Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22090

Hankkeen nimi: Lähiruokaa asiakkaille uusilla tavoilla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.5.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 40 775 1893

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marru Kraft

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marru.kraft(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 614 6732

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19 aiheuttama muutostilanne kohdentuu myös lappilaisiin lähiruoaka-yrittäjiin, niin pientuottajiin kuin jalostajiin. Lähiruoan totutut myyntikanavat ovat muuttumassa, toisaalta lähiruoka on nyt entistä arvostetumpaa ja halutumpaa kuluttajien keskuudessa, mutta miten sitä voidaan toimittaa heille? Yritysten tuottavuus tarvitsee tuekseen osaamista johtamisesta sekä myynnin uudelleenorganisoimisesta.

Muutostilanteen tuoma epävarmuus ja kevään käynnistyvät työsesongit lisäävät haasteita yrityksen tuottavuuden lisäksi myös yrittäjien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Jatkuva kiire, kireä aikataulu, yksin yrittäminen sekä taloudellinen epävarmuus huolestuttavat yrittäjiä ja aiheuttavat tuottavuuteen huolta ja henkistä kuormitusta. Yrittäjien voimavaroja, johtamista ja verkostoja tulee tukea, jotta voidaan lisätä työhyvinvointia.

Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa 4.5-31.12.2020 lappilaisten lähiruoan pientuottajien ja sidosryhmien kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä yrittäjien työssä jaksamista ja osaamista sekä tukea yritystoiminnan tuottavuutta.
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan koulutuksellinen työnohjausote. Toimenpiteinä mentorointi, työnohjaus, vertaistuki, verkostoituminen sekä kouluttaminen ja valmennukset lisäävät yrittäjien voimavaroja, verkostoitumista ja osaamista sekä uusia ideoita ja näkökulmia oman hyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden toteuttamiseksi.

Toimenpiteet on paketoitu kolmeen työpakettiin seuraavasti:
TP 1 Tukea, ohjausta ja mentorointia
TP 2 Etäkoulutusta ja verkkovalmennusta
TP 0 Hankehallinnointi

Toimenpiteillä tavoitetaan 45 lappilaista mikro- ja pienyrittäjä, joista 25 yrittäjää hakeutuu ohjauksen ja mentoroinnin piiriin ja 20 etäkoulutuksen/valmennuksen piiriin. Hankkeen tuotokset jäävät hankkeen jälkeen myös kaikkien yrittäjien, yrittäjiksi haluavien ja muiden kiinnostuneiden käyttöön.

Hankkeen tuloksena on toimenpiteisiin osallistuneiden yritysten ja yrittäjien parantunut hyvinvointi. Tulosten saavuttamista mitataan osallistuville suunnatulla kyselyllä, jossa kartoitetaan kuinka paljon työhyvinvointi, verkostoituminen ja osaaminen ovat lisääntyneet ja ovatko yritykset ottaneet käyttöön uusia keinoja yritysten tuottavuuden edistämiseksi. Tulosten kautta hanke lisää yrittäjien uusia keinoja saada lähiruokaa asiakkaille uusilla keinoilla.

Hanke vaikuttaa ensisijaisesti yrityksiin, mutta myös lappilaisen ruokaturvan tukemisen, elintarviketurvallisuutta ja omavaraisuutta edistämällä. Lisäksi hanke auttaa yrittäjiä kääntämään muutostilanteen markkinat hyödyksi ja tukee liiketoiminnan uusia mahdollisuuksia myös muutostilanteen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lappilaisen lähiruoan pientuottajat ovat hankkeen kohderyhmä, eli mikro- ja pk-yritykset ja yrittäjät sekä elinkeinonharjoittajat. Lähiruoan tuotanto kattaa koko elintarviketuotannon ketjun: alkutuotannon, ensimmäisen asteen jalostuksen ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kaikki pienyrittäjät, jotka voivat halutessaan lisätä hyvinvointiaan esimerkiksi koulutuskokonaisuuksien materiaalien kautta. Myös yhdistykset ja järjestöt hyötyvät yrittäjien ja yritysten hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisääntymisestä. Lähiruokaan liittyvän yritystoiminnan hyvinvointi on tärkeää myös alueen elvyttävyyden näkökulmasta. Se lisää myös muiden toimialojen yritystoiminnan ja julkisten toimintojen toipumista, joten välillisiä hyötyjiä ovat myös muut alueen yritykset saadessaan etuja oman yritystoiminnan jatkuvuudelle, kun lähiruoka yrittäjät selviävät poikkeustilan yli.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 64 661

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 785

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 80 826

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 62 231

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Simo, Ylitornio, Posio, Kolari, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Muonio, Sodankylä, Inari, Tornio, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Enontekiö, Pello, Kittilä, Utsjoki, Kemijärvi, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa on tarkasteltu toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta, mutta erillistä analyysiä tai asiantuntijoita ei ole tähän käytetty. Toimintaypäristönä sukupuolijakauma, ei eroa merkittävästi, jotta hankkeen ongelman asettelulla olisi vaikutusta. Lähiruoka yrittäjät ovat sekä naisia, että miehiä, joita koronaviruksen aiheuttama muutostilanne koskettaa tasapuoisesti. Ennakkoarviona ennakoidaan hankkeen toimenpiteisiin osallistuvan naisia hieman enemmän ja arvellaan heidän hakevan uudenlaisia menestymisen mahdollisuuksia muutosajassa ja olevan avoimenpia jaksamisen ja hyvinvoinnin lisäämiselle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan toteutuksen olevan sukupuolten tasa-arvon kannalta tasapainossa. Sillä hankkeen käyttämät pääosin digitaalisuuteen painottuvat menetelmät ovat tasapuolisesti molempien saavutettavissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on edistää pienyrittäjien selviämistä muutostilanteesta -sukupuolesta huolimatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen toimenpiteet tehdään virtuaalisesti ja etäyhteyksin, jonka myötä vastaavia toimintoja on mahdollista lisätä tulevaisuudessakin ja näin vaikuttaa myönteisesti luonnonvarojen kestävyyteen. Uudet myynti- ja jakelumahdollsuudet mahdollistavat myös ruokahävikin pienentämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Uudet myynti- ja jakelumahdollsuudet mahdollistavat myös ruokahävikin pienentämistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hanke pyrkii vähentämään paperista materiaalia ja pyrkii sen sijaan hyödyntämään sähköisiä alustoja. Myynti- ja logistiikkaratkaisujen mahdollisuutena on vähentää materiaalia/käyttää kestävämpiä vaihtoehtoja sillä lähiruoka tuotetaan ja käyteteään lähellä ja pitkiä kuljetusmatkoja ei ole. Välitön vaikutus tuotetaan nostamalla teemaa esiin koulutuksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen päätavoite on alueellisten yrittäjien osaamisen ja jaksamisen edistäminen. Tämä kohdentuu suoraan paikallisen elinkeinorakenteen toiminnan tukemiseen, kehittämiseen ja paikallisten resurssien tukemiseen. Tämä toteutuu välillisesti ja välittömästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa edistetään ja käytetään välittömästi aineettomia palveluita ja lisätään uusia/sovelletaan palveluita muilta toimialoilta. välillisesti osaamisen lisäämisen kautta uudenlaiset hyvinvointipalvelut ja myynti- ja jakelukanavat otetaan paremmin käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hanke lisää logistiikkaa, mutta toisaalta voi vähentää yksittäisten kuluttajien liikkumistarpeita. Poikkeustilanteen ollessa kyseessä on liikkumisrajoituksilla merkittävä rooli myös logististen ratkaisujen kehittämisessä. Joten hankkeella on vaikutusta liikkumiseen, mutta nähtäväksi minkälaisia seurauksia vaikutuksella on?
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeella on välitön vaikutus yrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen (tukipalvelut ja vertaistuki). Välillinen vaikutus on myös asiakkaiden hyvinvointiin elintarviketurvallisuuden kautta. Välilliset vaikutukset syntyvät hankkeen tukiessa yritysten toimintakykyä muutostilanteessa joka vaikuttaa yritystoiminnan säilymiseen myös hankkeen jälkeen. Hankkeen myötä myös verkostot kasvavat joka lisää yrittäjien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hankkeella on pieni vaikutus yrittämisen tasavertaiseen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia ruokaperinteiden säilyttämiseen. Lähiruoka ylläpitää ruokaperinteitä ja eikä niitä ole poikkeustilanteen myötä varaa menettää. Lähiruoan tuotannon tukemisen kautta vaikutukset kohdentuvat myös kulttuurimaisemiin esimerkiksi pelto- ja laidunmaisemien kautta.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen vahvistuu hankkeen tuottaman tiedon ja koulutusten myötä. Ympäristöosaaminen lisääntyy myös materiaalien jäätyä hyödyttämään myös tulevia lähiruoan tuottajia ja jalostajia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

COVID-19 aiheuttama muutostilanne kohdentui rajusti lappilaisiin lähiruoka-yrittäjiin. Lähiruoan myyntikanavat muuttuivat, toisaalta lähiruoka on entistä arvostetumpaa ja halutumpaa kuluttajien keskuudessa. Muutostilanteen tuoma epävarmuus lisäsi haasteita yrityksen tuottavuuden lisäksi myös yrittäjien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Yrittäjien voimavaroja, johtamista ja verkostoja voitiin lähiruokahankkeen kautta tukea ja samalla pyrittiin lisäämään myös työhyvinvointia.

Lapin ammattikorkeakoulun toteuttaman Lähiruokaa asiakkaille uusilla tavoilla -hankkeen toiminta-aika oli 4.5-31.12.2020 ja hankkeen tavoitteena oli parantaa lappilaisten lähiruoan pientuottajien ja sidosryhmien yrittäjien työssä jaksamista ja osaamista sekä tukea yritystoiminnan tuottavuutta. Hankkeen toimenpiteissä huomioitiin koulutuksellinen työnohjausote. Toimenpiteinä työnohjaus, verkostoituminen sekä kouluttaminen ja valmennukset lisäävät yrittäjien voimavaroja, verkostoitumista ja osaamista sekä uusia ideoita ja näkökulmia oman hyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden toteuttamiseksi.

Toimenpiteet paketoitiin kolmeen työpakettiin seuraavasti:
TP 1 Tukea, ohjausta ja mentorointia
TP 2 Etäkoulutusta ja verkkovalmennusta
TP 0 Hankehallinnointi

Toimenpiteillä tavoitettiin n. 60 lappilaista mikro- ja pienyrittäjä, joista 5 yrittäjää hakeutui työnohjauksen ja mentoroinnin piiriin ja muut etäkoulutuksen ja tapahtumien piiriin. Hankkeen tuottama video sekä osa tallennetuista webinaareista ja materiaaleista jää hankkeen jälkeen myös kaikkien yrittäjien, yrittäjiksi haluavien ja muiden kiinnostuneiden käyttöön.

Hankkeen tuloksena on toimenpiteisiin osallistuneiden yritysten ja yrittäjien parantunut hyvinvointi sekä maakunnallisesti tarjolla oleva apu pienyrittäjille. Tulosten saavuttamista mitattiin osallistuville suunnatuilla kyselyillä, joissa kartoitetiin kuinka paljon työhyvinvointi, verkostoituminen ja osaaminen ovat lisääntyneet ja ovatko yritykset ottaneet käyttöön uusia keinoja yritysten tuottavuuden edistämiseksi. Tulosten ja julkaistun artikkelin kautta hanke lisäsi myös asiakkaiden tietoisuuteen uusia keinoja saada lähiruokaa.

Hanke vaikutti ensisijaisesti yrityksiin, mutta tuki myös lappilaista ruokaturvaa elintarviketurvallisuutta ja omavaraisuutta edistämällä. Lisäksi hanke auttoi yrittäjiä kääntämään muutostilanteen markkinat hyödyksi ja tuki liiketoiminnan uusia mahdollisuuksia myös muutostilanteen jälkeen.