Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22114

Hankkeen nimi: SeeMe - Seuratoiminnan ketterät e-työkalut osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun Maila ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0312724-2

Jakeluosoite: Kuurnankatu 7

Puhelinnumero: 0400882000

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuunmaila.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hakulinen Ari Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: puheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.hakulinen(at)bittiguru.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400882000

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Joensuun Kataja ry, 0282980-8
JIPPO ry, 1738165-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Urheiluseurat toteuttavat tärkeää yhteiskunnallista tehtävää lasten ja nuorten liikuttajina, liikunnalliseen elämäntapaan kasvattajina sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjinä. Odotusarvo seuratyön laatua kohtaan on kasvanut, mutta samaan aikaan kehittämistyölle on jäänyt niukasti resursseja ja esimerkiksi teknologian hyödyntämisen ja digitaalisten ratkaisujen osalta toiminta on jäänyt vanhakantaiseksi.

Korona on globaali kriisi, joka koettelee urheiluseurojen taloutta ja uhkana on turvallisten yhteisöjen haaleneminen tai pahimmassa tapauksessa hajoaminen. Osallistava seuratyö ja yhteisöjen vaaliminen vaativat poikkeusoloissa luovuutta, mutta myös nykyteknologian hyödyntämistä ja digiosaamista. Seuratoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on saada pidettyä lapset ja nuoret mukana seuratoiminnassa sekä -yhteisöissä sekä mahdollistaa palkatun henkilöstön säilyminen seurassa, ja uuden osaamisen merkittävä lisääminen seuran henkilöstössä. Kehittämistoimille on suuri tarve ja tilaus.

Hanke toteutetaan kolmen urheiluseuran yhteishankkeena (Joensuun Maila ry, Jippo ry, Joensuun Kataja ry). Siinä on kolme keskeistä tavoitetta: seuroissa liikkuvien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä osallisuuden lisääminen, seuratoiminnan digitaalisten työkalujen ja osaamisen kehittäminen sekä yhteistyön ja -toiminnallisuuden edistäminen uusien kumppanuuksien avulla. Hankkeen välittömiä toimenpiteitä ovat seurojen ydintoimijoiden kouluttaminen digitaalisten välineiden käyttöön sekä kartoittaa ja hankkia digitaaliset välineet, sovellukset ja järjestelmät helpottamaan ja mahdollistamaan yhteydenpito seurojen jäseniin sekä löytää toteutustavat lasten ja nuorten osallistamiseksi seuratoimintaan poikkeusaikana. Välittömänä toimenpiteenä on myös seurojen henkilöstön, juniorivalmentajien ja joukkueenjohtajien kouluttaminen valittujen välineiden, sovelluksien ja järjestelmien käyttöön. Lisäksi yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja perheiden hyvinvoinnin tueksi käynnistetään striimatut live-treenit. Siltavaiheen toimenpiteinä on luoda seurojen käyttöön virtuaalinen oppimisympäristö sekä tutustua ja oppia hyödyntämään uutta teknologiaa sisällöntuotossa ja seuravalmennuksessa sekä yhteistyön ja -toiminnallisuuden edistäminen uusien kumppanuuksien avulla.

Hankkeen lyhyen aikavälin tulos on, että seuroihin on luotu e-työkalut lasten, nuorten ja vanhempien osallistamiseen seuratoimintaan ja tätä kautta mahdollisimman moni lapsi ja nuori pysyy mukana harrastuksessa. Lisäksi toteutetaan urheiluseurojen digiloikka: seuroihin on luotu selkeä läpi seuran kulkeva linja digitaalisten järjestelmien ja sovellusten käyttämiseen ja teknologian hyödyntämiseen, kehitetty seuratoimijoiden digiosaamista ja synnytetty uudenlaista osaamista. Seurojen valmentajat ovat osallistuneet koulutuksiin ja ottaneet ajan käyttöä tehostavat e-valmennuksen työkalut käyttöön ja perinteisen yhteisharjoittelun rinnalle on luotu lapsia ja nuoria osallistava ja puhutteleva virtuaalinen oppimis-/seuraympäristö, johon myös seuratoiminnot keskitetään. Virtuaaliseen oppimis-/seuraympäristöön on luotu myös matalan kynnyksen kanava haavoittuvaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tueksi. Seuroilla on digitaalinen harjoitepankki helppokäyttöisellä alustalla, josta harjoitteiden ja videoleikkeiden jakaminen ja hyödyntäminen on helppoa.

Hankkeen myötä seurojen ympärille muodostuu merkittävää lisäarvoa antava asiantuntijaverkosto. Hanke sisältää moniammatillista osaamista, ja on erittäin todennäköistä, että digitaalisen osaamisen ja teknologisen ymmärryksen kasvu urheiluseuroissa tulee synnyttämään täysin uudenlaista urheiluseuratoimintaa: enemmän nuorten näköistä, osallistavampaa ja vuorovaikutukseltaan rikkaampaa – ja esim. sisällöntuoton näkökulmasta kiinnostavampaa ja markkinoivampaa. Perusteltu skenaario on, että hanke toimii alkusysäyksenä urheiluseuratoiminnan laajemmalle päivitykselle. Hanke tulee kerryttämään osaamista ja synnyttämään sisältöä, jolla on myös tuotteistamisarvoa. Koronapandemian myötä urheiluseurojen on kehityttävä ja kehitettävä myös uusia ansaintatapoja olemassaolonsa turvaamiseksi.

Merkittävä tulos on myös seurojen ja koulutusorganisaatioiden sekä nuorten tukipalveluja tuottavien toimijoiden välisen yhteistoiminnan syventyminen. Hankkeen tulokset ja kokemuspääoma jaetaan maakunnan muille urheiluseuroille Urheiluakatemian, Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja lajiliittojen valmentaja- ja seuraverkostojen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Seurojen henkilöstö (osaaminen, koulutus, digitaaliset ratkaisut, kumppanuudet), juniorivalmentajat (digitaaliset ratkaisut, oppimisympäristö), joukkueenjohtajat ((digitaaliset ratkaisut, oppimisympäristö), junioritoiminnassa olevat lapset ja nuoret (osallistumismahdollisuus seuratoimintaan ja liikkumiseen hankkeen tarjoamien kehittämistoimien kautta), heikoimmassa tilanteessa olevat perheet ja syrjäytymisuhan alla olevat lapset ja nuoret (seurayhteisöjen osalta).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Joensuun Urheiluakatemian, Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja lajiliittojen valmentajaverkostot sekä muiden maakunnan urheiluseurojen seuratyöntekijät, koulutusorganisaatiot ja oppilaitokset, digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset (yrityksillä toistaiseksi vähän seuroja palvelevia -tai erikseen niille räätälöityjä ratkaisuja), seurojen junioritoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten huoltajat (digitaaliset ratkaisut vuorovaikutuksen helpottamiseksi)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 149

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 859

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 264 149

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 237 859

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Outokumpu, Liperi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Joensuun Maila ry: seurassa on yhteneväinen junioripolku tytöille ja pojille nuorimmista ikäluokista aina edustusurheiluun asti. Joensuun Maila ry:ssä lisenssin ostaneista junioreista n.35% on tyttöjä. Vapaaehtoistehtävissä (valmentajat, joukkueenjohtajat, talkoolaiset) naisia on 30-40% roolista riippuen. Jippo ry: Palloliiton 136 000 jäsenestä tyttöjen/naisten määrä on noin 31 000 jäsentä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös naisjalkapallojoukkue Hertta ry:n kanssa. Naisten ja miesten erolla harrastajamäärissä on historiallinen tausta. Positiivista on kuitenkin se, että esim. 2016 tyttöpelaajien määrä kasvoi yli 10 %. Hankkeen tulokset ja kehittämistyökalut tukevat myös nais/tyttöjalkapalloseurojen kehittämispolkua hankkeessa tehtävän seurayhteistyön kautta. Joensuun Kataja ry: Koripallokataja on juniorijaoksessaan linjannut tyttö- ja naisharrastajien määrän kasvattamisen yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi. Hankkeessa tullaan huomioimaan sukupuolinkökulma laajasti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Nuoriin ja lapsiin kohdistuvien palveluiden kehittämisessä huomioidaan tasa-arvoinen mahdollisuus käyttää kehitettyjä palveluita. Seuratoiminnan e-palveluiden kehittämisessä huomioidaan myös, että palveluiden suunnittelussa (etäohjaus, seurakulttuuri, digitaaliset ratkaisut jne.) arvostetaan yhtäläisesti naisille ja miehille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia (kuuleminen, osallistaminen esimerkiksi vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Synergia. Tuomalla yhteen liikunta-alan osaaminen ja digitaalisia palveluita tuottavat yritykset synnytetään uusia räätälöityjä palveluita ja tuotteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Digitaalisia ratkaisuja urheiluseuratoiminnan kehittämiseen. Seurapalveluiden kehittäminen yksi keskeinen teema hankkeen osalta.
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
Etäteknologiat, lisää osallisuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Säilytetään sosiaaliset yhteisöt, turvataan lasten ja nuorten pysyminen harrastuksessa mukana ja edistetään hyvinvointia ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamista myös poikkeusolosuhteissa.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke noudattelee seurojen arvopohjaa: jokainen on arvokas. Hankkeesta nousevat hyödyt kohdennetaan tasavertaisesti kaikille seurojen jäsenille sukupuoleen, osaamiseen tai perheen sosioekonomiseen asemaan katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
e-työkalujen avulla pidetään yllä vuorovaikutusta ja osallisuutta ja mahdollistetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tavoittaminen ja tunnistaminen. Hankkeen sisällöt yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, ja tulokset jaetaan myös muiden urheiluyhteisöjen ja oppilaitosten avuksi.
Kulttuuriympäristö 2 2
Kehitetään ja vahvistetaan seurakulttuuria.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

SeeMe-hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli valita ja tarvittaessa hankkia tarvittavat välineet, sovellukset ja järjestelmät mahdollistamaan yhteydenpito seuran jäseniin Koronan aikana. Hankkeen aikana oli tavoitteena luoda e-työkalut ja kehittää seurojen toimintamalleja osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Pidemmällä aikavälillä tavoitteena oli pienentää nuorten drop-out ilmiötä, ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ja mahdollistaa lapsille ja perheille tasavertaiset mahdollisuudet harrastamisen jatkamiseen pandemian aikana ja sen jälkeen. Keinoina oli seurojen digitaalisen osaamisen tason nostaminen, yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden lisääminen seurojen sisällä ja seurojen välillä sekä toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen jakaminen seurojen välillä.

Hankkeen tuloksena kaikkien osallistuneiden seurojen yhteistyö läheni tämän hankkeen aikana ja meillä on tällä hetkellä poikkeuksellista lajirajat ylittävää kehittämistoimintaa ja säännöllistä yhteydenpitoa seuratoimijoiden kesken. Avoimessa yhteydenpidossa tietoja ja hyviä käytänteitä
vaihdetaan paljon.

Hankkeen avulla seurat ottivat suuren loikan digitaalisesti, jonka vaikutukset arjen sujuvuus parani huomattavasti. Yhteisenä ponnistuksena oli Teams -työkalun rakentaminen urheiluseurojen käyttöön. Yhteiset työkalut jaa menettelytavat ovat lisänneet valtavasti viestinnän, yhteydenpidon ja sitä kautta myös osallisuuden määrää hankalana etätyöaikana.

Yksi hankkeen keskeinen tavoite oli parantaa osallisuutta ja hyvinvointia. Erityisesti hankkeen alkuaikana, kun harjoittelu yhdessä oli kielletty, tunnistettiin merkittävä määrä passivoitumista ja havaittiin, että nuorten tavoittaminen digitaalisesti vaatii aivan uusia osaamisia. Hankkeen edetessä asiat menivät eteenpäin osaltaan seurojen työtapojen kehittyessä, mutta osaltaan myös etäkoulun kautta nuorille ja vanhemmille syntyneiden digitaalisten valmiuksien kautta. Kynnys digitaaliseen yhteydenpitoon ja virtuaaliharjoitteluun pieneni merkittävästi hankkeen aikana. Tämän hetkisen arvion mukaan vastaavaa kokonaissulkua ei olla kokemassa uudelleen, mutta hankkeessa luotujen menetelmien avulla tavoitamme nykyään seuran ihmiset
paremmin ja pystymme pitämään huolta heistä videoiden, keskusteluryhmien, ohjelmien jakamisen kautta. Uskomme parantuneen kommunikaation lisäävän tietoa mahdollisista drop-outeista aikaisemmassa vaiheessa ja pyrimme kehittämään toimintaamme aikaisempaa ennakoivammaksi uusien työkalujen ja menetelmien avulla. Yhtenä keskeisenä tuloksena on myös luottamus siihen, että pystymme jatkossa tuottamaan yhteisöllisyyttä ja harjoittelua tukevia toimenpiteitä, vaikka liikuntaa ei pääsisi ryhmissä harjoittamaan.

Hankkeen avulla tunnistettiin myös valtava jatkokehityspotentiaali ja digitaalisten välineiden hyödyntämistä osallisuuden kehittämisessä tullaan jatkamaan seurojen yhteistyönä. Yhtenä keskeisenä välillisenä tuloksena tunnistettiin kaikkien toimijoiden hankeosaamisen lisääntyminen sekä seuratoimijoiden uudelleenpositioituminen osaksi laajempaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön hankekehittäjäjoukkoa.