Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22107

Hankkeen nimi: Tukiverkko-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulunkaaren kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1006538-5

Jakeluosoite: Piisilta 1

Puhelinnumero: 08 5875 61 00

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.oulunkaari.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Vuorinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitys- ja resurssijohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.vuorinen(at)oulunkaari.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 365 5473

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot kuormittavat kaikkia, mutta erityisesti jo ennen poikkeusoloja syrjäytymisvaarassa tai muutoin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olleita. Päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät poikkeusolojen negatiivisia vaikutuksia sekä henkilöillä itsellään että heidän lähipiirissään. Poikkeusolojen aikana myös monet ryhmätoiminnot on väliaikaisesti keskeytetty. Samoin kohtaamista edellyttäviin palveluihin on löydettävä uusia toteutustapoja. Koronatilanteen vuoksi heikentynyt kansallinen ja kansainvälinen talous- ja työmarkkinatilanne vaikeuttavat entisestään syrjäytymisvaarassa tai muutoin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden etenemistä työllisyyspoluilla.

Tukiverkko-hankkeessa kehitetään mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ennaltaehkäiseviä ja poikkeusoloista toipumista tukevia laadukkaita sähköisiä palveluja monialaisesti ja asiakaslähtöisesti. Hankkeen keskeinen tavoite on edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja vahvistaa toimijalähtöisiä uusia, sähköisiä toimintamalleja erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten tarpeet huomioiden. Hankkeessa kehitetään tehokkaita ja laadukkaita palvelupolkuja, joiden avulla tuetaan ennaltaehkäisevää työtä ja kuntoutumista, jotta poikkeusolojen aikana sekä niiden jälkeen tulevia ongelmia voidaan lieventää tai ehkäistä kokonaan. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan henkilöstön osaamista sähköisistä työmenetelmistä osana Oulunkaaren kuntayhtymän päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta. Hankkeessa mahdollistetaan myös uusien digitaalisten työskentelymenetelmien juurtuminen osaksi palvelukokonaisuutta.

Hanke koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta:
1: Tarjotaan päihde- ja mielenterveysasiakkaille sähköisiä palveluja poikkeusoloissa ja siirryttäessä kohti normaalioloja; matalan kynnyksen chat-palvelun sisällön ja toteutustavan kehittäminen, videovälitteiset yksilötapaamiset, sähköisesti toteutettavat ryhmäpalvelut sekä sähköisillä alustoilla toteutettavat terapiapalvelut
2: Lisätään henkilöstön osaamista sähköisistä palveluista ja niiden toteuttamisesta
3: Lisätään asiakkaiden, kuntalaisten ja henkilöstön tietoisuutta sähköisistä mahdollisuuksista mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Hankkeen tuloksena osallistujat saavat tukea työ- ja toimintakyvyn kohentamiseen sekä voimavarojen vahvistamiseen koronatilanteen aiheuttamissa poikkeusoloissa ja myös niiden jälkeen palatessa kohti normaalioloja. Myös hankkeen osallistujien osallisuus vahvistuu digitaalisia välineitä hyödyntäen. Kehittämistyön tuloksena Oulunkaaren mielenterveys- ja päihdepalveluihin syntyy uudenlaisia sähköisiä palveluita ja henkilöstön osaaminen digitaalisista työkaluista ja verkkovuorovaikutuksesta vahvistuu. Lisäksi käynnistetään alueellisen etäpalveluita hyödyntävä toimijaverkoston rakentaminen.

Hankkeen toteutusaika on 1.5.2020 - 31.3.2021 ja se kohdentuu kaikkiin Oulunkaaren viiteen kuntaan eli Iihin, Pudasjärvelle, Simoon, Utajärvelle ja Vaalaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tukiverkko-hankkeen kohderyhmään kuuluvat ovat pääasiassa syrjäytymisvaarassa olevia, työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevia asiakkaita. Olemassa oleva poikkeustila haastaa kaikkia, mutta erityisesti jo aikaisemmin heikommassa asemassa olevia. Hanke kohdistuu lisäksi organisaatioihin, jotka työskentelevät hankkeen asiakaskohderyhmien parissa ja henkilöihin, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, joilla on osana työnkuvaansa tarve vahvistaa verkkovuorovaikutuksen ammatillista osaamistaan.

Hankkeen toimenpiteet integroidaan osaksi Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämä mahdollistaa toiminnan juurtumisen ja monialaisen yhteistyön sekä madaltaa asiakkaiden osallistumiskynnystä. Hankkeessa pilotoidaan digitaalisia palveluita ja olemassa olevia palveluja täydentäviä toimintamalleja siten, että ne tulevat luontevaksi osaksi Oulunkaaren päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta.

Hankkeen pääkohderyhmiä ovat:

1. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien (16-64-vuotiaat) työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi poikkeusolojen aikana ja niiden jälkeen tarvitaan uusia, matalan kynnyksen työkaluja. Poikkeusolojen aikana monet kohderyhmälle tarkoitetut ryhmäpalvelut ovat tauolla, joten tarve yksikölliseen kohtaamiseen uusin työmenetelmin on kasvanut. Asiakkaiden tukeminen poikkeusoloissa ja niiden jälkeen koetaan erittäin tärkeänä. Kohderyhmillä on tunnistettu tarve vahvistettuihin toimenpiteisiin poikkeusoloista toipumiseen, joihin hankkeen toimenpidekokonaisuus 1 tarjoaa mahdollisuuden. Hankkeen aikana toimenpiteisiin osallistuu tavoitteiden mukaisesti n. 110 kohderyhmän edustajaa Oulunkaaren alueelta. Hankkeessa huomioidaan kohderyhmänä myös syrjäytymisvaarassa olevat, päihde- ja mielenterveyspalveluiden tukea tarvitsevat nuoret (16-29-vuotiaat) ja heidän erityistarpeensa. Monelle tämän kohderyhmän edustajalle sähköiset toimintamuodot ovat luonteva lisä perinteisempien palvelumuotojen rinnalle. Oulunkaaren alueella on tunnistettu olevan lukuisia NEET-nuoria (NEET = Not in Employment, Education or Training), joilla on korkea riski jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Myös heidän tavoittamisekseen on mahdollista tehdä työtä hankkeen ja etsivän nuorisotyön yhteistyönä.

2. Hankkeen kohderyhmiin lukeutuvat myös ammattilaiset sosiaali- ja terveysalalta. Hankkeessa synnytetään uutta asiantuntijuutta ja ankkuroidaan jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista uudenlaisiin sähköisiin palveluihin. Digitaalisten palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen edellyttää kohderyhmiltä omistajuutta sekä tietoa ja yhteistyötä, jotta toiminnan järjestäminen voisi onnistua myös koronatilanteen aiheuttamissa poikkeuksellisissa toimintaolosuhteissa. Toimenpidekokonaisuus 2 lisää henkilöstön osaamista sähköisistä palveluista ja niiden toteuttamisesta. Keskeistä on erityisesti vuorovaikutusosaaminen. Hankkeen toimenpiteisiin osallistujien arvioitu määrä on noin 60 henkilöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavat toimijat:
- Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat, joiden moniammatilliset palveluprosessit tehostuvat hankkeen aikana käyttöönotettujen sähköisten palveluiden, esim. videovälitteisten vastaanottojen avulla ja sähköiset palvelut tulevat pysyväksi osaksi palvelukokonaisuutta.
- Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kuntalaiset Oulunkaaren kuntien alueelta. Hankkeen kautta asukkaat voivat saada koronatilanteesta johtuvissa poikkeavissa olosuhteissa tukea esimerkiksi matalankynnyksen chat-palvelusta. Myös tiedottaminen sähköisistä mielenterveys- ja päihdepalveluista tukee mahdollisuutta hakea apua varhaisessa vaiheessa. Poikkeusolojen pitkittyessä tukea tarvitsevien määrä hyvin todennäköisesti kasvaa. Iin, Pudasjärven, Utajärven, Simon ja Vaalan asuu noin 26 200 kuntalaista.
- Oulunkaaren digikummi ja digituutoriverkosto. Digituutoriverkostossa on tällä hetkellä noin 30 eri sote-palveluiden ammattilaista, joiden tehtävänä on edistää sähköisten palveluiden käyttöä Oulunkaaren alueella.
- Kuntapalvelut ja julkinen sektori, jotka saavat hankkeesta uutta osaamista digitaalisten palveluiden edistämiseen (maakunnallinen ja valtakunnallinen taso). Hyötyviä palveluita voivat olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut, työllistämispalvelut, nuorisotyö, maahanmuuttajien kotouttamispalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntatoimi sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämistoiminta (hyte).
- Yritykset, joille hanke tarjoaa mahdollisuuden olla mukana kehittämässä kohderyhmien etäpalveluita.
- Järjestöt ja yhdistykset, jotka haluavat hyödyntää toiminnassaan digitaalisia palveluja.
- Omaiset, joille läheisen osallistuminen hankkeeseen tuo helpotusta huoleen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 50 047

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 29 165

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 62 559

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 36 457

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Oulunkaaren

Kunnat: Ii, Simo, Utajärvi, Pudasjärvi, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa toteutuu yhdenvertaisuuden periaate miesten ja naisten osalta. Toimenpidekokonaisuudet sopivat molemmille sukupuolille. Sähköisten työmenetelmien avulla on mahdollisuus luoda hyvinvointia sekä miehille että naisille. Hankkeessa kuitenkin huomioidaan tarvittaessa myös sukupuoleen liittyvät erityistarpeet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä ei eritellä miehiä ja naisia, ellei sille ole jokin erityinen peruste esimerkiksi yksilöllisiin palvelutarpeisiin liittyen. Toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne tukevat osaltaan sukupuolten tasa-arvoa ja osallistujien yhdenvertaisuutta. Arvion mukaan hankkeen toimenpiteisiin osallistuvista naisia on n. 40 % ja miehiä n. 60 %.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymän arkeen. Hankkeessa tarjotaan sähköisiä palveluja kaikille osallistujille sukupuolesta riippumatta. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu sukupuolten välinen tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 6
Kaikissa Oulunkaaren viidessä kunnassa ympäristö, kestävä kehitys ja luontoarvot ovat kirjattuina strategiaan. Esim. tuulivoimaa edistetään aktiivisesti. Kuntayhtymä noudattaa omistajakuntiensa linjausten mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita. Tämä ulottuu myös hanke- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen sähköiset palvelut osaltaan vähentävät liikenteen päästöjä, kun asiakkaiden ja henkilökunnan liikkuminen vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 5
Oulunkaaren jäsenkunnista Iin kunta on kansallisesti ja Euroopan laajuisesti tunnustettu ilmastotoimien edelläkävijä. Myös muissa kunnissa esim. tuulivoimaa edistetään aktiivisesti. Sähköisten palveluiden avulla voidaan vähentää liikenteen päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 5
Sähköiset palvelut vähentävät liikenteen päästöjä, mikä vaikuttaa myönteisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuden.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 7
Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen periaatteisiin. Kuntayhtymä noudattaa omistajakuntiensa linjausten mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita. Tämä ulottuu myös hanke- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen uudet sähköiset palvelut osaltaan vähentävät liikenteen päästöjä ja toteuttavat kestävää kehitystä, kun asiakkaiden ja henkilökunnan liikkuminen vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Hankkeen toimenpiteiden varsinaisena kohteena ei ole Natura 2000-ohjelman mukainen toiminta tai kohteet. Utajärvellä ja Vaalassa on kuitenkin useita Natura-kohteita mm. Oulujärven ja Rokuan alueilla. Hankkeen uudet sähköiset palvelut vähentävät liikenteen päästöjä ja sitä kautta suojelevat Natura 2000 -ohjelman kohteiden monimuotoisuutta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 7
Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden periaatteet huomioidaan kaikessa materiaalien käytössä ja syntyvän jätteen käsittelyssä. Sähköiset palvelut vähentävät entisestään jätteen syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Oulunkaaren jäsenkunnissa suositaan uusiutuvaa energiaa mm. tuulivoiman edistämiseen liittyen. Hankkeessa käytetään uusiutuvia energialähteitä (mm. sähköautot) mahdollisuuksien mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat henkilöt voivat löytää yksilöllisen polkunsa työllistymiseen esim. työkokeiluun paikallisissa yrityksissä. Hankkeessa voidaan tehdä yhteistyötä myös paikallisten järjestötoimijoiden kanssa. Paikalliset yrittäjät voivat myös tarjota ostopalveluita hankkeelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen perustana on sähköisten palveluiden kehittäminen ja niiden lisääminen palvelukokonaisuuteen pysyvästi.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Oulunkaari on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen toimintaympäristöä. Hankkeessa lisätään sähköisiä palveluita, joilla palvelut tuodaan lähdelle kuntalaisia (myös erityisryhmiä) siten, että liikkuminen ja logistiikka vähenevät kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hyvinvoinnin edistäminen on yksi hankkeen päätavoitteista. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös hankkeen kohderyhmän työelämäpolut vahvistuvat. Hyvinvointia edistetään lisäämällä tukea poikkeusoloissa ja niiden jälkeen siirtymisessä normaalioloihin, mikä lisää myös kohderyhmän osallisuutta. Lisäksi tavoitteena on parantaa sote-alan ammattilaisten hyvinvointia poikkeusolojen aikana (ei fyysistä kontaktia) ja niiden jälkeen (ruuhkautuvat palvelut) työmenetelmiä kehittämällä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Osallisuuden tukemisen kautta myös kuntalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vahvistuvat. Hankkeen tavoitteena on tarjota kaikille ihmisille tasa-arvoisia mahdollisuuksia vahvistaa työ- ja toimintakykyään niin, että heidän työllisyyspolkunsa vie kohti avoimia työmarkkinoita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeen tavoitteena on yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus tuomalla palvelut lähemmäksi asiakkaita sähköisiä työkaluja kehittämällä. Yhdenvertaisuus tukee osaltaan myös kohderyhmän etenemistä työelämäpoluilla.
Kulttuuriympäristö 4 4
Toiminta tapahtuu kohderyhmälähtöisesti ja toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden ja niitä arvostaen.
Ympäristöosaaminen 5 6
Luonto ja ympäristöteemat liittyvät olennaisesti Oulunkaaren kuntien strategiseen toimintaympäristöön. Luontoelementtien katsotaan lisäävän kuntalaisten hyvinvointia. Luonto on lähellä ihmistä Oulunkaaren kunnissa. Sähköisiä palveluja ja luontoelementtejä on mahdollisuus jatkossa hyödyntää osana hankkeen kohderyhmän palveluja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulunkaaren kuntayhtymän TUKIVERKKO –hanke toteutettiin ajalla 1.5.2020 – 31.3.2021. Hankkeessa kehitettiin mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ennaltaehkäiseviä ja poikkeusoloista toipumista tukevia laadukkaita sähköisiä palveluja monialaisesti ja asiakaslähtöisesti, vahvistettiin henkilöstön osaamista sähköisistä työmenetelmistä osana Oulunkaaren päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta, ja lisättiin asiakkaiden, kuntalaisten ja henkilöstön tietoisuutta sähköisistä mahdollisuuksista mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Hankkeen toimenpiteissä mm. kehitettiin chat-palvelua kokoamalla Oulunkaaren asiakkaiden ja työntekijöiden käyttöön laaja päihde- ja mielenterveyspalvelujen tietopankki, vakiinnutettiin käyttöön videovälitteiset yksilö- ja ryhmätapaamiset ja pilotoitiin sähköisellä alustalla tapahtuvia terapiapalveluja. Digitaalisia välineitä hyödyntäen asiakkaiden osallisuus vahvistui, ja syntyi uudenlaisia palvelukokemuksia ja -polkuja liittyen mm. asiakkaille lainattaviin mobiililaitteisiin, vertaisryhmäkeskusteluihin sekä kokemusasiantuntijan osallistumiseen etäyhteydellä. Hankkeen toteuttamat koulutukset toivat henkilöstölle uutta osaamista verkon yli tapahtuvasta vuorovaikutuksesta, ja koulutusten yhteydessä syntyi myös runsaasti digitaalisiin palveluihin liittyviä uusia kehittämisideoita.

Kohderyhmän eli päihde- ja mielenterveysasiakkaiden mahdollisuuksia hyödyntää sähköisiä työkaluja heikentää eniten mobiili- tai IT-laitteiden tai niiden käyttämiseen tarvittavan osaamisen puute. Myös sähköisesti tapahtuvan asiakkuuden tietoturvaan liittyy paljon epäluuloa ja huolia. Matalankynnyksen ennaltaehkäiseville palveluille kuten esimerkiksi hankkeessa kootulle sähköiselle tietopankille on poikkeusoloissa sekä siirryttäessä takaisin kohti normaalioloja erityisen suuri tarve.