
Voidaan todeta, että hankkeen jälkeen opetushenkilöstö hyödyntää verkon mahdollisuuksia enemmän oppimisen tukena ja verkkotyöskwntely on osa normaalia kouluarkea niin henkilöstön kuin huoltajien ja opiskelijoidenkin osalta.
2. Koordinaattorin tuki
Hankkeessa toimi koko hankeajan oppilaitosten yhteinen koordinaattori tehtävänään tukea, konsultoida ja olla mukana etäopetuksen ja -ohjauksen kehittämisessä.
3.Koulutus
Koronan pakotti muokkaamaan suunnitellun koulutustarjonnan pienemmille kokoonpanoille ja jopa osin yksilöllisiksi.
Hanke tarjosi koulutusta niin käytännön työkalujen käyttöön kuin koronan mukanaan tuomiin sosiaalisiin haasteisiin.
Hyväksi ratkaisuksi havaittiin myös koulutusten videoiminen ja jakaminen tässä muodossa eteenpäin yhteiseen käyttöön. Hankkeen vahvuudeksi nousikin selkeästi sen ketteryys ja mahdollisuus nopeaan reagointiin.
Hanke onnistui hyvin vastaamaan tavoitteisiin edelleen kehittää alueen koulutustoimintaa ja vastata alueen oppilaitosten arjessa esiin nousseisiin käytännön haasteisiin.
Vaikka digitaalisten työkalujen käyttöönon alueella aiemminkin panostettu on sen merkitys oppilaitosarjessa merkittävästi kasvanut hankkeen aikana ja muotoutunut luonnolliseksi osaksi arkea.