|
|
|
Hankekoodi: S22111
Hankkeen nimi: e-Dimo - Digitaalinen ja virtuaalinen etävalmennus nuorten osallisuuden tukemiseen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 11.5.2020 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Eduro-säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1508035-7
Jakeluosoite: PL 110
Puhelinnumero: 0207109320
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.eduro.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kähkönen Sanna-Kaija
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.kahkonen(at)eduro.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405029882
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digitalisaatiosta on tullut välttämättömyys ja se on edellytys jokapäiväisten toimiemme onnistumiselle. Digitalisaatio kattaa tiedonsiirtokanavien ja toimintaverkostojen lisäksi eri teknologiat ja teknologiset ratkaisut sekä uudenlaiset arvonluonnin mahdollisuudet. Digitalisaation tahdissa toimintaympäristöt, työn tekemisen mallit, valmennus-, ohjaus- ja opetusrakenteet kuin ihmisten käyttäytyminenkin ovat jatkuvassa muutoksessa.
Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämistarve ilmenee parhaillaan yhteiskunnallisessa ja globaalissa tilanteessa Korona-epidemian aikana, jolloin epidemia estää lähikontakteihin perustuvien palveluiden tuottamisen ja toteuttamisen. Nykytilanne vaatii valmennusorganisaatiota uudistumaan ja kehittämään uusia, digitaalisia ja etänä toteuttavia työntekotapoja ja toimintamalleja. Tässä hankkeessa rakennetaan ja kehitetään tilanteen ratkaisemiseksi digitaalinen ja virtuaalinen etävalmennusmalli nuorten osallisuutta tukeviin palveluihin. Kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret. Osalla nuorista on hyvät digitaidot ja valmiudet osallistua etävalmennukseen. Osa nuorista on puolestaan vaarassa syrjäytyä palveluista ja toiminnasta puutteellisten digitaitojen ja heikkojen digiresurssien vuoksi.
Hankkeen tavoitteena on 1) mahdollistaa nuorten osallistuminen etänä osallisuutta tukeviin palveluihin, 2) luoda palvelumuotoilun keinoin etävalmennuksen arkkitehtuuri toimintoineen, 3) lisätä nuorten osallisuutta, digitaitoja ja ehkäistä syrjäytymistä sekä 4) käyttöönottaa etävalmennus, viestiä kehitetystä mallista ja tarjota se valmennustoimijoiden käyttöön. Malli sisältää etävalmennuksen ympäristön ja sen interaktiiviset, immateriaaliset ja materiaaliset toiminnot. Etävalmennusmallin kehittämisessä huomioidaan käyttäjälähtöisyys, tietoturva sekä digitaalisen ja virtuaalisen valmennuksen edellyttämät pedagogiset vaatimukset ja ratkaisut.
Digitaalinen ja virtuaalinen etävalmennus tukee nuorten yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta sekä edistää nuorten hyvinvoinnin osatekijöitä. Hankkeen tuloksena kehittyy nuorille soveltuva, osallisuutta tukeva ja digitaalisen tuentarpeen huomioiva etävalmennusmalli toimintoineen. Hankkeen aikana tuotetaan tietoa nuorten etävalmennuksen tarpeista ja hyödyistä. Myös nuorten ja etävalmentajien digitaidot ja digiosaaminen kehittyvät. Etävalmennusmalli vakiinnutetaan osallisuutta tukeviin valmennuspalveluihin yhteistyökumppaneiden, Digitaalisen nuorisoalan osaamiskeskus Verken ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen TPY:n, kanssa. Etävalmennusmalli on laajasti hyödynnettävissä nuorten valmennustoimijoiden parissa ja sen tarkoituksena on edistää nuorten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin toteutumista.
Hankkeen toimintaan tavoitellaan 30 nuorta. Kohderyhmänä ovat heikossa asemassa, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret. He ovat parhaillaan Eduron osallisuutta tukevissa valmennuspalveluissa tai aloittavat uusina asiakkaina näissä palveluissa. Kohderyhmään kuuluvat muun muassa psykososiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa olevat nuoret. Heillä voi olla neuropsykiatrisia oireita, mielenterveys- tai sosiaalisia ongelmia tai muita terveydentilaa ja toimintakykyä alentavia sairauksia, jotka syrjäyttävät arjesta. Nuorten elämäntilanteiden taustalla voi olla:
- opintojen keskeytyminen (väärä alavalinta, diagnosoidut mt-ja neuropsykiatriset ongelmat tai muut terveydentilan haasteet, joihin ei ole ollut käytössä riittävästi tukitoimia)
- toimettomuus ja tekemisen puute (toimintakyky ei riitä velvoittavampiin palveluihin)
- sosiaalinen ahdistuminen ja jännittäminen (esim.sosiaalinen jännitys ja paniikkioireet)
- oma elämänsuunta on jäsentymätön (ei tietoa omista tavoitteista, vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista)
- kova tahtotila ottaa omasta elämästä kiinni ja suunnitella tulevaa (nuorilla on halua pohtia ja edistää omaa tilannettaan, johon tarvitsevat valmennusta ja tukitoimia)
- sitoutumisen vaikeus (haetaan motivaatiota ja sitoutumista).
Yleisesti ajatellaan, että nuoret hallitsevat uudet teknologiat. Tutkimusevidenssi ei kuitenkaan tue näkemystä nuorista osaavina teknologian hyödyntäjinä. Yleisesti ottaen nuoret suosivat arjessaan älypuhelimia, viestivät ahkerasti pikaviestimin, lataavat netistä musiikkia, hakevat tietoa ja seuraavat sosiaalista mediaa, erityisesti verkostoitumis- sekä kuvan- ja videonjakopalveluita. Siirryttäessä yläkoulusta toiselle asteelle laitteiden käyttö monipuolistuu opintojen edellyttäessä usein muunkin kuin älypuhelimen aktiivikäyttöä. Sukupuolten väliset erot käyttötottumuksissa ovat selkeät. Tyttöjen käyttötottumuksissa korostuvat älypuhelimet, pikaviestimet, kuvanjako- ja verkostoitumispalvelut sekä musiikin kuuntelu. Etenkin omaan sisällön tuottamiseen liittyvien ohjelmistojen käyttö jää keskimäärin olemattomaksi, joskin koulutyöhön liittyviä tekstinkäsittely- ja vastaavia ohjelmistoja tytöt hyödyntävät etenkin toisella asteella. Poikien, etenkin yhdessä toisten pelaajien kanssa video- ja tietokonepelejä pelaavien peliaktiivien käyttötottumukset puolestaan ovat tyttöjä laaja-alaisemmat; pelaamisaktiivisuus yhdistyy ajankohtaisasioiden ahkeraan seuraamiseen, tiedonhakuun, oman digitaalisen sisällön tuottamiseen sekä opiskelussa tarvittavien työvälineiden keskimääräistä ahkerampaan hyödyntämiseen. Toisaalta poikien joukossa on tyttöjä enemmän teknologian käytön suhteen passiivisia nuoria. (Kaarakainen 2015.)
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat etävalmentajat, jotka kehittävät ja toteuttavat valmennusta nuorten kanssa verkossa. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alaisuudessa toimivat (TPY) valmennusyksiköt, jotka voivat ottaa digitaalisen ja virtuaalisen etävalmennusmallin käyttöön osallisuutta tukevissa valmennuspalveluissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 574
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 482
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 75 574
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 72 482
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite: PL 110
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Etävalmennus edistää välillisesti luonnonvarojen säilymistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Etävalmennus ei vaadi ihmisten liikkumista tai tavaroiden logistiikkaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Etävalmennus on luontoa säästävää toimintaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Etävalmennus vähentää luonnon voimavarojen kulutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Etävalmennuksessa ei käytetä ko. kohteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Etävalmennus tuottaa jätteitä vähän. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Toiminnalla ei vaikuteta tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella tuetaan tilapäisesti paikallista elinkeinorakennetta hankkimalla ostopalveluita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 2 |
| Etävalmennuksessa kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Etävalmennus ja sen toteuttaminen ei vaadi liikkumista ja logistiikka juuri lainkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Etävalmennuksella edistetään osallistujien fyysistä, psyykkistä, emotionaalista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Etävalmennuksella edistetään tasa-arvoa lisäämällä yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua osallisuutta tukevaan toimintaan. Nuorille tarjotaan käyttöön leasing-laitteet ja laitteiden / toimintojen käyttökoulutus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Etävalmennus lisää merkittävästi yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Etävalmennus virtuaalitoimintoineen ja interaktiiviset toiminnot rikastavat välillisesti kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Toiminnalla ei vaikuteta suoraan ympäristöosaamiseen. Etävalmennuksen käytännöt pakottavat miettimään toiminnan ekologisia hyötyjä, josta voi syntyä pidemmällä aikavälillä ympäristöön liittyviä välillisiä positiivisia vaikutuksia. | ||
Digitalisaatiosta on tullut välttämättömyys ja se on edellytys jokapäiväisten toimiemme onnistumiselle. Digitalisaatio kattaa tiedonsiirtokanavien ja toimintaverkostojen lisäksi eri teknologiat ja teknologiset ratkaisut sekä uudenlaiset arvonluonnin mahdollisuudet. Digitalisaation tahdissa toimintaympäristöt, työn tekemisen mallit, valmennus-, ohjaus- ja opetusrakenteet kuin ihmisten käyttäytyminenkin ovat jatkuvassa muutoksessa.
Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämistarve ilmenee parhaillaan yhteiskunnallisessa ja globaalissa tilanteessa Korona-epidemian aikana, jolloin epidemia estää lähikontakteihin perustuvien palveluiden tuottamisen ja toteuttamisen. Nykytilanne vaatii valmennusorganisaatiota uudistumaan ja kehittämään uusia, digitaalisia ja etänä toteuttavia työntekotapoja ja toimintamalleja. Tässä hankkeessa rakennettiin ja kehitettiin digitaalinen ja virtuaalinen etävalmennusmalli nuorten osallisuutta tukeviin palveluihin. Kohderyhmänä olivat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret. Osalla nuorista on hyvät digitaidot ja valmiudet osallistua etävalmennukseen. Osa nuorista on puolestaan vaarassa syrjäytyä palveluista ja toiminnasta puutteellisten digitaitojen ja heikkojen digiresurssien vuoksi.
Hankkeen tavoitteena oli 1) mahdollistaa nuorten osallistuminen etänä osallisuutta tukeviin palveluihin, 2) luoda palvelumuotoilun keinoin etävalmennuksen arkkitehtuuri toimintoineen, 3) lisätä nuorten osallisuutta, digitaitoja ja ehkäistä syrjäytymistä sekä 4) käyttöönottaa etävalmennus, viestiä kehitetystä mallista ja tarjota se valmennustoimijoiden käyttöön. Malli sisältää etävalmennuksen ympäristön ja sen interaktiiviset, immateriaaliset ja materiaaliset toiminnot. Etävalmennusmallin kehittämisessä huomioitiin käyttäjälähtöisyys, tietoturva sekä digitaalisen ja virtuaalisen valmennuksen edellyttämät pedagogiset vaatimukset ja ratkaisut.
Digitaalinen ja virtuaalinen etävalmennus tukee nuorten yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta sekä edistää nuorten hyvinvoinnin osatekijöitä. Hankkeen tuloksena kehitettiin nuorille soveltuva, osallisuutta tukeva ja digitaalisen tuentarpeen huomioiva etävalmennusmalli toimintoineen. Hankkeen aikana tuotettiin tietoa nuorten etävalmennuksen tarpeista ja hyödyistä. Myös nuorten ja etävalmentajien digitaidot ja digiosaaminen kehittyivät. Etävalmennusmalli vakiinnutetaan osallisuutta tukeviin valmennuspalveluihin yhteistyökumppaneiden, Digitaalisen nuorisoalan osaamiskeskus Verken ja Into- etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n (entinen TPY) kanssa. Etävalmennusmalli on laajasti hyödynnettävissä nuorten valmennustoimijoiden parissa ja sen tarkoituksena on edistää nuorten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin toteutumista.