Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22089

Hankkeen nimi: Digisosiaalipalvelut asiakkaan osallisuuden lisääjänä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kolpeneen Palvelukeskuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0210574-6

Jakeluosoite: Myllärintie 35

Puhelinnumero: 0403531408

Postinumero: 96400

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.sosiaalikollega.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Ylikangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: taloussihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.ylikangas(at)poskelappi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403531408

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Poikkeusolot vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti palveluiden tuottamiseen ja pakottavat toimijoita ottamaan erittäin nopealla aikataululla käyttöön sähköisiä etä- ja digitaalipalveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille maaliskuussa 2020 perustason sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa koskevan yleisluonteisen ohjeen, jonka mukaan kunnilla on järjestämisvastuu palveluiden antamisesta myös koronasta johtuvan poikkeustilanteen aikana.

Poikkeustilanne on haastava sosiaalipalveluiden työntekijöille ja asiakkaille. Heillä on vaihtelevaa kokemusta ja osaamista digipalveluista. Toimijoilla on akuutti tarve tukeen ja opastukseen, jotta voidaan etätyöskennellä asiakkaiden kanssa sekä heidän asioissaan yhdessä myös toisten viranomaisten kanssa digipalveluna. Poikkeustilanteen vaatimalla nopealla digipalveluiden käyttöönotolla on vaarana, että siitä jää uupumaan asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen.

Tässä hankkeessa sosiaalipalveluiden käyttäjien ja palveluiden tarpeessa olevien asiakasosallisuutta halutaan tukea vahvistamalla digisosiaalipalveluita. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa asiakasosallisuutta digisosiaalipalveluiden keinoin ja tarve tukea palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta poikkeustilanteesta huolimatta. Hankkeella tuetaan palveluiden tuottamista ja vastaanottamista diginä, etä- ja digitaalisten menetelmien hyödyntämistä ja kehittämistä poikkeusolojen sosiaalityössä ja –palveluissa. Hankeen tavoitteena on vaikuttaa korona-epidemian vaikutusten torjuntaan vahvistamalla palveluihin pääsyä, osallisuutta ja yhteyttä palveluihin sekä olemassa olevien asiakasprosessien suunnitelmallista työskentelyä. Hankkeen toiminnot kohdistuvat erilaisten asiakasryhmien kanssa työskenteleviin sosiaalialan ammattilaiset sekä asiakkuudessa oleviin ja palveluita tarvitseviin uusiin asiakkaisiin/kuntalaisiin.

Hankkeessa hyödynnetään jo luotuja teknologiaratkaisuja ja eri kunnissa käytössä olevia digisosiaalipalveluita. Hanke integroituu virtu.fi innovaatioympäristön kehittämistyöhön sekä vakiintuneisiin rakenteisiin. Hankkeessa toteutettavien työpakettien lisäksi kerätään/koordinoidaan myös Lapissa muiden toimijoiden kehittämiä digitaalisia menetelmiä.


Toimenpiteet:

Hankkeessa luodaan uudenlainen ryhmävalmennusohjelma, joka yhdistää asiakasosallisuuden, sosiaalityön keinot ja digitaaliset prosessit. Siinä palveluiden tuottajat voivat digitalisoida olemassa palveluita ja pilotoida niiden käyttöä osana valmennusta. Lisäksi hankkeessa haetaan tietoa ja arvioidaan toiminnan vaikutuksesta sosiaalialan ammattilaisten työhön ja asiakkaiden kokemukseen osallisuuden toteutumisesta digitaalisissa palveluissa.

Hankkeen tuloksena sosiaalialan ammattilaisten osaaminen vahvistuu, jolloin he pystyvät muuttuvassa poikkeustilanteessa tukemaan asukkaan/asiakkaan toimintakykyä. Digisosiaalipalveluiden käyttöön tuotettua materiaalia sekä hankkeen keräämiä muiden toimijoiden tuottamia digitaalisia menetelmiä voidaan hyödyntää laajemminkin digipalveluiden tuottamisessa. Lyhyen aikavälin vaikutuksena digisosiaalipalveluiden tarjoaminen lisääntyy ja niiden saaminen paranee. Pitkän aikavälinen tuloksena asiakasosallisuus toteutuu digitaalisissa sosiaalipalveluissa, mikä vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä ja parantaa elämän laatua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen kohderyhmä on erilaisten asiakasryhmien kanssa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset, sekä heidän asiakuudessa olevat ja palveluita tarvitsevat uudet asiakkaat/kuntalaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat sosiaalipalveluita käyttävien läheiset, palveluprosessissa mukana olevat muut ammattilaiset ja toimijat sekä sosiaalipalveluita tuottavat organisaatiot (viranomaiset, päätöksentekijät).

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja toteuttava henkilöstö eri organisaatiosss, sosiaalilaan ammattilaisiksi opiskelevat henkilöt, sekä samankaltaista kehittämistyötä tekevät hankesuunnittelijat ja kehittämistyöhenkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 721

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 476

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 651

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 845

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin

Kunnat: Savukoski, Sodankylä, Posio, Keminmaa, Pelkosenniemi, Inari, Enontekiö, Salla, Pello, Tornio, Muonio, Kolari, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Ylitornio, Ranua, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanketoimijoilla on tietoa sosiaalialan ammattilaiten sukupuolijakaumasta. Hankkeessa hanketoimijat tarkkailevat ja arvioivat toimenpiteiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmennusohjelmassa sekä kehittäjä-asiakkaiden osallstumisessa huomioidaan sukupuolten tssa-arvonäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeeen toiminnan näkökulmasta sukupuolella ei ole merkitystä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien välhentämiseen, koska sähköistet palvelut vähentävät matkustamista sekä paperin käyttöä, ja näin vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia luonnon monimuuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien välhentämiseen, koska sähköistet palvelut vähentävät matkustamista sekä paperin käyttöä, ja näin vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia luonnon monimuuotoisuuteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Sähköiset palvelut lisää paperitonta asiointia ja vähentää materiaalien kuljetusta, arkistointia sekä jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia enegialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia elinkeinorakenteeen kestävään kehitykseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea sähköisten palveluiden tuottamista. Hanke vahvistaa palveluiden tuottajien toimintaympäristöä ja palveluiden saatavuutta koko Lapin alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Sähköisten palveluiden käyttäminen ja tuottaminen vähentää liikkumisen tarvetta, koska palveluita voi käyttää kotoa käsin. Erityisesti syrjäseuduilla liikkuminen voi olla vaikeaa puuttelisten liikenneyhteyksien vuoksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Palveluiden tuottaminen monikakanvaisesti asiakkaalle sopivalla tavalla lisää asiakkaiaiden hyvinvointia ja vahvistaa toimintakykyä ja osallisuutta. Monikanavaisten palveluiden käyttöönotto tiivistää palveluverkkoa ja lisää palveluiden saatavuuta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Asiakasosallisuuden tukeminen vahvistaa tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Sosiaalipalveluiden asiakkaiden palveluiden saatavuuden turvaaminen vahvistaa yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Saamenkielisten digimateriaalin saatavuus parantaa kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vuonna 2020 Koronan aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat voimakkaasti palveluiden tuottamiseen ja pakottavat toimijoita ottamaan erittäin nopealla aikataululla käyttöön uusia palvelumuotoja. Osa Lapin alueen kunnista ottivat yhteyttä ja pyysivät tukea, jotta pystyisivät tuottamaan asiakkailleen heidän tarpeidensa mukaiset palvelut poikkeustilanteesta johtuen digipalveluina.

Digisosiaalipalvelut asiakkaan osallisuuden edistäjänä -hankkeella tuettiin palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta poikkeustilanteesta huolimatta. Asiakasosallisuutta vahvistettiin valmentamalla sosiaalialan ammattilaisia asiakastyöhön kuvapuhelimen välityksellä. Valmennuksen tavoitteena oli, että sosiaalipalveluiden työntekijät pystyisivät hyödyntämään uusia tapoja tehdä työtä ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta myös etätapaamisessa.

Hankkeen tavoitteet saavutettiin toteutettujen työpakettien avuilla, jotka olivat: Etätapaamisten käyttöönotto ja tuki sosiaalipalveluissa, uudenlaisen ryhmävalmennuksen suunnittelu toteuttaminen, sekä arviointi kuvapuhelinpalveluiden käyttökokemuksista sosiaalipalveluissa.

10 kuntaa otti hankkeessa käyttöön etätapaamiset/etävastaanotot mahdollistavia ohjelmistoja, joita oli käytettävissä yhteensä 21 eri palvelussa https://virtu.fi palveluportaalissa. Vuonna 2020 kuntien sosiaalipalvelut olivat tuottaneet 833 kpl etätapaamista/vastaanottoa.

Tiedonkeruuta kuvapuhelinpalveluiden vaikutuksesta sosiaalipalveluihin toteutettiin koko hakkeen ajan. Arvioinnin toteuttaja NHG jatkoi arviointitiedon keruuta ja analysointia sekä ammattilaisilta että asiakkailta vuonna 2021. Ammattilaiset arvioivat kuvapuhelinpalvelun käytön vaikutukset asiakkaille pääasiassa positiivisiksi. Kuvapuhelinpalvelun koettiin tuovan joustavuutta eri paikkakunnille, ja taloudellista helpotusta, kun asiakkaiden ei tarvitse matkustaa. Koettiin, että kynnys tavata sosiaalialan ammattilaista madaltuu ja asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy. Suurin osa ammattilaista koki saaneensa hankkeesta tukea kuvapuhelinpalvelun käyttöönottoon. Tukea saatiin myös mm. teknisiin haasteisiin.

Kuvapuhelinpalveluiden käytön arviointi nosti esiin seuraavia kehittämiskohtia: Organisaatioiden on suositeltavaa luoda yhdenmukainen malli, jota ammattilaiset käyttävät kuvapuhelinpalvelujen tarjoamiseen. Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla, jossa työntekijöitä ja asiakkaita osallistetaan muutoksen suunnitteluun ja uusien prosessien kehittämiseen, varmistetaan, että toiminta vastaan aitoon tarpeeseen. Näin myös mahdollistetaan muutoksen tehokas jalkautus. Kehittämiskohdaksi todettiin myös, että ammattilaiset tarvitsevat käyttöönoton aikana ja sen jälkeen sekä teknistä tukea ja koulutusta että valmennusta työn sisällölliseen kehittämiseen. Asiakaspalautteen kytkeminen osaksi kuvapuhelinpalvelua mahdollistaisi palvelujen asiakaslähtöisen kehittämisen sekä asiakkaiden kokemusten keräämisen osaksi vaikuttavuuden arviointia.

Arviointiraportissa todettiin, että osallistamisen menetelmien hyödyntämiseen suunnatut valmennukset olivat olleet hankkeessa hyödyllisiä, ja vastaavia tarvitaan jatkossakin, kun digitaaliset ratkaisut kehittyvät. Hankkeessa toteutettiin ryhmävalmennusohjelma, jossa vain 10% sisällöstä oli lyhyitä koulutusosioita. Tällä rakenteella pyrittiin minimoimaan riskiä siitä, että kuntien työntekijöiden osallistuminen jää vähäiseksi aikaresurssin vuoksi, koska hankeaika on niin lyhyt. Ryhmävalmennus ja sen sisältämät koulutukselliset kokonaisuudet järjestettiin kokonaisuudessaan etäyhteyksin. Sosiaalialan ammattilaisten lisäksi valmennusryhmiin kuului myös 1-3 kehittäjäasiakasta, jotka olivat kiinteä osa ryhmää. Koulutuksellisia kokonaisuuksia järjestettiin neljästä eri teemasta: tietoturva ja tekninen osaaminen, kohtaaminen ja vuorovaikutus teknologiavälitteisesti, luottamus ja motivointi ja osallistava työskentely. Ammattilaisille sekä kehittäjä-asiakkaille muodostettiin neljä Teams-ryhmää: vammaiset ja kehitysvammaiset, päihde- ja mielenterveystyö, lasten ja perheiden palvelut sekä aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus. Ryhmiin osallistuttiin oman työtehtävän mukaisesti, tämä toimintatapa mahdollisti osallistujien keskinäisen vertaistuen ja oppimisen vuorovaikutuksen kautta. Koulutuksellisiin kokonaisuuksiin osallistuneiden määrä, noin 90-100 ammattilaista, pysyi samana kaikkien teemojen osalta. Koulutuskokonaisuuksista tehtiin tallenteet, lisäksi toteutettiin erillinen videotallenne Saamenkielet ja kulttuuri etäasiakastyössä.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena palveluiden tarjoaminen etäyhteyksin lisääntyi ja palveluiden saatavuus parantui. Pitkän aikavälinen tuloksena työntekijöiden valmiudet tuottaa sosiaalipalveluita digipalveluina parantuivat ja asiakasosallisuuden tukeminen myös sähköisissä palvelukanavissa mahdollistui.