|
|
|
Hankekoodi: S22097
Hankkeen nimi: PaTu - Parempi tulevaisuus strategisella liiketoimintasuunnitelmalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Limingan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0186553-2
Jakeluosoite: Liminganraitti 10
Puhelinnumero: 044 577 9037
Postinumero: 91900
Postitoimipaikka: Liminka
WWW-osoite: http://www.liminka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Uusimäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.uusimaki(at)liminka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401939166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronaviruspandemia on muuttanut lyhyessä ajassa maailmaa ennen näkemättömällä voimakkuudella ja vauhdilla. Koronakriisin vaikutukset heijastuvat niin julkiseen sektoriin, yrityksiin kuin kuluttajiin ja kotitalouksiinkin. Heijastukset ihmisten työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin tulevat näkymään vasta myöhemmin - nyt voimme vasta arvailla lopullisia vaikutuksia. Heijastukset yritysten toimintaan ovat kuitenkin nähtävillä jo välittömästi.
Suurimmalla osalla yrityksiä koronaepidemia näkyy arjessa kadonneina asiakkaina, lomautuksina tai vähentyneinä tilauksina - osalla liiketoiminta on hiipunut olemattomaksi. Osa yrityksistä on joutunut sulkemaan hetkellisesti tai pysyvästi ovensa joko valtion määräyksellä tai muiden syiden vuoksi. Epidemia vaikuttaa yrityksiin toimialasta riippumatta. EK on arvioinut, että korona vaikuttaa entistä negatiivisemmin kaikenkokoisiin yrityksiin. Kovinta iskua ottaa palvelusektori, vähimmin vaurioin on toistaiseksi selvinnyt rakennusala.
Yrittäjien valmiudet ja kyvyt kohdata kriisi vaihtelevat. Mikroyrittäjyyskeskus MicroEntre on arvioinut, että 47 % mikroyrittäjistä pääasiallinen tavoite on päivittäisistä toiminnoista selviäminen. Näin ollen normaalioloissakin mikro- ja pienyrityksillä on rajalliset resurssit tehdä oman liiketoimintansa strategista kehittämistä tai panostaa laajasti oman osaamiseen kehittämiseen. Koronaepidemia kärjistää näitä olosuhteita moninkertaisesti. Yritykset tarvitsevat tukea, jotta voivat selviytyä toimintakykyisinä koronakriisin yli. Valtion, pankkien ja kuntien antaman rahallisen tuen lisäksi yrittäjille pitää tarjota myös mahdollisuuksia kehittää omaa liiketoimintaansa.
Hankkeen tavoitteena on yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen kehittämällä yritysten strategista ajattelua ja strategista liiketoimintaosaamista.
Tavoite on erityisesti lisätä yritysten toimintaedellytyksiä poikkeusoloissa, mutta myös lisätä heidän osaamistaan pysyvästi oman liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeessa yritykset luovat uudenlaisen strategisen liiketoimintasuunnitelman, ns. "koronastrategian", itselleen, joka tarkoittaa paitsi poikkeusoloissa pärjäämistä, mutta myös uuden markkinaosuuden määrittämiseen osallistumista poikkeusolojen poistuessa. Strateginen liiketoimintasuunnitelma on perinteistä liiketoimintasuunnitelmaa laajempi ja strategisempi työkalu, joka asemoi ja ohjaa yrittäjän toimintaa jatkossa entistä strategisempaan suuntaan.
Hankkeessa rakennetaan paikallisille yksin- ja mikroyrittäjille maksuton ja kaikille avoin valmennuskokonaisuus, jossa yritysten liiketoimintamuotoiluosaamista ja työhyvinvointia lisätään. Kyseessä on verkkopohjainen/etänä toteutettava kokonaisuus, joka ei vaadi yrittäjältä fyysistä läsnäoloa. Rakennettava kokonaisuus tehdään räätälöiden siten, että valmennusta toteuttamassa on monia erilaisia palveluntarjoajia eri näkökulmista. Jokainen palveluntarjoaja työstää osaltaa osallistuvien yritysten kanssa eteenpäin strategista liiketoimintasuunnitelmaa. Toteutus tehdään ostopalveluna.
Koulutus/valmennuskokonaisuus rakennetaan kahdesta näkökulmasta tukemaan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia:
1. Strateginen liiketoiminnan kehittäminen poikkeustilanteessa (siitä ulos ja sen jälkeen)
- Strateginen ajattelu ja oman liiketoiminnan suunnittelu
- Muutostilanteessa toimiminen, yrityksen resilienssi
- Itsensä johtaminen (aikataulutus, oman ajan johtaminen)
- Asiakkuuksien johtaminen
- Toimintamallien kehittäminen omien heikkouksien ja vahvuuksien pohjalta
- Tulevaisuuden näkymät ja tavoitteen asetanta
- Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen
- Sosiaalinen media ja verkkokauppa osana yrityksen strategista kehittämistä (eli ei alusta edellä - mitä tänne laitetaan myyntiin?)
- Verkoston rakentaminen
2. Työhyvinvointi ja yrittäjän jaksaminen
- Yrittäjän työkuorma, työssäjaksaminen
- Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen
- Työympäristö
- Ravinto, uni
- Työntekijöiden tuki ja tiimihengen säilyttäminen poikkeusoloissa
Prosessin lopputuloksena yrittäjälle syntyy uusi strateginen liiketoimintasuunnitelma, ns. "korona-strategia", jossa yrittäjä käy yrityksensä kannalta keskeisimmät kehittämistarpeet, tulevaisuuden näkymät, tuotteet, asiakkuudet ja niiden johtamisen, osaamisen kehittämisen avainkohdat, verkoston jne. näkökulmat läpi. Uutena osa-alueena strategisessa liiketoimintasuunnitelmassa huomioidaan ns. pehmeät arvot, kuten työssä jaksaminen ja kuormitus. Erityisesti yksinyrittäjälle yrittäjän oma terveys ja jaksaminen on avainasemassa, ja liiketoiminta riippuu yrittäjästä itsestään. Ajatuksena on, että asiantuntijat valmennuksen matkalla yhdessä yrittäjän kanssa osallistuvat osa-alueiden rakentamiseen ja lopputuloksena jokaisella yrittäjällä on heidän itse laatimansa strategia, joka ohjaa toimintaa jatkossa.
Hankkeen tuloksena paikallisten yksin- ja mikroyritysten strateginen liiketoimintamuotoiluosaaminen kehittyy sekä työhyvinvointi ja jaksaminen lisääntyvät poikkeusoloissa. Yrittäjien lisääntyvä osaaminen mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien ja palveluiden sekä tuottavuuden kasvamisen paikallisissa yrityksissä. Hankkeessa yritykset rakentavat itselleen konkreettisen strategisen työkalun (strategisen liiketoimintasuunnitelman), joka auttaa heitä koronan aikana, mutta myös sen jälkeen. Uutta toimintamallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää laajemmin yritysten sparrauksessa eri yrityspalveluissa.
Limingassa toimii tällä hetkellä noin 625 yritystä (pl. maatalousyritykset, metsäyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt). Näistä noin 85 % pieniä yrityksiä (alle 10 hlö) työllistäviä. Pelkästään yksinyrittäjiä on Limingassa tällä hetkellä yli 240. Limingan elinkeinorakenteen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että nämä mikro- ja yksinyrittäjät pysyvät toimintakykyisinä koronakriisin yli.
Hankkeen kohderyhmänä ovat liminkalaiset mikro- ja yksinyrittäjät.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- Mikroyritysten työntekijät, jotka hyötyvät uusista toimintamalleista (esimerkiksi johtaminen, työtavat) mutta myös uusista palveluista, joita asiakkaille voidaan tarjota
- Paikalliset ja seudun asukkaat, jotka hyötyvät poikkeusoloissa ja sen jälkeen kehittyvistä ja monipuolisista palveluista. Lopputuloksena voi syntyä myös kokonaan uusia palveluita.
- Seudun työnhakijat, jotka voivat tulevaisuudessa työllistyä osallistuviin yrityksiin
- Kunta, joka hyötyy elinvoimaisesta elinkeinoelämästä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 50 832
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 35 356
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 63 540
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 195
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 52
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25
Suunniteltu: 52
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys ei ole hankkeen keskeisin tavoite. Välillisesti hanke voi edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun yrittäjät voivat huomioida luonnonvarojen kestävän käytön toiminnassaan esimerkiksi materiaalivalintojen näkökulmasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ei ole hankkeen keskeisin tavoite. Välillisesti hanke voi kuitenkin edistää ilmastonmuutoksen riskien vähenemistä kun työtavat ja menetelmät kehittyvät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Näkökulma ei ole hankkeen kannalta merkittävä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Näkökulma ei ole hankkeen kannalta merkittävä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Näkökulma ei ole hankkeen kannalta merkittävä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Materiaalit ja jätteet ei ole hankkeen keskeisin tavoite. Välillisesti hanke voi kuitenkin edistää jätteiden vähenemistä kun työtavat, menetelmät ja prosessin kehittyvät osallistuvissa yrityksissä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen keskeisin tavoite. Välillisesti hanke voi kuitenkin edistää tavoitetta, kun työtavat, menetelmät ja prosessin kehittyvät osallistuvissa yrityksissä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tukee Limingan elinkeinorakenteen näkökulmasta suurinta työllistäjää, eli yksin- ja mikroyrityksiä. Koronakriisin yhteydessä on erityisen tärkeää, että olemassa olevat yritykset selviävät kriisin yli. Osaamisen kehittäminen, palveluiden uudelleen muotoilu ja ketterät kokeilut voivat olla yksin- ja pienyrittäjän näkökulmasta oleellisessa osassa yrityksen selviämistä. Elinvoimainen ja kestävä elinkeinorakenne mahdollistaa myöhemmin myös suurempien toimijoiden saapumisen alueelle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään ja tuetaan paikallisten yksin- ja mikroyritysten toimintaedellytyksiä tukemalla yrityksiä kehittämisessä, toimintamallien ja palveluiden uudelleen fokusoimisessa koronakriisin aikana. Tavoite on, että yrittäjien kyky muokata omaa liiketoimintaansa ja strateginen ajattelu liiketoiminnan kehittämisessä kehittyy hankkeen tuloksena. Iso osa liminkalaisista yksinyrittäjistä ja mikroyrittäjistä toimivat juuri palvelualoilla mm. matkailu, hyvinvointi, liikunta, terveys, taide, rakentaminen jne. Näillä aloilla uudenlaisten palveluiden kehittäminen on erityisen tärkeää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 3 |
| Uusien kehitettävien palveluiden tuloksena yrityksten liikkuminen ja logistiikka voivat kehittyä ja osaltaan tarve liikkumiselle voi myös poistua (esimerkiksi etäpalvelut). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista on tukea paikallisten yksin- ja mikroyritysten hyvinvointia ja jaksamista vaikeassa kriisitilanteessa, mutta antaa työkaluja liiketoiminnan kehittämiselle ja hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa. Monipuolinen yritys- ja palvelutarjonta luovat hyvinvointi myös kuntalaisille laajemmin (lähipalvelut). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Hankkeen keskeisin tavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa on kaksi vahvaa tasa-arvonäkökulmaa: 1) yritysten välinen tasa-arvo, jossa pienimpiä yrityksiä tuetaan vaikeimman yli ja heillä on mahdollisuus päästä kriisin yli, 2) sukupuolten välinen tasa-arvo, jossa molemmilla sukupuolilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja liiketoimintaansa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tukemalla yksin- ja mikroyritysten toimintaedellytyksiä. Pienemmillä yrityksillä ei ole kriisin aikana välttämättä (tai normaalioloissakaan) mahdollisuutta investoida oman osaamisen kehittämiseen tai panostaa omaan jaksamiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä kulttuuriympäristön kehittämiseen tai kehittymiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 0 |
| Yritysten ympäristöosaaminen voi kehittyä hankkeen aikana uudenlaisten toimintamallien ja palveluiden kehittämisen myötä. | ||
Koronaviruspandemia on muuttanut lyhyessä ajassa maailmaa ennen näkemättömällä voimakkuudella ja vauhdilla. Koronakriisin vaikutukset heijastuvat niin julkiseen sektoriin, yrityksiin kuin kuluttajiin ja kotitalouksiinkin. Heijastukset ihmisten työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin tulevat näkymään vasta myöhemmin - nyt voimme vasta arvailla lopullisia vaikutuksia. Heijastukset yritysten toimintaan ovat kuitenkin nähtävillä jo välittömästi.
Suurimmalla osalla yrityksiä koronaepidemia näkyi ja näkyy edelleen arjessa kadonneina asiakkaina, lomautuksina tai vähentyneinä tilauksina - osalla liiketoiminta on hiipunut olemattomaksi. Osa yrityksistä on joutunut sulkemaan hetkellisesti tai pysyvästi ovensa joko valtion määräyksellä tai muiden syiden vuoksi. Epidemia vaikuttaa yrityksiin toimialasta riippumatta.Yrittäjien valmiudet ja kyvyt kohdata kriisi vaihtelevat suuresti.
Mikroyrittäjyyskeskus MicroEntre on arvioinut, että 47 % mikroyrittäjistä pääasiallinen tavoite on päivittäisistä toiminnoista selviäminen. Näin ollen normaalioloissakin mikro- ja pienyrityksillä on rajalliset resurssit tehdä oman liiketoimintansa strategista kehittämistä tai panostaa laajasti oman osaamiseen kehittämiseen. Koronaepidemia kärjistää näitä olosuhteita moninkertaisesti. Yritykset tarvitsevat tukea, jotta voivat selviytyä toimintakykyisinä koronakriisin yli. Valtion, pankkien ja kuntien antaman rahallisen tuen lisäksi yrittäjille pitää tarjota myös mahdollisuuksia kehittää omaa liiketoimintaansa. Osa yrittäjistä on käärinyt hihat sopeuttaakseen toimintaansa sellaiseksi että sitä voi myydä ja tarjota myös tässä ajassa, osa toimii säästöliekillä ja kitkuttelee eteenpäin odottaen parempia aikoja.
Hankkeen tavoitteena oli yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen kehittämällä yritysten strategista ajattelua ja strategista liiketoimintaosaamista.
Tavoite oli erityisesti lisätä yritysten toimintaedellytyksiä poikkeusoloissa, mutta myös lisätä heidän osaamistaan pysyvästi oman liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeessa yritykset loivat uudenlaisen strategisen liiketoimintasuunnitelman, ns. "koronastrategian", itselleen, joka tarkoittaa paitsi poikkeusoloissa pärjäämistä, mutta myös uuden markkinaosuuden määrittämiseen osallistumista poikkeusolojen poistuessa. Strateginen liiketoimintasuunnitelma on perinteistä liiketoimintasuunnitelmaa laajempi ja strategisempi työkalu, joka asemoi ja ohjaa yrittäjän toimintaa jatkossa entistä strategisempaan suuntaan. Hankkeessa strateginen liiketoimintasuunnitelma nimettiin pelikirjaksi.
Hankkeessa rakennettiin paikallisille yksin- ja mikroyrittäjille maksuton ja kaikille avoin valmennuskokonaisuus, jossa yritysten liiketoimintamuotoiluosaamista ja työhyvinvointia lisätään. Kyseessä oli tarkoitus olla pelkästään verkkopohjainen/etänä toteutettava kokonaisuus, mutta yrittäjien toiveesta ja koronatilanteen salliessa etävalmennuksia oli mahdollista kokoontua seuraamaan "kisakatsomoon" yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Yrittäjät kokivat tämän mahdollisuuden tukevan paremmin sitä että pystyy keskittymään pelkästään valmennukseen, yrityksen tiloissa tai kotona olisi tullut helpommin vastattu työpuhelimeen tai työsähköpostiin kesken koulutuksen.
Valmennuskerrat olivat seuraavat:
1) Startti, Minusta menestys: uudista itsesi ja liiketoimintasi
2) Minä yrittäjänä
3) Tulevaisuuden näkymät ja tavoitteiden asettaminen
4) Ajankäytön hallinta ja töiden organisointi
5) Merkityksellisiä tavoitteita kohti
6) Tuotteet eivät ole bisneksen ydin - asiakkaat ovat!
7)Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen
8) Brändi ja strategia
9) Rohkeasti digiin!
10) Liiketoimintamuotoilu ja jatkuva uudistuminen
Koulutuspäivistä vastasi neljä eri yrittäjää ja useita kouluttajia. Prosessin lopputuloksena yrittäjälle syntyi uusi strateginen liiketoimintasuunnitelma, ns. "korona-strategia", jossa yrittäjä käy yrityksensä kannalta keskeisimmät kehittämistarpeet, tulevaisuuden näkymät, tuotteet, asiakkuudet ja niiden johtamisen, osaamisen kehittämisen avainkohdat, verkoston jne. näkökulmat läpi. Uutena osa-alueena strategisessa liiketoimintasuunnitelmassa huomioidaan ns. pehmeät arvot, kuten työssä jaksaminen ja kuormitus.
Erityisesti yksinyrittäjälle yrittäjän oma terveys ja jaksaminen on avainasemassa, ja liiketoiminta riippuu yrittäjästä itsestään. Ajatuksena oli, että asiantuntijat valmennuksen matkalla yhdessä yrittäjän kanssa osallistuvat osa-alueiden rakentamiseen ja lopputuloksena jokaisella yrittäjällä syntyy heidän itse laatimansa strategia, joka ohjaa toimintaa jatkossa. Strateginen liiketoimintasuunnitelma (pelikirja) rakentui välitehtävien avulla, eli suunnitelmaa ei tarvinnut kenenkään kirjoittaa kerralla. Jokaisen valmennuskerran jälkeen yrittäjälle jäi tehtäväksi sitä osiota käsittelevä välitehtävä, johon oli mahdollista pyytää vielä valmentajan kommentit ja parannella sitä niiden pohjalta.
Hankkeen tuloksena paikallisten yksin- ja mikroyritysten strateginen liiketoimintamuotoiluosaaminen kehittyi sekä työhyvinvointi ja jaksaminen lisääntyivät poikkeusoloissa. Yrittäjien lisääntyvä osaaminen mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien ja palveluiden sekä tuottavuuden kasvamisen paikallisissa yrityksissä. Uutta toimintamallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää laajemmin yritysten sparrauksessa esimerkiksi kunnan yrityspalveluissa.
Valmennuksessa oli mukana 25 eri yritystä ja 28 yrittäjää. Pääosin kokemukset valmennuksesta olivat hyviä, ja valmennuksen koettiin antaneet uusia keinoja ja ajatuksia selvitä myös koronan jälkeisestä ajasta. Valmennukseen osallistuminen myös tutustutti paikallisia yrittäjiä uudella tavalla toisiinsa.