Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22120

Hankkeen nimi: TOIVO – toivon, tulevaisuuden uskon ja hyvinvoinnin varmistaminen Kuhmon mikroyrittäjien, pk- yritysten ja kaupungin henkilöstön keskuudessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 18.5.2020 ja päättyy 18.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuhmon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186204-0

Jakeluosoite: Kainuuntie 82

Puhelinnumero: 08 615 5521

Postinumero: 88900

Postitoimipaikka: Kuhmo

WWW-osoite: http://www.kuhmo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Holopainen Soile Anneli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: soile.holopainen(at)kuhmo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447255304

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19 eli koronaviruksen vaikutukset ilmenevät Kuhmossa monin eri tavoin. Koronavirus on aiheuttanut erilaisia haasteita ja vaikeuksia kuhmolaisissa yrityksissä. Suurin ongelma on taloudellinen epävarmuus; myynnin loppuminen tai vähentyminen ja siitä aiheutuvat seuraukset yrittäjälle ja henkilöstön lomautukset ja siihen liittyvä toimeentulon epävarmuus. Kuhmon elinkeino- ja yrityspalvelut ovat olleet pandemian aikana vuorovaikutuksissa satoihin yrittäjiin. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat olleet myös tämän hankkeen suunnittelun perustana.
Yrittäjät ja henkilöstöön kuuluvat kokevat haastatteluiden perusteella erilaisia psyykkisiä, henkisiä ja fyysisiä vaikeuksia sekä toivottomuutta ja sen tunnetta tulevaisuuden osalta. Ongelmaksi koetaan myös yritystoiminnan jatkaminen oman osaamisen osalta. Haasteena on myös se, onko jatkaminen edes mahdollista. Seuraavat kysymykset ovat nousseet pandemian aikana esille keskusteluista ja kyselyistä kohderyhmään kuuluvien kanssa: Miten digitalisaatio muuttaa ihmisten kuluttajakäyttäytymistä? Mitä seurauksia kaupungin henkilöstölle on pandemiasta? On oletettavaa, että pandemian jatkuessa vaikutukset ovat näkyvissä kaikkien kuhmolaisten arjessa eri tavoin.
Tämän hankkeen päätavoite on vahvistaa Kuhmon kaupungin ja kuhmolaisten yritysten toivoa tulevaisuudesta parantamalla ihmisten työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Toisena päätavoitteena on se, että hankkeessa mukana olevat yrittäjät, yritysten ja kaupungin henkilöstö tulevat yhä enemmän tietoiseksi omasta roolistaan hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoite on, että ihmiset tuntevat myös poikkeustilan aikana ja sen jälkeen olevansa hyvinvoivia ja omaavansa voimavaroja oman uuden tulevaisuuden rakentamisessa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisten hyvinvoinnilla on korrelaatio organisaation tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen.
Kolmantena tavoitteena on tulevaisuuden ennakoinnin ja varautumisen osaamisen lisääminen omaa osaamista ja liiketoimintaa eri tavoin kehittämällä. Nämä edistävät myös työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta.
TOIVO -hankkeen pääkohderyhmänä ovat kuhmolaiset mikro- ja pk -yrittäjät ja yritysten henkilökunnat sekä Kuhmon kaupungin henkilökunta. Välillisinä kohderyhminä ovat pääkohderyhmiin kuuluvien lähiviiteryhmät kuten perheet, sukulaiset, ystävät ja tuttavat. Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat mökkiläiset, kuntalaiset ja matkailijat (asiakkaat), joille Kuhmon kaupunki ja yritykset tarjoavat palveluitaan ja tuotteitaan.
Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen pääteemaan, joita ovat 1) Terveys ja fyysinen jaksaminen hyvinvoinnin kulmakivenä, 2) Henkisen kuormituksen hallitseminen ja itsensä johtaminen ja 3) Oman liiketoiminnan kehittäminen asiakassuuntaisesti.
Hankkeen tuloksena ovat terveys ja fyysinen jaksaminen hyvinvoinnin kulmakivenä. Tällä on vaikutusta työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen, työilmapiiriin, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Lisäksi edellä mainitulla on vaikutus henkisen kuormituksen osaamisen hallitsemiseen, itsensä johtamiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tämän seurauksena johtaminen, esimiestyö ja työntekeminen tehostuvat ja työilmapiiri, yhteistyö ja vuorovaikutus paranevat. Tuloksena on myös yritysten liiketoiminnan kehittäminen asiakassuuntaisesti. Tällä on vaikutus liiketoiminnan monitahoisessa edistämisessä, henkilöstön osaamisen lisäämisessä ja ammattitaidon, turvallisuuden ja sen tunteen lisääntymisessä sekä henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, viestinnän, joustavien työn tekemisen tapojen, työilmapiirin, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntymisenä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

TTOIVO -hankkeen pääkohderyhmänä ovat kuhmolaiset yritystoimijat (johto), mikro- ja pk -yrittäjät ja yritysten henkilökunnat sekä Kuhmon kaupungin henkilökunta. Kaikki edellä mainitut ovat jonkun tahon asiakkaan roolissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat pääkohderyhmiin kuuluvien lähiviiteryhmät kuten perheet, sukulaiset, ystävät ja tuttavat. Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat mökkiläiset, kuntalaiset ja matkailijat, joille Kuhmon kaupunki ja yritykset tarjoavat palveluitaan ja tuotteitaan. Useimmat osallistujat ovat myös asiakkaan roolissa suhteessa toisiinsa eri tavoin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 57 150

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 51 303

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 60 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 54 327

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun

Kunnat: Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kainuuntie 82

Postinumero: 88900

Postitoimipaikka: Kuhmo

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 43

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty toimintaympäristöanalyysia, koska hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kuhmossa on paljon mikroyrittäjinä naisyrittäjiä, kuitenkin hankkeen kohderyhmässä arvioidaan olevan kutakuinkin saman verran naisia ja miehiä. Saattaa olla, että hieman enemmän naiset toivovat toimenpiteitä henkisen kuormituksen hallitsemiseen ja itsensä johtamiseen sekä erilaisiin rentoutushoitoihin/menetelmiin. Lisäksi naisille saattaisi olla enemmän tarpeita teknologiataitojen ja some-markkinointiosaamisen kehittämiseen. Lisäksi etenkin yksinyrittäjänaisilla voi olla tarpeena verkostoituminen. Naisvaltaisilla toimialoilla on paljon yksinyrittäjiä tai alle 5 henkilöä työllistäviä työnantajayrittäjiä. Toimialat edustavat suureksi osaksi palvelualoja, kuten parturi-kampaamot, kosmetologit, erilaisset rentoutushoitoja tarjoavat yrittäjät, jalkahoitolat, fysioterapeutit ja hierojat, siivouspalvelut ja muut kotiin vietävät palvelut. Toki miesyrittäjissäkin on palvelualan yrityksiä, joissa suuntautuminen on enemmän ns. teknisille aloille (rakennus, puu, metalli, korjaamo). Saattaa olla, että miehet valitsevat enemmän fyysiseen terveyteen painottuvia toimenpiteitä. Yrittäjien työssä jaksaminen on erittäin huonolla tolalla, käy ilmi Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä Yrittäjägallup-kyselystä. ”Kehitys on erittäin huolestuttava. Tuore kysely tehtiin koronakriisin alkumetreillä. Se vaikuttaa ymmärrettävästi tuloksiin. Moni yrittäjä on nyt erittäin ahtaalla, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo. Koronakriisin takia yrittäjille tarjottava taloudellinen tuki on erittäin tärkeää, mutta jaksamisen tuki on vähintään yhtä tärkeää. Jos yrittäjän voimat loppuvat, rahallista tukea on vaikea hyödyntää, Pentikäinen toteaa.” Kyselyyn vastasi 1183 pk-yrityksen edustajaa.  Vain 35 prosenttia yrittäjistä kertoo, että heillä ei ole jaksamisongelmia.  (Suomen Yrittäjät, Tiedote 22.04.2020.)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämän hakkeen tavoitteet on mm´ääritelty kohdassa tavoitteet ja tämän hankkeen tavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Kuhmossa on paljon mikroyrittäjinä naisyrittäjiä, kuitenkin hankkeen kohderyhmässä arvioidaan olevan kutakuinkin saman verran naisia ja miehiä. Etukäteiskysely antaa viitteitä siitä, että hieman enemmän naiset toivovat toimenpiteitä henkisen kuormituksen hallitsemiseen ja itsensä johtamiseen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Tällä hankkeella on vahva välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen. (välitön ja välillinen). TOIVO -hankkeen pääkohderyhmänä ovat kuhmolaiset mikro- ja pk -yrittäjät ja yritysten henkilökunnat sekä Kuhmon kaupungin henkilökunta ml. maatalousyrittäjät. Välillisinä kohderyhminä ovat pääkohderyhmiin kuuluvien lähiviiteryhmät kuten perheet, sukulaiset, ystävät ja tuttavat ja myös asiakkaat. Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat mökkiläiset, kuntalaiset ja matkailijat, joille Kuhmon kaupunki ja yritykset tarjoavat palveluitaan ja tuotteitaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 9
Tällä hankkeella on välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen. (välitönja välillinen. Kolmantena tavoitteena on tulevaisuuden ennakoinnin ja varautumisen osaamisen lisääminen omaa osaamista ja liiketoimintaa eri tavoin kehittämällä. Nämä edistävät myös työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 6 2
Tällä hankkeella on jonkin verran välitöntä vaikutusta ja hieman välillistä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.Hankkeen toimesta järjestetään hyvin vähän liikkumista. Osa toteutetaan etätyönä riippuen pandemian kestosta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tällä hankkeella on vahva välitön ja välillinen vaiktuus hyvinvointiin ja sen edistämiseen.Hankkeen toimenpiteiden tuloksena ovat terveyden ja fyysisen jaksaminen hyvinvoinnin kulmakivenä. Tällä on vaikutusta työssä jaksamiseen ja työssä pysymiseen, työilmapiiriin, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Lisäksi edellä mainituilla on vaikutus henkisen kuormituksen osaamisen hallitsemiseen, itsensä johtamiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tämän seurauksena johtaminen, esimiestyö ja työntekeminen tehostuvat ja työilmapiiri, yhteistyö ja vuorovaikutus paranevat. Kokonaisuutena hakijan näkemys on, että sosiaalinen, kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus paranevat Kuhmon alueella tämän hankkeen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Tämä hanke edistää jonkin verran välitöntä ja välillistä vaikutusta, koska eri sukupuolilla on vapaa mahdollisuus osallistua hankkeeseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 3
Hanke edistää suoraan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Tämän hankkeen päätavoite ja siihen liittyvät toimenpiteet on vahvistaa Kuhmon kaupungin ja kuhmolaisten yritysten toivoa tulevaisuudesta parantamalla ihmisten työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Toisena päätavoitteena ja siihen liittyvinä toimenpiteinä ovat on se, että hankkeessa mukana olevat yrittäjät, yritysten ja kaupungin henkilöstö tulevat yhä enemmän tietoiseksi omasta roolistaan hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoite on, että ihmiset tuntevat myös poikkeustilan aikana ja sen jälkeen olevansa hyvinvoivia ja omaavansa voimavaroja oman uuden tulevaisuuden rakentamisessa.
Kulttuuriympäristö 0 5
Tällä hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön, mutta välillisiä varamsti on ihmisten arvostusten parantuessa kotkuntaa kohtaan (arvot) vrt. edellä.
Ympäristöosaaminen 4 6
Tällä hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia ympäristööosaamiseen, mutta välillisiä varmasti on ihmisten arvostusten parantuessa kotkuntaa kohtaan (arvot) vrt. edellä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

3.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Hankkeen päätavoitteena oli
1. Vahvistaa Kuhmon kaupungin ja kuhmolaisten yritysten toivoa tulevaisuudesta parantamalla ihmisten työhyvinvointia ja työssäjaksamista.
2. Hankkeessa mukana olevat yrittäjät, yritysten ja kaupungin henkilöstö tulevat yhä enemmän tietoiseksi omasta roolistaan hyvinvoinnin edistämisessä.
3. Tulevaisuuden ennakoinnin ja varautumisen osaamisen lisääminen omaa osaamista ja liiketoimintaa eri tavoin kehittämällä.

Hankkeen toimenpiteet olivat jaoteltu 4 osa-alueeseen, joista pyydettiin tarjoukset Cloudiassa. Tarjoukset jakautuivat seuraavasti:
1 Projektikoordinaattori; 3 palveluntuottajaa.
2.Terveys ja fyysinen jaksaminen hyvinvoinnin kulmakivenä; 2 palveluntuottajaa, jotka sisälsivät useita eri palveluja.
3. Henkisen kuormituksen hallitseminen ja itsensä johtaminen lisää hyvinvointia; 11 palveluntuottajaa, jotka sisälsivät useita eri palveluja.
4. Oman liiketoiminnan kehittäminen asiakassuuntaisesti; 10 palveluntuottajaa, jotka sisälsivät eri palveluja.

Osioon 2 ja 3 tuli asiakkailta suoria toiveita, joita toteutettiin mahdollisuuksien mukaan pienimuotoisesti esim. henkilö halusi ehdottomasti työnohjausta Kuhmossa kuhmolaisen työnohjaajan vetämänä. Osioon 4 tuli myös asiakkailta toive, järjestyksenvalvojan kertauskoulutuksen järjestämisestä, koska he työllistävät järjestyksenvalvojia. Tästä koulutuksesta ei varsinaiseen tarjouspyyntöön kukaan ollut tehnyt tarjousta, hankejohtaja teki kolmelle eri palveluntuottajalla tarjouspyynnön, joista kaksi vastasi pyyntöön. Valintakriteerinä oli hinta/osallistuja. Muuta kriteeriä ei tarvittu, koska koulutus on lainsäädännöllisesti säädeltyä. Muutoksiin kysyttiin rahoittajan edustajalta lupa.

Myös liiketoiminnan kehittäminen, Some-viestintä ja asiakaspalvelun koulutuspäivä ja mikroyrityksen laadun kehittäminen olivat yrityksistä päin tulleita toiveita kuten myös yhden tiimin työhyvinvointi valmennuksen aamupäivä.

Kokonaisuutena tuloksia saavutettiin tavoitteisiin nähden hyvin, vaikka korona vaikutti monin tavoin koko hankkeen ajan. Tavoitteiden saavuttamiseen positiivisesti vaikutti osaltaan se, että hankkeen kohderyhmää kuunneltiin ja niitä palveluja tarjottiin mahdollisuuksien mukaan, joita toivottiin (kysely hankesuunnittelun alussa). Hanke onnistui vahvistamaan toivoa tulevaisuudesta. Hanke oli ensimmäinen kaupungin hallinnoima näihin tavoitteisiin keskittyvä hanke, jonka kohderyhmänä olivat sekä yritysten että kaupungin henkilöstö. Osallistujat tulivat tietoiseksi omasta hyvinvoinnistaan ja roolistaan sen edistämisessä (osat 2 ja 3). Yritysten osalta ei päästy asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin. Tämä koski kaikki yritysryhmiä (mikro, pieni ja keskisuuri).

Hankkeen toimenpiteiden avulla hankkeen resurssien puitteissa onnistuttiin lisäämään osaamista ja kehittämään eri tavoin yrittäjien liiketoimintaa. Kokonaisuutena hankkeen tavoitteet toteutuivat 80 - 90 %:sti huomioiden korona -aika. Jotta tulokset olisivat olleet vielä vaikuttavampia, olisi hankkeessa pitänyt laatia hyvinvointiin liittyvät yksilölliset suunnitelman ja yksilön oman vastuun toteutuminen tämän suunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa.

Webropolilla tehdyn kartoituksen lisäksi tuli suoria yhteenottoja palveluista ja niiden sisällön ja toteuttamistavan muokkaamisesta. Yritys/organisaatiokohtaisia palveluja toteutui yhteensä 14 ja sen lisäksi yksi ryhmäkohtainen, johon osallistui 10 yrittäjää. Toteutuneita palveluja olivat seuraavat: Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus ( 1 ); EFR-ensiapukoulutus ( 2 ); Tulityökortti-koulutus ( 1 ).

Kokonaisuutena osallistujat olivat tyytyväisiä hankkeen toimenpiteisiin. He kokivat saaneensa omaan hyvinvointiinsa työkaluja tänä raskaana aikana. Erityisen hyväksi osallistujat kokivat sen, kun etukäteiskyselyiden avulla kyseltiin millaisia hyvinvointiin ja liiketoiminnalliseen osaamisen lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä hankkeessa olisi hyvä olla. Negatiivisena koettiin hankkeen lyhyt kesto ja se, että hankkeessa olisi voinut vahvemmin olla toimenpiteitä miten rakentaa hyvinvointiin liittyvä pitkäkestoinen yksilöllinen ohjelma.
Liiketoiminnan kehittämisen osalta kaikista toteutuneista toimenpiteistä osallistujat antoivat hyvää palautetta. Koronan johdosta osa sovituista toimenpiteistä ei toteutunut lopulta ollenkaan. Lisäksi Seinäjoelle suunniteltu matka jouduttiin virallisten ohjeiden johdosta muuttamaan virtuaaliseksi Teamsin kautta toteutettavaksi. Tämä oli pettymys erityisesti kuhmolaisten yrittäjien osallistujamäärän osalta.