RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22118, DIGIJUMP - Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Rovaniemi

Puhelinnumero: 020798600

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pyyny Raimo Matti Olavi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raimo.pyyny(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 555 80 65

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DIGIJUMP - Hanke vahvistaa yritysten digitaalisuuttta tukevia toimintoja ja digiliiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on 1. helpottaa lappilaisten yritysten siirtymää kivijalkakaupasta digitaaliseen kaupankäyntiin koronatilanteen vaikeuttaessa kivijalkaliiketoimintaa. Tarkoituksena on myös 2. pitää yritysten kilpailukyky yllä epidemiasta huolimatta ja 3. mahdollistaa digitaalisen kaupankäynnin edellytyksiä myös sen jälkeen. Tavoitteena on laajentaa 4. osaajien määrää, jotka ovat valmiita ottamaan ensiaskeleet digitaalisessa liiketoiminnassa.

Hankkeessa selvitetään, mikä kohteena olevien yritysten digiliiketoiminnan tila on ja missä kohtaa niillä on kehitettävää. Kartoitusosiossa, missä hyödynnetään aikaisemmin tehtyä lapin digitaalisuuden tiekarttaa ja mikä toteutetaan Digicap-analyysityökalua hyödyntäen, selvitetään millä tavoin yritykset suhtautuvat digitaalisuuteen ja millaista tukea he tarvitsevat digitaaliseen kaupankäyntiin siirtymisessä.

Hanke kehittää uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja, vahvistaa yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, digitaalista osaamista, innovaatiokykyä ja muutostilanteiden parempaa hallintaa.

Hankkeen osaamisen nosto-osiossa kohdeyritykset saavat konkreettisia tietoiskumaisia työkaluja oman liiketoimintansa digitalisoimiseksi. Nosto-osio jakautuu edelleen neljään teemakokonaisuuteen, jotka ovat
1. Yrityksen digitaalinen strategia ja se, miten siihen voi palvelumuotoilulla vaikuttaa

2. Digitalisaation mahdollisuudet palvelujen ja tuotteiden jakelulle ja siihen, miten yrityksen digitaalinen brändi muodostuu

3. Työkalut etätyön johtamiseen

4. Järjestelmällisen suunnittelun ja ennakoinnin merkitys toimitusketjun hallintaan ja uusien innovaatioiden mahdollisuudet liiketoiminnalle

Teemakokonaisuuksiin liittyvät työpajat sisältökuvauksineen on esitetty tämän hankehakemuksen liitteenä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat digitaalista kaupankäyntiä tavoittelevat lappilaiset yritykset. Kartoitusosioon osallistuu 40 mikro/pk-yritystä eri toimialoilta.

Hankkeesta ei peritä osallistumismaksua. Laskennallisen De Minimis –tuen arvo on 2.500e/yritys jakautuen edelleen kartoitusosioon liittyvään osaamiskartoitukseen ja koulutussuunnitelmaan (250e + 250e) ja osaamisen nosto-osioon (20 työpajaa, á 100e).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut toimijat (kuten yrityskehittäjät), jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja digitaalisia ratkaisuja esimerkiksi etätyöhön ja/tai digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija-apuun liittyen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 63 428

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 723

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 79 284

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 73 403

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Ylitornio, Kolari, Keminmaa, Rovaniemi, Muonio, Tornio, Pello, Kittilä, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen osalta ei ole tehty toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, mutta hankkeen sukupuolivaikutuksia on arvioitu. Hanke parantaa sukupuolensa vuoksi kaksinkertaista syrjintää kokevien erityisten ryhmien (mm. etniset ryhmät) tilannetta työmarkkinoilla. Hanke edistää tasavertaista työllistymistä Pohjoisen Suomen työmarkkinoille.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei

Sukupuolinäkökulmaa ei ole huomioitu hankkeen toiminnassa eikä hankeen tavoitteena ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, vaikka se otetaankin kaikessa hankkeen toiminnassa huomioon. Koulutusalat, joita hanke koskee ovat naisvaltaisia aloja ja hankkeen tavoitteena on koulutukseen osallistuvien henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistäminen tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon digitaalisia välineitä ja yhteistyömuotoja, jotta matkustaminen vähenee ja tätä kautta säästetään luontoa. Digitaalisuutta pyritään käyttämään myös mahdollisimman paljon hankkeen julkaisuissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon digitaalisia välineitä ja yhteistyömuotoja, jotta matkustaminen vähenee ja tätä kautta säästetään luontoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Huomioidaan toiminnassa, mutta ei ole varsinainen tavoite hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei kuulu tämän hankkeen varsinaisiin tavoitteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei kuulu tämän hankkeen varsinaisiin tavoitteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	2
Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja, etätyöskentelyä ja virtuaalisia yhteistyömuotoja, mikä vähentää jätteiden muodostusta ja materiaalien käyttöä sekä matkustusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Huomioidaan toiminnassa, mutta ei ole varsinainen tavoite tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	7
Hanke edistää alueen elinkeinoelämän moninaisuutta ja lisää alueen elinvoimaa parantamalla yritysten mahdollisuuksia löytää sopivia osaajia yrityksen palvelukseen. Yrityksien toimintaedellytykset paranevat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	7
Hankkeessa edistetään alueella syntyvän osaamispääoman hyödyntämistä Lapin maakunnan yrityksissä ja samalla luodaan edellytyksiä uusien innovaatioiden löytymiselle.
Liikkuminen ja logistiikka	1	2
Hankkeessa pyritään edistämään etätyömahdollisuuksia ja käytetään etämahdollisuuksia työpajojen ja kokousten järjestämisessä. Kyseiset järjestelyt vähentävät liikkumista
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	8
Hankkeessa pyritään edistämään etätyömahdollisuuksia ja käytetään etämahdollisuuksia työpajojen ja kokousten järjestämisessä. Kyseiset järjestelyt vähentävät liikkumista
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hankkeessa tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Hankkeessa edistetään naisvaltaisten alojen digitaalisuuden kehittämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	2
Hanke edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta muokkaamalla alueen yrittäjien asenteita digiliiketoimintaa kohtaan sekä tuomalla esille digitaalisuuden hyviä puolia (ks. hankkeen tavoitteet).
Kulttuuriympäristö	1	2
Hankkeessa pyritään muokkaamaan elinkeinoelämän asenteita ja ymmärrystä etätyön ja digitaalisten työkalujen tuntemus nähdään voimavarana.
Ympäristöosaaminen	0	0
Huomioidaan toiminnassa, mutta ei ole varsinainen tavoite tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DIGIJUMP - Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa yritysten digitaalisuuttta tukevia toimintoja ja digiliiketoiminnan kehittämistä. Hankkeessa selvitettiin, mikä oli kohteena olevien yritysten digiliiketoiminnan nykytila ja missä kohtaa niillä on vielä kehitettävää. Kartoitusosiossa hyödynnettiin aikaisemmin tehtyä lapin digitaalisuuden tiekarttaa ja Digicap-analyysityökalua, selvitettiin millä tavoin yritykset suhtautuvat digitaalisuuteen ja millaista tukea he tarvitsevat digitaaliseen kaupankäyntiin siirtymisessä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli kehittää uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja, vahvistaa yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, digitaalista osaamista, innovaatiokykyä sekä muutostilanteiden parempaa hallintaa. Hankkeen osaamisen nosto-osiossa kohdeyritykset saivat konkreettisia tietoiskumaisia työkaluja oman liiketoimintansa digitalisoimiseksi.

Hankkeessa saadut tulokset ja niihen liittyvät toimenpiteet olivat seuraavat:

1. Helpottaa lappilaisten yritysten siirtymää kivijalkakaupasta digitaaliseen kaupankäyntiin koronatilanteen vaikeuttaessa kivijalkaliiketoimintaa.
Hankkeessa edistettiin tavoitetta lisäämällä kartoitusten avulla yrittäjien omaa ymmärrystä tilanteestaan ja nopeuttamalla näin osaltaan kehitystyön käynnistämistä. Osansa digitaalisen kaupankäynnin edistämisessä oli se, että kartoitus tarjosi yritykselle mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan digitaalisia tarpeita ja kartoittaja kykeni näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja erilaisia kehittämispolkuja yrityksen näkökulmasta.

2. Pitää yritysten kilpailukykyä yllä epidemiasta huolimatta.
Digitaalisten kehittämistarpeiden tunnistaminen, kokoaminen ja niiden perusteella erilaisten osaamisen noston mahdollisuuksien tarjoaminen lisäävät yritysten kilpailukykyä tilanteessa, jossa markkina on radikaalisti muuttunut. Erityisen tärkeää oli tunnistaa ja osoittaa niitä mahdollisia kehittämiskohteita, joita yritys voi työstää sillä aikaa, kun markkinoilla on selkeä häiriötilanne. Merkittävä osa digitaalisten tarpeiden kartoituskeskusteluja oli työnjaon ja erilaisten tekemisen tapojen näkyväksi tekeminen. Oikeantyyppinen ja oikea-aikainen digitaalinen kehittäminen piti yllä kilpailukykyä tai jopa paransi sitä tilanteissa, joissa kilpailukyky saattoi heiketä jollain toisella osa-alueella.

3. Mahdollistaa digitaalisen kaupankäynnin edellytyksiä pandemian jälkeen.
Hankkeessa autettiin heti kartoitusvaiheesta lähtien yrityksiä tunnistamaan digitaalisen kehittämisen tarpeitaan ja myös ideoimaan niihin soveltuvia ratkaisuja. Suurin osa nousseista kehittämistarpeista ja niihin sopivista ratkaisuista vaativat sekä yritysken tietopohjan lisäämistä että käytännön kehittämistyötä yrityksen puolelta. Näin ollen tehdyissä kehittämissuunnitelmissa nostettiin esille etenkin niitä teemoja, jotka kantoivat yritystä pitkällä aikajänteellä kohti sujuvampaa ja kannattavampaa liiketoimintaa hyödyntäen erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia.

4. Laajentaa osaajien määrää, jotka ovat valmiita ottamaan ensiaskeleet digitaalisessa liiketoiminnassa.
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu kontaktoivat yhdessä yli 180 yritystä tai yritysyhteistyöhenkilöä kertoakseen hankkeesta. Näistä yhteensä 43 tarttui hankkeen tarjoamaan mahdollisuuteen. Osatoteuttajien osalta merkittävää oli kartoitusvaiheen tarjoama alkuponnistus, joka viitoitti yrityksiä kehittämään toimintaansa. Useat hankkeeseen osallistuvat yritykset olivat vielä digitaalisen kehittämisen alkuvaiheessa, joten nimenomaan ensiaskeleensa ottavien määrä kasvoi. Kartoitusvaiheen jälkeen hankkeen pääkouluttaja perusti hanketta varten oman Facebook-ryhmän,jonka avulla tiedotettiin koulutusten sisällöistä, aikatauluista ja hankkeen etenemisestä.

Kartoitusosiosta saatujen tietojen perusteella laadittiin koulutussuunnitelma, jonka toteutus ja sisältö on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa 4.1.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke