Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22098

Hankkeen nimi: Kaakon Kokka, Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.10.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 029 446 5000

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Hämäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.hamalainen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407416958

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kouvolan kaupunki, 0161075-9
Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä / Saimaan ammattiopisto Sampo, 1027740-9
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, 1958694-5
Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr, 0161067-9
Cursor Oy, 0727178-6
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 0245904-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tunnistetaan valtakunnallisen KOKKA-hankeen yhteiset taustat ja haasteet. TEM:in arvion mukaan viime vuonna jäi syntymättä eri aloilla yhteensä 60.000 työpaikkaa siksi, että osaajia ei löytynyt tai yrityksillä ei ollut osaamista heidän työllistämiseen. Kuitenkin monien alojen yrityksillä on tarvetta työvoiman lisäämiseen. Hankkeen päätavoitteena on vastata yritysten ja osaajien tarpeisiin sekä kohtaanto-ongelmaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.

Hanketta on valmisteltu yhteistyössä hanketoimijoiden sekä Lappeenrannan kaupungin, Imatran seudun Kehitysyhtiön, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja yritysjärjestöjen kanssa. Molemmissa maakunnissa on taustalla pitkäaikainen oppilaitosten, kaupunkien, kuntien, maakunnallisten yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien ja TE-viranomaisten kanssa tehty yhteistyö, mikä antaa selkeän kuvan olemassa olevasta tilanteesta ja alueellisista kehittämistarpeista eri näkökulmista. Yritysten kanssa on keskusteltu hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Hankkeen toteuttajia ovat LAB-ammattikorkeakoulu, Cursor Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattiopisto Sampo, Kouvola Innovation Oy, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami ja Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö. Kaikki hanketoimijat osallistuvat lähes kaikkiin työpaketteihin eri rooleissa, esim. toteuttajana, kouluttajana, tiedon tuottajana, verkoston rakentajana tai kehittäjänä.

Hankkeessa toteutettavat työpaketit ovat:

WP 1: International Workplace
Työpaketin kohderyhmänä ovat alueen yritykset (startupit, pk-yritykset, suuret yritykset), julkinen sektori sekä kehitysyhtiöt., työpajoissa selvitetään yritysten tarpeita ja haasteita sekä tuetaan koulutuksella ja työjoissa yritysten toimintakulttuuria ja kansainvälistä osaamista työllistämään kv-osaajia.

WP 2: KV-osaajaverkoston ja verkostotyön kehittäminen
Edellisen työpaketin toimenpiteistä syntyy pohja yritysten toimintaa tukevan verkostotyön kiihdyttämiselle. Työpaketissa kootaan potentiaaliset toimijat yhteen, haetaan optimaaliset roolit ja toimintatavat, joilla voidaan vastata yritysten ja kv-osaajien tarpeisiin sekä helpottaa työllistämistä ja työllistymistä. Verkostotyö luo alueelle vetovoimaa sekä lisää kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostusta jäädä alueelle.

WP 3: Sosiaalinen verkosto ja yhteisö
Sosiaalisen yhteisön luomisessa kohderyhmänä ovat kv-taustaiset opiskelijat ja työntekijät, opiskelijajärjestöt sekä alueen muut järjestötoimijat. Sosiaalisen kv-yhteisön tavoitteena on linkittää kansainväliset osaajat ja heidän perheensä järjestöjen kautta alueen vapaa-ajan toimintaan, oppilaitosten opiskelijatoimintaan, urheiluseurojen, kulttuurijärjestöjen ja muiden vastaavien toimintaan mukaan. Toimenpide tukee pysyvää asettautumista alueelle.

WP4: KV-osaajaverkosto
Hankkeen lopputuloksena syntyy alueelle toimijaverkosto, joka tukee yrityksiä kehittämään toimintaansa ja löytämään kv-osaajia sekä vahvistamaan kv-taustaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden kiinnittymistä maakuntiin. Osaajaverkosto luo joustavan ja kehittyvän toimintamallin käytännön toiminnan jatkuvuudelle sekä toimijoiden rooleille tulevaisuudessa. Kehitystyö jatkuu hankkeen jälkeen verkostossa alueen veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi.
Hanke vahvistaa yritysten tulevaisuusymmärrystä ja kansainvälistymisvalmiuksia, tukee työvoiman saatavuutta sekä auttaa kansainvälisten osaajien työllistymään ja integroitumaan seutuun ja sen yrityksiin. Hankkeen tuloksilla on myönteisiä vaikutuksia alueen innovaatiokyvykkyyteen, aluetalouteen sekä alueen elinkeinorakenteen monipuolistumiseen ja sitä kautta alueen asukkaiden hyvinvointiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat
• Kaakkois-Suomen eri alojen yritykset, joilla on tarve vahvistaa kansainvälistä osaamista ja rekrytoida uusia työtekijöitä osaajavajeen tai kasvun vuoksi. Liittenä aiesopimukset sekä lista yrityksistä, joiden kanssa neuvottelu on meneillään.
• Kansainvälistymisvalmiuksia omaavien yritysten johto- ja hr-henkilöstö sekä työpaketissa LAB 1.2 myös muu henkilöstö.
• Kansainväliset osaajat, jotka ovat valmistuneet tai opiskelevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuksessa
• Lisäksi kohderyhmänä ovat Kaakkois-Suomen alueen sosiaalisen toimintaverkoston muodostavien organisaatioiden henkilöstö ja vapaaehtoistoimijat. Sosiaalisen toimintaympäristön muodostavat mm. opiskelijajärjestöt sekä alueen muut järjestötoimijat, mm. liikunta- ja kulttuuritoimijat sekä kaupunkien ja kuntien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut yritykset ja työnantajat, yrittäjäjärjestöt, kaupungit, kunnat ja elinkeinoviranomaiset, kehitysyhtiöt, maakuntaliitot, TE- ja muut viranomaiset (mm. maahanmuuttoviranomaiset) sekä muut sidosryhmät, jotka toimivat tämän hankkeen toimenpiteiden rajapinnassa, ja joiden toiminta nähdään liittyväksi kansainvälisten osaajien integrointiin alueelle ja alueyhteistyön kehittämiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 380 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 810

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 576 020

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 169

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kotkan-Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Miehikkälä, Luumäki, Hamina, Taipalsaari, Kouvola, Rautjärvi, Pyhtää, Savitaipale, Kotka, Parikkala, Imatra, Virolahti, Iitti, Lappeenranta, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 52

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 78

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 346

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä olevien opiskelijoiden sukupuolijakauma on selvitetty tutkimuksin Etelä-Karjalassa ja se on kokonaisuutena varsin tasainen. Yrittäjien ja yritysten henkilöstön sukupuolijakauma riippuu toimialasta ja sitä on selvitetty jo aiemmissa hankkeissa ja muussa toiminnassa. Tilannetta seurataan ja analyysiä jatketaan hankkeen aikana ja saatavaa tietoa hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa hankkeen päättymisen jälkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnan ja sisältöjen suunnittelussa niin, että suomalaisesta tai muista kulttuureista peräisin olevia stereotypioita ei vahvisteta, vaan niitä avataan ja pyritään purkamaan eri toimenpiteissä mm. viestinnässä ja ohjauksessa. Toimenpiteissä käsitellään eri aloilla mahdollisia vähemmistösukupuolen edustajien rekrytointiin liittyviä ennakkoluuloja ja syrjintää sekä kannustetaan löytämään keinoja osaamisperusteisuuden vahvistamiseksi rekrytoinneissa. Vähemmistösukupuolen edustajia rohkaistaan hakeutumaan erilaisiin tehtäviin, myös esimies- ja johtotehtäviin. Asiat nostetaan esille mm. työpajoissa, yrityskontakteissa sekä ryhmä- ja yksilöohjauksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välinen tasa-arvo

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa, erityisesti projektiryhmän ja toteuttajien välisessä yhteistyössä käytetään mahdollisimman paljon sähköistä aineistoa, viestintää, alustoja, osallistumista ja kokouskäytäntöjä. Niiden avulla voidaan pienentää liikkumisesta ja materiaaleista aiheutuvia kustannuksia ja pienentää toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Työpajat, yritystapaamisen ja osa kokouksista on kuitenkin syytä järjestää fyysisesti osallistumalla, jotta niille asetetut tavoitteet saavutetaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hanke vahvistaa molemmissa maakunnissa kansainvälisen potentiaalin parempaa hyödyntämistä elinkeinoelämässä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hanke tuottaa aineettomia palveluja kohderyhmälle ja muille toimijoille. Hankeen aikana tuotetut palvelut, koulutukset yms. jäävät avoimesti hyödynnettäviksi ja kehitettäviksi edelleen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Välitön vaikutus: Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ja heidän lähipiirinsä hyvinvointi paranee, kun taidot ja mahdollisuudet työllistyä paranevat ja yhteys paikalliseen sosiaaliseen verkostoon vahvistuu. Välillinen vaikutus toteutuu yritysten kehittyvien työllistämismahdollisuuksien ja elinvoimaisuuden lisääntymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Välitön vaikutus: Hanke parantaa ulkomaalaistaustaisten, heikomman suomen kielen taidon omaavien ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle kantaväestöä useammin jäävien ryhmien ja henkilöiden tasa-arvoisuutta suhteessa paikalliseen väestöön Välillinen vaikutus: Yritysten osaamisen lisääntyminen tukee yrityksen oman toiminnan vahvistumista, parantaa mahdollisuuksia saada työvoimaa, työllistää ja kehittää yrityksen elinvoimaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon kohderyhmiin kuuluvien tahojen ja henkilöiden erilaiset kulttuuritaustat ja niiden kielteisiä vaikutuksia pyritään minimoimaan ja ratkaisemaan niissä mahdollisesti ilmeneviä ristiriitoja. Yritysten monikulttuurisuusosaamisen lisääntyminen vahvistaa sekä yrityksiä että niiden työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Hankkeen julkaisuissa noudatetaan saavutettavuusvaatimuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-