Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22104

Hankkeen nimi: AURINKO – ravintolan polku poikkeustilan yli

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.5.2020 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5 (Kiljavantie 6)

Puhelinnumero: 0929041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusela Minna Kaarina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vallitsevan koronapandemian vaikutukset kohdistuvat dramaattisesti ravintola- ja matkailualaan. Suomen hallituksen asettamat, epidemian hallitsemiseksi tehdyt liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä ravintola- ja matkailualan toiminnan rajoittaminen ovat johtaneet yritysten liiketoiminnan voimakkaaseen supistumiseen tai täydelliseen loppumiseen. Yritykset ovat kriisissä, koska kysyntää ei ole. Perinteisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, joten työntekijöitä on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan.

Poikkeusajan kestosta ei ole tietoa, mutta on todennäköistä, että ravintola- ja matkailualan toimintaprosesseihin tulee pysyviä, asiakastarpeista kumpuavia muutoksia. Uudet kehittämissuunnelmat ovat toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiä. Monet ravintolat ovat nyt kiinni tai asiakkaita on vähän, joten ylijäävä aika kannattaa hyödyntää yrityksen toimintaedellytysten kehittämiseen.

Aurinko-hankkeessa tuetaan koronaviruspandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneiden ravintola- ja matkailualan yritysten toimintakykyä ja resilienssiä sekä kehitetään uusia toimintamalleja, “pelastusrenkaita”, kriisitilanteesta selviämiseen. Hanketoimenpiteet kohdistuvat Pohjois-Pohjanmaalla toimiviin mikro- ja pk-yrityksiin. Hankkeeseen tavoitellaan mukaan sellaisia yrityksiä, joissa kehittämistoimet ovat jääneet syystä tai toisesta taka-alalle ja selviytymiskeinot ovat vähissä. Lisäksi mukaan halutaan yrityksiä, jotka ovat hakeneet tai ovat hakemassa alueellista koronakriisin tukirahoitusta valtion rahoituslaitoksilta, Elyltä ja BusinessFinlandilta. Usein näissä yrityksissä kehittämistyö on jo luonteva osa arkioimintaa, joten heiltä saadaan hankkeeseen kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea.

Hankkeen tavoitteena on turvata ravitsemisalan yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisinaikaisen sparrausvalmennuksen avulla. Valmennuksella tuetaan elinkelpoisia yrityksiä uusien toimintatapojen omaksumisessa, kouluttautumisessa sekä verkostoitumisessa niin, että niillä on edellytykset selvitä kriisistä ja käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta uusin voimin. Oman osaamisen vahvistaminen, vertaistuen saaminen ja liiketoiminnan kriisinaikainen kehittäminen tuovat aurinkoa pandemian yllättäen rakentamaan risukasaan.

Hankkeeseen kootaan ravitsemisalan yrittäjärypäs, joka osallistuu pienverkostotoimintaan painottuvaan yrityssparrausvalmennukseen. Valmennus tapahtuu pääosin verkossa, joten maantieteellinen sijainti ei ole esteenä osallistumiselle. Yrityssparraus toteutetaan suljetussa yritysvertaisryhmässä, mutta valmennukseen liittyvät webinaarit ja interaktiiviset debatit yms. ovat avoimia tilaisuuksia. Hanketoimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan toimijoita laajalta sektorilta, jotta aiheita voidaan käsitellä eri lähestymiskulmista ja hyödyntää moniammatillista asiantuntijuutta kriisiajasta selviytymiseksi. Asiantuntijuutta tarvitaan muun muassa työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, johtamisen ja työn organisoinnin aihepiireistä.

Valmennukseen valittavien ravitsemisalan yritysten nykytila kartoitetaan, jotta saadaan käsitys siitä, minkälaisia ongelmia koronatilanne on aiheuttanut yritystoiminnalle, miten ongelmiin on reagoitu ja minkälaisiin toimepiteisiin on jo ryhdytty. Verkkokoulutuksena toteutettava valmennus rakennetaan yritysten tarpeiden pohjalta ja se sisältää muun muassa webinaareja, eri aiheita käsitteleviä koulutuskokonaisuuksia ja oman yrityksen kehittämistoimenpiteitä harjoitustehtävineen. Valmennukseen liittyy myös yritysten verkostoitumista ja pienryhmätyöskentelyä vertaistukiryhmissä.

Valmennuksen koordinaattorina toimii Työtehoseura, joka on kokenut yrityssparraustoimija ja suomalaisen työn kehittäjä. Työtehoseura toteuttaa parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalla ravitsemisalaan liittyvää KAUHA- Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hanketta, jossa kehitetään hotelli- ja ravintola-alan mikro- ja pk-yritysten toimintaa. KAUHA-hankkeen toimenpiteet tukevat Aurinko-hankesuunnitelman tavoitteita ja hankkeiden välillä on voimakas synergiaetu.
Hankkeen tuloksena syntyy myös yrityssparrauksen verkkokoulutuspaketti. Sen sisältöä voidaan jatkossa räätälöidä ja kehittää ammattialan mukaan ja hyödyntää eri ammattiryhmien koulutuksissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset, niiden henkilöstö sekä yritysjohto. Hanketoimenpiteissä avainhenkilöitä ovat he, jotka toimivat yritysten ”viestinviejinä” ja kehittämistoiminnan organisaattoreina.

Monien pienten yritysten prosessit ja toimintakulttuuri ovat muotoutuneet ajan kuluessa ilman, että niitä ja niiden järkevää toteuttamista olisi pysähdytty kunnolla miettimään. Aurinko-hankkeen yrityssparrausvalmennukseen tavoitellaan osallistumaan erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on tahtoa pelastaa ja kehittää yritystään, mutta toteuttamiskeinot puuttuvat. Usein tällaiset yritykset eivät myöskään tunne kehittämistoimenpiteisiin suunnattuja hanke- ja tukirahoitusmahdollisuuksia tai kokevat rahoituslaitosten hakuprosessit liian monimutkaisiksi. Lisäksi mukaan valitaan tuen piirissä olevia yrityksiä, joissa kehittämistyö on usein arkipäivää ja joissa on ehkä jo suunniteltu myönnetyillä tukirahoilla tehtäviä toimenpiteitä. Nämä yritykset ovat tärkeitä edelläkävijöitä ja toimivat hankkeessa myös hyvinä kokemusasiantuntijoina ja vertaistukiryhmänä.

Aurinko-hankkeen toimenpiteet suunnataan yrityksiin, joilla on edellytyksiä panostaa ja kehittää liiketoimintaansa koronaepidemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta. Kohderyhmään eivät kuulu yritykset, joiden toiminta on ollut vaakalaudalla jo ennen koronapandemiaa.

Valmennusryhmään otetaan mukaan maksimissaan 25 Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa ravitsemisalan yritystä. Lisäksihän hanketoimenpiteisiin kuuluu myös 4 webinaaria, joihin arvioidaan osallistuvat valmennusryhmän henkilöstön lisäksi 20-30 henkilöä eri yrityksistä. Kaikkiaan hankkeen kehittämistoimenpiteisiin (valmennusryhmä ja webinaarit) tavoitellaan 80 yritystä ja 260 henkilöä.

Kohderyhmän yritykset tavoitetaan KAUHAn ohjausryhmässä olevien organisaatioiden edustajien kontakteja hyödyntämällä. Alan toimijoiden henkilökohtaiset kontaktit ("tutut yrittäjät) ovat tärkeitä etenkin, kun hankkeen tavoitteena on saavuttaa niitäkin alan yrittäjiä, jotka eivät ole aiemmin niin innokkaasti olleet kehittämistyössä mukana. Yrityshankintaa tehdään myös yhteistyössä alan yrittäjäjärjestön ja BusinessFinlandin kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja muuttuneessa markkinatilanteessa. Ravitsemisalan toimijoilla voi olla valikoimissaan palvelupaketteja, jotka sisältävät yritysverkostojen kautta toteutettavia aktiviteetteja. Hankkeen kohderyhmää ovat myös muut hankealueella toimivat palveluntarjoajat, kuten esimerkiksi liikunta-, hyvinvointi- ja kalastusretkiaktiviteetteja järjestävät tahot. Myös digialan yritykset ovat kohderyhmää, sillä selvitysten mukaan ravitsemisala tarvitsee kehittämistä myös muun muassa henkilöstön tietotekniikkataitoihin ja -järjestelmiin liittyvissä asioissa.

Lisäksi muita hankkeesta välillisesti hyötyviä ovat:
- ravitsemisalan ammattiliitot, työterveyshuolto, henkilöstövuokrausyritykset sekä henkilöstön perheet ja lähiomaiset
- matkailualan toimijat ja muut hankealueella toimivat, eri alojen yritykset. Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita, vilkastuttavat elinkeinoelämää ja helpottavat muun muassa alueella työskentelevän väestön lounasruokailua
- alan oppilaitokset, jotka voivat sisällyttää syntyneitä toimintamalleja riskienhallinnan ja palvelumuotoilun koulutussisältöihin

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 764

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 91 907

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 764

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 907

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Kalajoki, Hailuoto, Oulainen, Pyhäjärvi, Lumijoki, Alavieska, Ylivieska, Ii, Siikajoki, Muhos, Raahe, Oulu, Taivalkoski, Kempele, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjoki, Liminka, Haapavesi, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty ravitsemisalan analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tilastollisesti tiedetään, että selvästi suurin osa majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan ja autetaan yrityksiä toimijoiden sukupuolista riippumatta yhdenvertaisesti eli hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoitteena on turvata - osallistujien sukupuolesta riippumatta - elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisitilanteessa ja sen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hyödynnetään täysipainoisesti etäyhteyksiä, mm. Teams- ja puhelinpalavereja sekä tarvittaessa sosiaalista mediaa. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä on resurssitehokkuusja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja hyödynnetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, esim. etäyhteyksiä täysipainoisesti hyödyntäen ja sen valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vahvasti mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Ravitsemisalalla on suora ja välttämätön yhteys elävään luontoon, ja kehittäminen rakennetaan niin ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään jo kilpailuetu tällä alalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, resurssiviisautta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ei suoraa vaikutusta. Natura-alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan. On mahdollista, että matkailun kannalta Natura-alueilla on vaikutusta yksittäisten yritysten toimintaan, ja tämä huomioidaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Teema nostetaan soveltuvin esiin hankkeessa. Ravitsemisalan ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös kilpailuetu uudessa työelämässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Teema nostetaan tarvittaessa esiin hankkeen koulutuksissa ja kehittämisessä. Hankkeessa tuetaan resurssiviisaita toimintatapoja ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Hankkeessa tarjotaan paikallisille yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun kriisin keskellä. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten (myös eri alojen) välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä kriisin jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti. Hankkeen ostopalveluihin varatulla rahalla ostetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiltä valmennuksessa ja webinaareissa tarvittavaa osaamista, kuten digitaalisten mallien kehittämistä ja verkkovalmennusten teknistä toteutusta sekä sisältöjen tuottamista.
Liikkuminen ja logistiikka 5 2
Hanke toteutetaan etäyhteyksiä täysipainoisesti hyödyntäen ja sen valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yritysten mahdollisissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi on Aurinko-hankkeessa oleellinen osa yritysten tuottavuuden kehittämistä ja kriisistä selviytymistä. Hankkeessa järjestetään webinaareja järjestetään muun muassa työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä johtamisen ja työn organisoinnista. Alueen yritysten tukeminen edistää paikallista hyvinvointia laajemminkin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole mm. sukupuoli-, ikä- tai kulttuurisidonnaista, vaan tasa-arvo on itsestään selvä läpileikkaava teema. Ravitsemisala on yleisesti hyvin naisvaltainen ja ikärakenteeltaan nuori, ja tämä otetaan huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Toimiminen Pohjois-Pohjanmaalla parantaa alueellista tasa-arvoisuutta ja tukee yhdenvertaisuutta koko maan mittakaavassa. Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita ja vilkastuttavat elinkeinoelämää. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen.
Kulttuuriympäristö 2 6
Alueen yksi voimavara on alan kannalta esimerkiksi etelän kasvukeskuksista poikkeava ympäristö. Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa ja webinaareissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen 6 7
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemian vaikutukset kohdistuivat dramaattisesti ravintola- ja matkailualaan. Suomen hallituksen asettamat, epidemian hallitsemiseksi tehdyt liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä ravintola- ja matkailualan toiminnan rajoittaminen olivat johtamassa yritysten liiketoiminnan voimakkaaseen supistumiseen tai täydelliseen loppumiseen. AURINKO – ravintolan polku poikkeustilan yli -hankkeen tavoitteena oli turvata ravitsemisalan yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisinaikaisen sparrausvalmennuksen avulla. Hankkeeseen osallistui 11 alan yritystä, joiden kaikkien liiketoiminta jatkuu edelleen. Tämä tuskin on ainoastaan AURINKO-hankkeen toimenpiteiden ansiota, mutta hankkeen toteuttaja uskoo, että osaltaan yrityksille tarjottu tuki uusien toimintatapojen omaksumisessa, kouluttautumisessa sekä verkostoitumisessa auttoi selviämään kriisistä ja käynnistämään liiketoimintaa uusin voimin.

Hankesuunnitelmaa kirjoitettaessa oletettiin, että korona kestää aikansa ja menee sitten pois, jonka jälkeen elinkeinoelämä alkaa hiljalleen toipua ainakin osittain kohti entistä normaalia. Suurin yllättävä tekijä oli, että näin ei ollutkaan, vaan koronapandemian tilanne maassamme vaihteli suuresti sen jälkeen, kun hanke alkoi 15.5.2020. Tuolloin pandemia oli jo koetellut taloudellisesti yrityksiä, mutta kesällä ja syksyllä 2020 tilanne näytti jo paremmalta. Talvella 2020/2021 pandemian toinen aalto ajoi jälleen yritykset ahdinkoon. Kesällä ja syksyllä 2021 tilanne näytti jälleen paremmalta. Tämä ”aaltoliike” vaikutti hankkeen tuloksiin siten, että osallistujayritystavoitteeseen ei päästy ja yrityssparrausmeetit vertaisryhmissä eivät kaikkien osallistujien kohdalla toteutuneet loogisesti etenevänä ja kompaktina pakettina. Tästä syystä hankkeelle haettiin myös kaksi kertaa lisätoteutusaikaa.

Mukaan ilmoittautuneille henkilöille tehtiin nykytilan ja valmennustarpeiden kartoitus Teamsin välityksellä tai puhelimitse. Koska henkilöitä ilmoittautui hankkeeseen mukaan vielä hankkeen toteutusvaiheessa, tehtiin kartoituksia sitä mukaan kuin uusia henkilöitä ilmoittautui hankkeeseen mukaan. Nykytila-analyysi toteutettiin TTS Työtehoseurassa jo aiemmin käytössä olleella ravintola-alalle suunnatulla työkalulla, jota räätälöitiin hankkeen tavoitteita palvelevaksi. Räätälöity työkalu osoittautui toimivaksi tähän tarkoitukseen.

Hanketoimet antoivat yrityksille konkreettisia keinoja yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen kriisin aikana. Hankkeen pienverkostotyöryhmissä tapahtuva uusien palvelupolkujen ideointi, kokemusten vaihto, verkostoituminen ja vertaistuen saaminen avasivat yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. Hankkeen tuloksena yritykset ovat jo rakentaneet uusia verkostoja ja saaneet käsityksen siitä, miten yritysverkoston yhteistyönä voidaan suunnitella erilaisia palvelukokonaisuuksia erilaisille asiakasryhmille.

AURINKO-hankkeen jo alettua TTS Työtehoseura aloitti vastaavia muita alan hankkeita muualla Suomessa. Kaikkien hankkeiden tavoitteena oli tukea ravitsemisalan yrityksiä niin, että niillä on keinoja kriisinaikaiseen kehittämiseen ja edellytyksiä selvitä kriisistä (covid -19). AURINKO-hanke oli ”tuoteperheen” ensimmäinen hanke ja siitä kertyneitä kokemuksia ja käytäntöjä hyödynnetään näissä edelleen käynnissä olevissa hankkeissa. Hankkeiden yhteisten sparrausmeettien ja Kuppi kuumaa -tilaisuuksien myötä vuorovaikutusta, avointa keskustelua, toisilta oppimista ja verkostoitumista tapahtui myös yli maakuntarajojen.

Hankkeen tuloksena syntyi yritysvalmennusformaatti kriisitilanteisiin infograafin muodossa. Siihen koottiin yrityssparrausvalmennusten ja teemoihin liittyvien webinaarien keskeisimmät aihealueet ja sisällöt. Formaattia täydennetään edelleen muista alan hankkeista saaduilla sisällöillä ja aineistoilla. Tärkeimpänä hankkeesta saatuna havaintona ja tuloksena oli, että kriisitilanteet eivät välttämättä vain tule, kestä aikaansa ja mene sitten pois, vaan ne saattavat miltei hävittyään tulla uudestaan tai muuttaa hieman muotoaan ja tulla silloin entistä vahvempana tai heikompana. Yritysvalmennusformaattia rakennettaessa ja havainnollistettaessa tämän tuli näkyä siten, että yrittäjän tulee seurata kehityksen suuntaa jatkuvasti ja olla valmiudessa muuttaa suunnitelmiaan nopeasti.