|
|
|
Hankekoodi: S22106
Hankkeen nimi: Osaamisella osallisuutta-Matalan kynnyksen digivalmennusmalli
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 18.5.2020 ja päättyy 15.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät -palvelut Oy
Organisaatiotyyppi: Suuryritys
Y-tunnus: 2079261-5
Jakeluosoite: Torikatu 28
Puhelinnumero: 044-7341500
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Joona (Anna) Maria
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.joona(at)nuortenystavat.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-4624052
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Korona-epidemian aikana suurin osa sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen palveluista on siirretty toteutettaviksi etänä verkossa tai ne on lopetettu kokonaan. Vain hyvin pieni osa toiminnoista on voitu tuottaa entiseen tapaan suorassa kontaktissa asiakkaiden kanssa. Vaikka etänä toimivien palveluiden ja tuen muotojen toteuttamisessa käytössä ovat enimmäkseen perusvälineet älypuhelin, tietokone ja verkkoyhteys sekä yksinkertaiset sovellukset, osa tukea tarvitsevista ihmisistä jää avun saavuttamattomiin.
Hankkeen tarkoituksena on tarjota koronakriisin aikana ja sen jälkeen yksilöllistä ja jokaisen omaan lähtötasoon pohjautuvaa digivalmennusta niille psykososiaalisen tuen asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat.
Osaamisella osallisuutta-hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllinen, matalan kynnyksen digivalmennuksen malli. Mallin avulla ehkäistään digisyrjäytymistä ja vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden valmiuksia käyttää sähköisiä palveluita ja vahvistaa heidän sosiaalista osallisuuttaan yhteiskunnassa.
Tarkoituksena on, että toimintamalli voidaan jatkossa integroida erilaisiin psykososiaalisen tuen toimintoihin. Mallin avulla varmistetaan jo työskentelyn alkuvaiheessa, että asiakas saa tarvittavat taidot, selkokielisen tiedon ja ohjeet sekä tuen erilaisten digitaalisten palvelujen käyttämiseen kuntoutuksen/valmennuksen/ohjauksen aikana.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuoliset nuoret ja työikäiset erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta pysty hyödyntämään verkossa tarjolla olevia sosiaalisen kuntoutuksen tai muun psykososiaalisen tuen muotoja ja ovat tästä syystä vaarassa jäädä avun ulkopuolelle koronakriisin aikana ja/tai sen jälkeen.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja työikäiset erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta pysty hyödyntämään verkossa tarjolla olevia sosiaalisen kuntoutuksen tai muun psykososiaalisen tuen muotoja ja ovat tästä syystä vaarassa jäädä avun ulkopuolelle koronakriisin aikana ja/tai sen jälkeen. Erityisen tuen tarpeen syynä voivat olla mm. mielenterveys- tai päihdeongelmat, neuropsykiatriset haasteet, digitaalisten palvelujen käyttöä estävät tai rajoittavat vammat tai puutteelliset kielelliset taidot. Erityisen tuen tarve on johtanut monen kohdalla myös siihen tilanteeseen, että he ovat jääneet työelämän ulkopuolelle. Digitaitoja vahvistamalla vahvistetaan myös kohderyhmän työelämävalmiuksia.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne Nuorten Ystävien toiminnoissa mukana olevat henkilöt, joilla sähköisten palvelujen käytön esteenä ovat nimenomaan puutteet tarvittavissa tietoteknisissä ja digitaalisissa taidoissa tai jokin sosiaalinen tai traumaattinen tekijä (”digikauhu”) estää heitä hyödyntämästä olemassa olevia valmiuksia. Mikäli sähköisten palveluiden käyttämättömyys johtuu ainoastaan siitä, että henkilöllä ei ole siihen sopivia laitteita tai sovelluksia, hän ei kuulu hankkeen kohderyhmään. Kohderyhmään kuuluvalla on mahdollisuus laitteen käyttöön palveluntuottajan toimesta.
Kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat koronakriisin aikaan hyvin tunnistettavissa, sillä he ovat se joukko, joka ei osallistu verkon kautta tarjottaviin toimintoihin eivätkä ole sovellusten kautta tavoitettavissa yksilölliseen työskentelyyn. Kriisin aikana heihin on pidetty yhteyttä puhelimitse tai jatkettu yksilöllistä lähityöskentelyä tartuntaturvallisuuden sallimissa rajoissa. Kohderyhmään kuuluu myös ne henkilöt, jotka auttavasti pystyvät tällä hetkellä osallistumaan kuntoutuksen tai valmennuksen toimintoihin osittain etänä, mutta tarvitsevat osallistuakseen erittäin vahvan tuen eivätkä he pysty hyödyntämään muita julkisesti tuotettavia sähköisiä palveluita.
Kohderyhmän suuruus pelkästään Nuorten Ystävien toiminnoissa on n.200-250 henkilöä ja hankkeen aikana heistä vähintään kolmannes osallistuu digivalmennukseen. Alustavan arvion mukaan hankkeen toimintaan osallistujista 1/5 on Lapin alueelta, 1/5 Kainuun alueelta ja 3/5 Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Mallin jalkautuessa kohderyhmästä tavoitetaan suurin osa ja ehkäistään tulevien kohderyhmään kuuluvien digisyrjäytymistä jo heti toimintoihin osallistumisen alussa.
Toisena kohderyhmänä ovat kuntoutuksen ja valmennuksen ammattilaiset, jotka hankkeen aikana työskentelevät edellä kuvattuun kohderyhmään kuuluvien henkilöiden kanssa. Hankkeeseen osallistuu asiakasohjauksen ja työparityöskentelyn muodossa 10-20 ammattilaista.
Hankkeesta hyötyvät välillisesti ne ammattilaiset, jotka työskentelevät jatkossa pääasiallisen asiakaskohderyhmän kanssa. Tämä kohderyhmä saa hankkeessa mallin yksilöllisestä ja vertaistuesta sekä ohjauksesta, jota asiakkaat tarvitsevat digitaalisten palvelujen käyttöön.
Digitaitojen vahvistumisen jälkeen kohderyhmän on helpompi ottaa myös muita tarvitsemiaan palveluita vastaan. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto, Kela, TE-palvelut, vapaaehtoisjärjestöt, kolmas sektori sekä oppilaitokset. Sekä henkilöt, jotka kuuluvat kohderyhmän lähipiiriin sillä parantuneet taidot antavat mahdollisuuden tukea esim. lasten etäkoulua paremmin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 423
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 74 319
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 78 423
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 74 319
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Rovaniemen, Kajaanin, Oulun
Kunnat: Oulu, Raahe, Muhos, Rovaniemi, Pudasjärvi, Sotkamo, Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Asiakkaita ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Etäpalveluiden kehittäminen vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuneuvoja ja asiakkaita kannustetaan niiden käyttämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hankkeen toimitiloissa toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä ja jätteiden kierrätystä. Hankkeessa käytetään pääasiallisesti sähköisiä materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei voi vaikuttaa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Lisääntyvät digitaidot lisäävät kohderyhmän työelämävalmiuksia | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa edistetään ja kehitetään toimintatapoja asiakkaiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hanke toteutetaan pääasiallisesti sähköisten alustojen avulla. Liikkumisessa suositaan mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen päämääränä on asiakkaiden digitaitojen karttumisen myötä elämänhallinnan edistäminen, osaamisen kehittyminen ja näin yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntyminen. Hankkeen työskentelyote on yksilölähtöinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava, mikä lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 2 |
| Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti taustasta tai sukupuolesta riippumatta. Työskentelyote on asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja hankkeen toiminnalla pyritään lisäämään asiakkaiden tasa-arvoa palveluihin osallistumisessa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hankkeen toiminnassa kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja saavat yksilölähtöistä sekä omaan taitotasoon nähden sopivaa digivalmennusta. Osallistava palvelu on taustasta ja kulttuurista riippumatta yhdenvertaista ja lisää kohderyhmän yhteiskunnallista osallisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa tutustutaan digitaalisten palveluiden kautta myös erilaisiin kulttuuriympäristöihin sekä kannustetaan asiakkaita tiedostamaan arvokas ympäristö ja osallistumisen mahdollisuudet. Työskentelytavat sisältävät tarvittaessa kulttuurilähtöistä ja luovaa työskentelyä | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 0 |
| Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin ja koko toiminnalla pyritään etäyhteyksien hyödyntämiseen. | ||
Nuorten Ystävät-palvelut Oy:n hallinnoima Osaamisella osallisuutta – Matalan kynnyksen digivalmennusmalli toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella 18.5.2020 – 15.3.2021 välisenä aikana. Hanke sai de minimis -tukea Nuorten Ystävien sisäisenä kehityshankkeena Euroopan Sosiaalirahaston toimintalinjalta 5 (Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunta) ja 10.1. (Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen). Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö sekä osa-aikaisesti kaksi hanketyöntekijää ja hankeassistentti.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja työikäiset erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, jotka eivät yksilöllisten tekijöiden vuoksi pysty hyödyntämään verkossa tarjolla olevia sosiaalisen kuntoutuksen tai muun psykososiaalisen tuen muotoja ja ovat tästä syystä vaarassa jäädä avun ulkopuolelle koronakriisin aikana ja/tai sen jälkeen. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä olivat Nuorten Ystävien työntekijät, jotka työskentelevät pääasiallisen asiakaskohderyhmän kanssa. Hankkeelle kirattiin toiminnan aikana yhteensä 50 Nuorten Ystävien asiakasta ja 19 Nuorten Ystävien työntekijää. Kaikista yhteensä 69 hankkeeseen kirjatusta asiakkaista 24 oli työttömiä työnhakijoita, 20 työelämän ulkopuolella ja opiskelemassa kaksi. Työssä olevia asiakkaita oli 23. Asiakkaista 65 asui Pohjois-Pohjanmaalla, 1 Kainuussa ja 3 Lapissa.
Hankkeen tavoitteena oli luoda yksilöllinen ja selkokielinen matalan kynnyksen digivalmennuksen malli hyödynnettäväksi Nuorten Ystävillä asiakkaan omaan lähtötasoon pohjautuvassa digiohjauksessa.
Hankkeen tulokset saavutettiin alla olevasti:
1. Toteutettiin selvitys digisyrjäytymisen taustalla olevista tekijöistä ja odotuksista valmennuksen suhteen. Nuorten Ystävien henkilöstön ja asiakkaiden digituen tarpeita kartoitettiin sähköisillä kyselyillä, työpajoissa, pienryhmäkeskusteluissa ja suunnittelukokouksissa sekä digiohjaustilanteissa asiakkaiden kanssa. Selvityksen pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin muut hankkeen toimenpiteet, jotka on kuvattu alla. Selvityksen toteutukseen hanke käytti 30 ohjaus- ja konsultointipäivää.
2. Toteutettiin digiosaamisen pilottivalmennukset, joiden pohjalta digivalmennuksen mallia kehitettiin edelleen palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä kysymällä digituen tarpeista myös asiakkaita. Suurin osa valmennuksista toteutettiin lähellä tapahtuvina yksilövalmennuksina, joiden keskimääräinen kesto oli 1 tunti, ja joita pidettiin yhteensä 113 kertaa (15 ohjaus- ja konsultointipäivää) 37 hankkeeseen kirjatulle asiakkaalle. Lähiopiskeluna toteutettiin ryhmävalmennusta Digi ja kielenhuolto työnhaussa –kurssin muodossa 6,9 lähiopetuspäivää. Etäopetuspäiviä hanke toteutti 148, josta yksilöllistä etäohjausta Nuorten Ystävien asiakkaille oli 3 henkilökoulutuspäivää sekä ryhmämuotoista, tiettyihin teemoihin liittyvää etäopetusta Nuorten Ystävien asiakkaille ja henkilökunnalle 30 päivää. Nuorten Ystävien yksiköihin jalkautuvia pop up-digituki-tilaisuuksia pidettiin yhteensä 16, joista kertyi yhteensä 148 ohjaus- ja konsultointipäivää. Yksilöllistä digivalmennusta saaneista asiakkaista 48 % kertoi tulevansa melko varmasti ja 35 % ehdottomasti uudelleen vastaavanlaiseen valmennukseen. Digiohjattujen digiosaamistaso nousi hankkeen toteuttaman digiohjauksen ansiosta keskimäärin 1 yksikköä osaamistasoasteikolla 1–5.
3. Käynnistettiin digimentoritoiminta. Nuorten Ystävien vapaaehtoisten digimentoreiden nimeksi klubitalojen jäsenet vaihtoivat itse ”Digikummit”. Hanke koulutti 10 vapaaehtoista digikummia Oulun Pönkästä, Kajaanin Tönäristä ja Rovaniemen Roihulasta, ja heille toteutettiin 3 lähi- ja 18,5 etäopetuspäivää kymmenenä kokoontumiskertana.Kahdeksan kokoontumista pidettiin kokonaan Teamsissä koronan vuoksi. Valmennus pohjautui yhteistoiminnalliseen ja tekemällä oppimisen pedagogiikkoihin. Yhdessä perehdyttiin digituen antamiseen, opiskeltiin digitaitoja ja suunniteltiin digikummitoiminnasta tiedottamista ja kirjoitettiin blogiartikkeleita. Toiminnan kautta digikummit saivat digiohjausosaamisen lisäksi kokemusta työelämässä tarvittavista tiimityötaidoista. Hanke auttoi digikummitoiminnan jalkauttamisessa osaksi Nuorten Ystävien Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen klubitalojen toimintaa.
4. Kuvattiin ja dokumentointiin digivalmennuksen malli. Mallia varten tuotteistettiin pilottivalmennuksesta saadut kokemukset sekä Nuorten Ystävien henkilöstölle että asiakkaille suunnatuiksi digiosaamisen ja -valmennuksen ohjeiksi hyödyntäen selvityksen tuloksia ja pilottivalmennusten kokemuksia. Hanke toteutti digiohjauksen tueksi 31 selkokielistä, Selkokeskuksen hyväksymää opasta, jotka julkaistiin avoimesti verkkoon. Asiakkaiden digitaitojen opiskelua varten hanke tuotti 3 verkkokurssia sekä yhden verkkokurssin digikummien ja yksi sosiaalialan ohjaajien perehdyttämiseksi. Lisäksi hanke tuotti digitaitotestin ostopalveluna. Nämä materiaalit on julkaistu avoimina kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. Lisäksi Nuorten Ystävien henkilöstölle suunniteltiin verkkokurssi digiohjausosaamisen kehittämiseksi ja digiohjauksen helpottamiseksi. Hanke myös tuotteisti tarvelähtöistä ja tavoitteellista digiohjausta suunnittelemalla työvälineeksi Digipolku-asiakaskortin. Digikummeilla on lisäksi käytössään omat Digikummi-korttinsa oman ohjaustyönsä apuna. Hanke käytti yhteensä 110 ohjaus- ja konsultointipäivää digivalmennuksen mallin tuottamiseen.