Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22092

Hankkeen nimi: Pk-yritysten vertaistuella tulevaisuuteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jänkälä Raimo Juhani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raimo.jankala(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 510 9481

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on yhteistyön ja vertaisoppimisen avulla ylläpitää ja kehittää lappilaisten yritysten liiketoimintaa haastavassa poikkeustilanteessa. Yrityksillä on tarvetta kriisitilanteessa löytää keskustelukumppaneita ja ideointiapua kriisitilanteesta selvitäkseen. Tämä on samalla yrittäjien ja yritysten päätöksentekijöiden työhyvinvoinnin ja -kyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Yrittäjillä on tarvetta kokemusten jakamiseen, erilaisten ratkaisumallien vertailuun ja vuoropuheluun.

Hankkeen alussa osallistujat rekrytoidaan nopeasti ja monikanavaisesti (mm. LinkedIn sekä Facebook) sekä tehdään mukaan lähtevien yrittäjien työhyvinvoinnin alkukartoitus ja yritysten riskitesti sekä liiketoiminnan ongelmakohtien paikantaminen.

Hankkeen toimesta kootaan tietokanta “koronainnovaatioista” ja niiden takana olevista yrityksistä ja asiantuntijoista hyödynnettäväksi hankkeen järjestämissä Innovointifoorumeissa.

Hankkeen toiminnan keskiössä ovat matalan kynnyksen innovointifoorumit:

a) Staattisessa foorumissa, esimerkiksi Facebookin, WhatsAppin, Mentimeterin tai muun verkkokäyttöisen työskentelyalustan kautta yritykset voivat esittää kysymyksiä askarruttaviin ongelmiin ja ratkaisukeinoihin sekä saada vastauksia muilta yrityksiltä, hankehenkilöstöltä ja asiantuntijoilta.

b) Online-pohjainen etäyhteyksiin perustuva foorumi (esim. Teams) kokoontuu vähintään kaksi kertaa kuussa keskustelemaan staattisessa foorumissa esiin tulleista kysymyksistä ja ratkaisuista.


Näitä täydentävät teemoittain kokoontuvat pienemmät foorumit asiantuntijoiden ja hankehenkilöstön kanssa. Esimerkinomaisesti työstetään tarvittavia ratkaisuja erilaisten liiketoiminnan kehittämismenetelmien (palvelumuotoilu tms.) avulla eteenpäin, mikäli löydetyn ongelman ratkaiseminen sitä edellyttää.


Foorumeissa hyödynnetään muiden vertaisyritysten ratkaisut (koronainnovaatiot) vastaavan kaltaisessa tilanteessa, hyödynnetään ketterää yrittäjyystoimintaa koskeva asiantuntemusta sekä etsitään ja hyödynnetään pk-yrittäjien ilmaisemien ongelmien perusteella henkilöitä ja tahoja, jotka ovat ongelmien kannalta olennaisia.

Hankkeessa kehitettyjä ja kokeiltuja parhaita käytäntöjä välitetään lappilaisten kehittämisorganisaatioiden ja oppilaitosten käyttöön sekä varmistetaan ohjeistuksen avulla yritysten omaksumien ratkaisumallien toteutus myös hankkeen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat lappilaisten pk-yritysten yrittäjät ja avainhenkilöt, joilla on tavoitteena selviytyä nykyisen kriisitilanteen yli toimintakykyisenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat lappilaiset kehittämisorganisaatiot ja heidän edustajansa ja asiantuntijansa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 862

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 41 246

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 94 828

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 51 557

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Pohjois-Lapin

Kunnat: Pello, Posio, Keminmaa, Rovaniemi, Tornio, Kolari, Simo, Ylitornio, Pelkosenniemi, Savukoski, Kittilä, Inari, Ranua, Salla, Enontekiö, Sodankylä, Muonio, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysinä on hyödynnetty Lapin mikroyritysten kasvuverkosto -hankkeen aikana tuotettua tietoa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tulokset hyödyntävät niin naisten kuin miesten omistamia yrityksiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen varsinaisena tavoitteena

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä. Maaseutualueen elinvoimaisuuden ahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
liiketoimintaosaamista ja parantaa kilpailukykyä. Merkittävää välitöntä ja välillistä vaikutusta arvioidaan olevan myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Muiden tavoitteiden osalta nähdään suunnitteluvaiheessa vähäisempiä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Yrityksiä kannustetaan verkostossa huomioimaan uusiutuvan energian tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Yritysten kasvua ja vientiä tukevat virtuaaliset toimintatavat edistävät uudenlaisten aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä toiminta-alueella
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Some ja virtuaaliset kommunikaatiokanavat ovat hankkeessa jatkuvassa käytössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus sekä kulttuuriympäristö ja ympäristöosaaminen ovat arviointikohteina kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus –osiossa.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia erityisesti useiden nykyisten verkostojen ulkopuolella oleville kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville yrittäjille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Hankkeen aikana rakentuu laaja kontaktiverkosto vertaisyrityksiin ja yritysrajapinnan toimijoihin tarjoaa mahdollisuuden ammatillisuuden vahvistumiseen ja oman liiketoiminnan kehittämisloikkaan verkoston tuella.
Kulttuuriympäristö 1 3
Yrittäjyyskulttuurin edistäminen kaupungeissa ja maaseutumaisilla alueilla on yhtenä pitkäntähtäimen tavoitteena. Hankkeeseen osallistuvien yritysten kautta voi syntyä lisää hyvinvointiin, kulttuuriin ja kulttuuriympäristöön sekä ympäristöosaamiseen liittyvää
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli yhteistyön ja vertaisoppimisen avulla ylläpitää ja kehittää lappilaisten yritysten liiketoimintaa haastavassa poikkeustilanteessa. Yrityksillä on ollut tarvetta kriisitilanteessa löytää keskustelukumppaneita ja ideointiapua kriisitilanteesta selvitäkseen. Hankkeen tavoitteena oli samalla yrittäjien ja yritysten päätöksentekijöiden työhyvinvoinnin ja -kyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Yrittäjillä on ollut tarvetta kokemusten jakamiseen, erilaisten ratkaisumallien vertailuun ja vuoropuheluun.

Hankkeen alussa osallistujat on rekrytoitu nopeasti ja monikanavaisesti muun muassa sähköpostitse ja puhelimitse. Mukaan lähteneille yrittäjille on tehty lokakuussa 2020 työhyvinvoinnin alkukartoitus ja yritysten riskitesti sekä liiketoiminnan ongelmakohtien paikantaminen. Hankkeen toimesta on koottu hankkeen kotisivuille tietokanta “koronainnovaatioista” ja niiden takana olevista yrityksistä yrittäjien hyödynnettäväksi.

Hankkeen toiminnan keskiössä ovat olleet matalan kynnyksen innovointifoorumit. Flinga-alustan eli staattisen foorumin kautta yritykset ovat voineet esittää kysymyksiä askarruttaviin ongelmiin ja ratkaisukeinoihin sekä saada vastauksia muilta yrityksiltä, hankehenkilöstöltä ja asiantuntijoilta. Online-pohjainen etäyhteyksiin perustuva Teams-foorumi on hankkeen aikana kokoontunut 9 kertaa keskustelemaan staattisessa foorumissa esiin tulleista kysymyksistä ja ratkaisuista. Hankkeeseen osallistuvien yrittäjien työhyvinvoinnin alkukartoitus ja yritysten riskitesti sekä liiketoiminnan ongelmakohtien kirjaaminen hankittiin ostopalveluna. Innovointifoorumeita ovat täydentäneet teemoittaiset pienemmät foorumit, joissa on keskusteltu Työhyvinvointifoorumissa sekä riskianalyysissä nousseista aiheista. Näiden aiheiden pohjalta ryhmiteltiin neljä teemaa, joita olivat Alustatalous ja osuuskunta, Talous ja rahoitus, Itsensä johtaminen ja työssä jaksaminen sekä Markkinointi ja viestintä. Alustatalous ja osuuskunta -teemasta järjestettiin erillinen pienempi teemafoorumi, muut teemafoorumit toteutettiin laajempien innovointifoorumeiden yhteydessä.

Pk-yritysten vertaistuella tulevaisuuteen -hankkeessa toteutettiin kolme työpakettia, jotka olivat hankkeen toiminnan keskiössä. Työpaketit jakautuivat seuraavasti: 1. Hankkeen hallinnointi, osallistujien rekrytointi, alkukartoitus ja tiedottaminen, 2. Yritysten koronainnovaatiot talteen ja 3. Innovointifoorumit. Toiminnan tiivis kuvaus työpaketeittain on seuraavanlainen huomioiden, että työpaketit eivät olleet toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan tukivat toisiaan:

Työpaketti 1. Hankkeen hallinnointi, osallistujien rekrytointi, alkukartoitus ja tiedottaminen.

Suunnitelman mukaisesti hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä tiedottaminen sekä rekrytointi toteutettiin monikanavaisesti verkosto- ja vaikuttajamarkkinoinnin kautta (mm. LinkedIn sekä Facebook), sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Rekrytoinnissa hyödynnettiin Lapin yliopiston aiemmissa yrityksille suunnattujen hankkeiden kautta syntyneitä yritysverkostoja. Työpakettien toteutukseen osallistui ja toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti lappilaisille yrittäjille, yrittäjäjärjestöille sekä muun muassa Lapin ELY-keskukselle, Business Rovaniemelle ja Lapin yliopiston Business Ladies- sekä DYVA-hankkeille. Tietoa hankkeesta on mennyt sähköpostin sekä puhelimen välityksellä noin 150 lappilaiselle yritykselle sekä edellä mainittujen tahojen kautta heidän tuntemilleen yrityksille. Hankkeessa on hyödynnetty Lapin yliopiston aiemmissa yrityksille suunnattujen hankkeiden kautta syntyneitä yritysverkostoja.

Hankkeen alussa 17.6.2020 pidettiin Uutta liiketoimintaa – Mahdollisuuksien Afrikka -tilaisuus, jonka yhteydessä kuvattiin hankkeen prosessi mukana oleville yrityksille. Hankkeeseen osallistuvien yrittäjien työhyvinvoinnin alkukartoitus ja yritysten riskitesti sekä liiketoiminnan ongelmakohtien kirjaaminen hankittiin ostopalveluna Diippi Oy:ltä. Diippi Oy:n Jaana Mattila toteutti alkukartoituksen kyselyllä, johon vastasi 5 yrittäjää. Lisäksi yritysten tarpeita selvitettiin pidetyn Työhyvinvointifoorumin yhteydessä. Hankkeessa otettiin nopeasti käyttöön helppo digitaalinen työkalu, Teams-verkkoalusta, jota yrittäjät osasivat sujuvasti käyttää.

Hankkeen päättyessä hankkeessa on 47 osallistujaa, joista 43 on merkitty ESR-henkilöjärjestelmään. Hankkeen viimeisimmässä foorumissa oli neljä osallistujaa, jotka eivät luovuttaneet henkilötietojaan rekisteriin, mutta heidän osallistumisensa on todennettavissa foorumista otetusta kuvakaappauksesta, joka toimii osallistujaevidenssinä.


Työpaketti 2. Yritysten koronainnovaatiot talteen

Työpaketin tavoitteena oli koota poikkeusoloissa yritysten tuottamia innovaatioita, joilla yritykset ovat ratkaisseet ketterästi liiketoimintaansa kohdistuvia muutoksia ja uhkia. Kantavana ideana oli luoda menettelytapa, jossa kerätään jatkuvasti tietoa yritysten muuttuvista ongelmista kriisitilanteessa ja vastataan näihin ongelmiin tilanteen mukaan. Kyse oli kokemuksestaan oppivasta pk-yritysten “kriisiverkostosta” ja siihen syötettävästä kokemustiedosta. Koronainnovaatioita koskevassa tiedonhankinnassa hyödynnettiin erilaisia lähteitä, kuten somea ja viestintävälineitä. Koronainnovaatioita kerättiin julkisista tietolähteistä kolmelle eri listalle: Koronainnovaatioita Lapin maakunnasta, Koronainnovaatioita muualta Suomesta sekä Koronainnovaatioita maailmalta ja nämä innovaatiolistat on julkaistu hankkeen kotisivuilla: https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden-tiedekunta/Yhteiskuntatieteiden-tutkimus/Projektit/Pk-yritysten-vertaistuella-tulevaisuuteen


Työpaketti 3. Innovointifoorumit

Staattisessa foorumissa Flinga-alustalla yritykset ovat voineet esittää kysymyksiä askarruttaviin ongelmiin ja ratkaisukeinoihin sekä saada vastauksia muilta yrityksiltä, hankehenkilöstöltä ja asiantuntijoilta. Online-pohjainen etäyhteyksiin perustuva foorumi on kokoontunut hankkeen aikana 9 kertaa keskustelemaan staattisessa foorumissa esiin tulleista kysymyksistä ja ratkaisuista. Hankkeeseen osallistuvien yrittäjien työhyvinvoinnin alkukartoitus ja yritysten riskitesti sekä liiketoiminnan ongelmakohtien kirjaaminen hankittiin ostopalveluna. Innovointifoorumeita ovat täydentäneet teemoittaiset pienemmät foorumit, joissa on keskusteltu Työhyvinvointifoorumissa sekä riskianalyysissä nousseista aiheista. Näiden aiheiden pohjalta ryhmiteltiin neljä teemaa, joita olivat Alustatalous ja osuuskunta, Talous ja rahoitus, Itsensä johtaminen ja työssä jaksaminen sekä Markkinointi ja viestintä. Alustatalous ja osuuskunta -teemasta järjestettiin erillinen pienempi teemafoorumi, muut teemafoorumit toteutettiin laajempien innovointifoorumeiden yhteydessä.

Foorumeissa on avoimen vuoropuhelun avulla yhdessä ideoitu ja keskusteltu muun muassa uusista liiketoimintamalleista osallistujayritysten kokeiltavaksi ja hyödynnettäväksi. Foorumeissa on hyödynnetty muiden vertaisyritysten ratkaisut vastaavan kaltaisessa tilanteessa, hyödynnetty ketterää yrittäjyystoimintaa koskevaa asiantuntemusta sekä etsitty ja hyödynnetty pk-yrittäjien ilmaisemien ongelmien perusteella henkilöitä ja tahoja, jotka ovat ongelmien kannalta olennaisia.

Näiden työpakettien sekä aktiivisen innovointi- ja keskustelukulttuurin avulla on pidetty yllä yrittäjien uskoa tuleviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja edistetty yrittäjien työhyvinvointia luomalla mahdollisuuksia ohjattuun vertaisoppimiseen ja -kehittämiseen. Lyhyellä aikavälillä hanke on tarjonnut ajankohtaisia, nopeasti käyttöönotettavia keskustelufoorumeja yrittäjille, jotka ovat tukeneet yrittäjien työhyvinvointia sekä tuottaneet heille näköaloja poikkeusolojen jälkeiseen maailmaan kannustavien ja aktivoivien esimerkkien (koronainnovaatiot) kautta. Pitkällä aikavälillä hanke on edistänyt lappilaisten yritysten elinvoimaisuutta ja osaltaan kohentanut selviytymisastetta.