|
|
|
Hankekoodi: S22109
Hankkeen nimi: Ravintola- ja palvelualojen haasteet
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.5.2020 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0210010-1
Jakeluosoite: PL 72 , Maliskyläntie
Puhelinnumero: 040 142 8600
Postinumero: 85501
Postitoimipaikka: NIVALA
WWW-osoite: http://www.jedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Kaartinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.kaartinen(at)jedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 157 7387
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ravintola- ja palvelualojen haasteet -hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää lomautusten ja irtisanomisien aiheuttamaa äkillistä muutosta ravintola- ja palvelualoilla. Tarkoituksena on myös lisätä eri koulutusmuodoilla yritysten ja niiden henkilöstön osallisuutta. Hankkeella on tarkoitus helpottaa korona-epidemian vaikutuksia kohdistamalla toimenpiteitä työttömiksi / lomautetuiksi jouituneisiin henkilöihin ja toimintansa keskeyttäneisiin pienyrityksiin etenkin hotelli-, ravintola- ja pitopalvelualoilla sekä muilla ammattikeittiö- ja kahvila-konditoria -aloilla. Hankkeen toiminnat kohdistuvat myös kausi- ja sesonkityöntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja oman toimenkuvan osaamisalueiden laajentamiseen, esimerkiksi puhdistuspalvelualan henkilökunta voisi opiskella asiakaspalvelua, ruoan jakelua ja aamupalojen valmistusta.
Hankkeen aikana järjestetään lyhytkursseja ja opetusta sekä lähi- että verkkokoulutuksena. Hankkeen koulutuksiin osallistuneita innostetaan kehittämään osaamistaan hankkeen jälkeen hakeutumalla laaja-alaisempaan koulutukseen, sillä nykyisin esimerkiksi hotelleissa ja ravintoloissa työskentelee paljon sellaista henkilökuntaa, jolta puuttuu alan tutkinto. Osa heistä on maahanmuuttajataustaisia.
Oulun eteläisen alueen hotellien, ravintoloiden, pitopalvelutyritysten, jakeluasemien, pikaruokapaikkojen, matkailupalveluyritysten sekä ammattikeittiöiden ja kahvila-konditorioiden henkilökunta. Lisäksi työttömät ja työttömyysuhan alaiset sekä sesonki- ja kausityötä tekevät henkilöt ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Koulutusta tarjotaan myös alan yrittäjille.
Koulutukset ovat omaehtoista ja Koulutuskeskus JEDU markkinoi niitä. Koulutuskeskus JEDUlla ei ole alueella näiden aihealueiden työvoimakoulutusta.
Välillisiä kohderyhmiä voivat olla elintarvikealan yritykset henkilökunnan kautta sekä esimerkiksi lihaa-, kalaa sekä marja- ja kasvistuotteita omalta tilaltaan myyvät viljelijät / yrittäjät, päivittäistavarakaupat ja muut sesonkimyyntipaikat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 601
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 55 865
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 751
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 69 831
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Kalajoki, Siikalatva, Merijärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Ylivieska, Reisjärvi, Alavieska, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Nivala, Haapajärvi, Pyhäntä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 5 |
| Villiyrttien käyttö ruuanvalmistuksessa. Koulutuksen avulla yrttien tunnistaminen ja yrittien käyttö lisääntyvät. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Koulutukset toteutetaan lähialueella, joten liikkuminen ja polttoainekulut ovat vähäisemmät. Tehoviljelyä ei tarvita | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 5 |
| Luonnon varojen hyödyntäminen Hyönteiset saavat ravintoa, esim. hunajan laatu parantuu. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Luonnossa kasvavien kasvien hyödyntäminen Kasvihuoneviljelyn väheneminen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 3 |
| Kierrätystaidot paranevat, opitaan pesuaineiden oikea annostelu siivoustyössä Jätekuormitus vähenee | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 3 |
| Jos raaka-aineina käytetään luonnon tuotteita, niin energian käyttö vähenee. Alueelliset energia-alojen yritykset voivat toimia paremmin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 4 |
| Yritysten tiedottaminen ja opettaminen kestävän kehityksen periaatteisiin. Opastuksella työllistävää vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 2 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen Ilmapiiri työyhteisöissä paranee | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 3 |
| Lähialueen tuotteiden ja raaka-aineiden käyttö saastuttaa vähemmän Vähemmän logistiikkaa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 2 |
| Puhtaat elintarvikkeet Työtä lähialueille | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Naisille ja miehille samoja koulutuksia Tasa-arvoisuus työyhteisöissä paranee | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 3 |
| Työyhteisöt monikulttuurisoituu Maahanmuuttajat hankkivat itse elantonsa | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Kestävän kehityksen hallinta Roskakuormat vähenevät | ||
Ravintola- ja palvelualojen haasteet -hankkeen tavoitteena oli tukea ja kehittää koronapandemian aiheuttamien lomautusten ja irtisanomisten aiheuttamaa äkillistä muutosta ravintola– ja palvelualoilla. Tarkoituksena oli myös lisätä yritysten ja niiden henkilöstön osaamista sekä helpottaa koronaepidemian vaikutuksia työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneille henkilöille sekä toimintansa keskeyttäneille pienyrityksille.
Hankkeessa järjestettiin lyhytkestoisia koulutuksia, joiden teemoina olivat mm. tuorevilliyrtit ja yrttituotteet ravintoloiden -ja ammattikeittiöiden raaka-aineina, kasvisruokaa ravintoloissa ja ammattikeittiöillä, kahvila- ja konditoriatuotteiden valmistus, vaihtoehtoja ja uusia trendejä ravintola- ja pikaruokapalveluihin, sairaalan erityisruokavaliot sekä työturvallisuus- ja hygieniaosaaminen.
Koulutuksiin saatiin runsaasti osallistujia, ja onnistuminen näkyi osallistujien innostuksen lisääntymisenä, vireystilan paranemisena ja opiskeluhalukkuuden lisääntymisenä.
Koulutuksista saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Etenkin kasvisruokakurssit ja sairaalan erityisruokavaliokurssit olivat kiinnostavia, ja niistä oli opittu paljon. Konditoriatuotteiden valmistus sekä Leivontatuotteita arkeen ja juhlaan -koulutukset keräsivät suurimman osallistujamäärän, yhteensä noin 35 henkilöä. Osa niihin osallistuneista hakeutuu JEDUssa tammikuussa alkavalle Kahvileipätuotteiden valmistus -tutkinnon osan koulutukseen. Myös Täydennyskoulutusta ravintola-alalle -kurssilta tuli opiskelijoita perustutkinnon a la carte -tutkinnon osan koulutukseen.
Hankkeen osallistujamäärät toteutuivat yli kaksinkertaisesti, sillä tavoitteena oli 70 osallistujaa, mutta kokonaismäärä olikin 186. Osaltaan tämä johtui runsaista lyhyistä (1 – 2 päivää) lupa- ja korttikoulutuksista. Nämä koulutukset edistivät etenkin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pääsyä mm. kesätöihin ja muihin sesonkitöihin.
Osallistujapalautteissa pidettiin kouluttajia hyvinä ja ammattitaitoisina. Osa heistä kertoi alkaneensa miettiä jatko-opintoja. ”Omaa osaamattomuuttaanhan ei välttämättä näe, ellei koe jotain uutta ja sen kautta huomaa, että on vielä uuttakin opittavaa.”.