Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22122

Hankkeen nimi: Nopsaa osaamista

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52

Puhelinnumero: 08618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää mikro- ja pk-yritysten sekä julkisten työorganisaatioiden työhyvinvointia ja yritysten tuottavuutta. Tässä hankkeessa vastataan työmarkkinoiden äkilliseen rakennemuutokseen toteuttamalla monikampus-hankkeen (ESR, S21716) ennakointityön ja yritysvierailujen osaamiskartoitusten perusteella esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja kriisien hallinnan osaamisen kehittämiseen liittyviä lyhytkestoisia verkkokoulutuksia. Hankkeessa suunnitellaan, markkinoidaan ja toteutetaan lyhytkestoisia täydennyskoulutuksia yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yhteistyössä Koulutuskeskus Brahen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kanssa. Toteutuneet koulutukset edistävät yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja johtamista, muutoksiin sopeutumista, työn organisoinnin toimintamalleja ja henkilöstön osaamista. Näkökulmana on yritystason/organisaatiotason kehittäminen.

Yritystason/organisaatiotason kehittämisessä otetaan huomioon työntekijöiden, tiiminvetäjien ja johdon osaamisen kehittämisen tarpeita. Tällä tavalla koulutussisällöillä tavoitetaan laaja joukko yrityksestä ja organisaatioista työskenteleviä henkilöitä. Hanketoimijana on toisen aseteen ammatillisen koulutuksen toteuttaja, joka pureutuu erityisesti laatutyöhön ja palvelumuotoiluun liittyviin asioihin, jotka koskettavat työntekijätasoa ja yrityksen johtoa. KAMKin rooli liittyy tiiminvetäjien, esimiesten ja yrityksen johdon näkökulmaan mm. etäjohtamisessa, työhyvinvoinnissa ja kriisien hallinnassa. Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen korostuu kaikilla toimialoilla palveluiden kehittämisessä.

Hankkeen kohderyhminä ovat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto; erilaiset työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat sekä julkiset työorganisaatiot.


Hankkeen tuloksina syntyy täsmäkoulutuksia, lyhytkestoisia koulutuksia seuraavista sisällöistä:
esimiestyön tukeminen, tiimien vetäminen, etäjohtajuus
* laadun hallinta
*palvelumuotoilu
Lean -koulutus, joka soveltuu erityisesti mikro- ja pk-yritysten laadun hallintaan ja kehittämiseen ja lisäksi mahdollisuus osallistua erilliseen Lean esittelyyn)
kriisien hallinta
työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen
työnantajamielikuva ja onnistunut rekrytointi
tiedolla johtaminen pk-yrityksissä

Osallistuvia yrityksiä ja yrityksille tukea tarjoavia tahoja sekä julkisia toimijoita arvioidaan osallistuvan hankkeeseen vähintään kymmenen ja osallistuvia henkilöitä vähintään 200. Hankkeen päättyessä arvioidaan kohderyhmän lopetuslomakkeiden avulla, miten hanke on vaikuttanut organisaatiotasolla yrityksen työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Hankkeessa tuotteistettu materiaali on kohderyhmän käytössä myös hankkeen jälkeen, jolloin hankkeen vaikutus laajenee merkittävästi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen ja Kainuun mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto (erityisesti teollisuudessa); erilaiset työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat sekä julkiset työorganisaatiot (sosiaali- ja terveysala).

Keskusteluja on käyty ja osaamistarpeet tunnistettu mm. seuraavien Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen toimijoiden kanssa: Hyvinvointikuntayhtymä Raahe, Raahen kaupungin matkailupalvelut, Hyvinvointipalvelut Kalajoki, Kalajoen elinkeinopalvelut ja matkailuyhdistys, Hiekkasärkät OY, Maustaja OY ja Jukka-talot. Osaamistarpeiden kartoitus jatkuu kevään 2020 monikampus-hankkeessa yksityisten terveysalan toimijoiden sekä yritysten kanssa ja tiedot on hyödynnettävissä tähän esitettävään hankkeeseen. Kainuussa samanlaiset osaamistarpeet on tunnistettu Elementis Minerals B.V., Terrafame OY ja Silver Oy:stä, Kainuun sotesta ja eritasoisista koulutusorganisaatioista varhaiskasvatuksesta, perusopetukseen, toiselle asteelle ja korkeakouluihin.

Tässä hankkeessa täsmäkoulutukset toteutetaan pääsääntöisesti verkossa, jotta saavutetaan laaja kohderyhmä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat koulutusorganisaatiot (KAMK ja Koulutuskeskus Brahe) ja niiden henkilöstö, jotka saavat tämän hankkeen avulla tarjontaansa uudenlaisia koulutussisältöjä. Tarjonnan suunnittelu lisää koulutusorganisaatioiden kilpailukykyä, koska tämän hankkeen avulla koulutusten tarjoajat hankkivat uutta sisältöä, jota voidaan jatkossa jossakin määrin hyödyntää myös osana normaalia opetustarjontaa. Verkkokoulutuksia on aikaisemmin hyödynnetty vähäisesti täsmäkoulutuksissa molemmissa koulutusorganisaatioissa, joten heidän osaamisensa tämän kaltaisten koulutusten järjestäjinä ja tarjoajina kehittyy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 73 440

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 64 460

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 91 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 80 575

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Kajaanin

Kunnat: Siikalatva, Kalajoki, Kärsämäki, Ristijärvi, Ylivieska, Paltamo, Raahe, Siikajoki, Suomussalmi, Sotkamo, Haapajärvi, Pyhäntä, Nivala, Kajaani, Haapavesi, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teollisuudessa suurin osa työntekijöistä on miehiä, kun taas sosiaali- ja terveys-, matkailualoilla sekä koulutussektoreilla naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tarkastetaan osallistujatiedoista ja on arvioitavissa, että osallistujista on naisia enemmän kuin miehiä. KAMKin aikaisempien täydennyskoulutustietojen perusteella naiset osallistuvat enemmän kuin miehet koulutuksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämän hankkeen toimenpiteet tukevat naisten osallistumismahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, kun mahdollistetaan osallistumista myös ajasta ja paikasta riippumattomasti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Hankkeessa hyödynnetään etäopetusta, joka mahdollistaa osallistumista myös omaan tahtiin. Matkustamista ei ole juuri lainkaan. Kokouksissa hyödynnetään etäpalavereja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Hankkeessa hyödynnetään etäopetusta, matkustamista vähäisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Ei liity hankkeen toimintaan, mutta ymmärretään merkitys ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Ei liity hankkeen toimintaan, mutta ymmärretään merkitys ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin. Hankkeen toiminnot eivät lisää riskiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liity hankkeen toimintaan, mutta huomioidaan em. sisällöissä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Hankkeessa käytetään sähköisiä materiaaleja, etäkokouksia, joka vähentää materiaalin käyttöä ja jätteiden muodostumista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei liity hankkeen toimintaan, mutta huomioidaan em. sisällöissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa edistetään alueiden elinkeinoelämää ja elinvoimaa vastaamalla alueen osaamisen kehittämishaasteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeessa edistetään alueella syntyvän osaamispääoman hyödyntämistä ja sen käyttöä uusien innovaatioiden syntymisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Hankkeessa hyödynnetään verkkoympäristöä ja verkkomateriaaleja pääsääntöisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa edistetään työyhteisöjen hyvinvointia tarjoamalla aiheeseen liittyvää koulutusta. Hankkeen sisällöt tukevat johtamista ja esimiestyötä ja sitä kautta myös työntekijöiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Lähtökohtaisesti otetaan huomioon, vaikka ei ole erityisenä toimenpiteenä. Arvioidaan ainakin puolet osallistujista olevan naisia. Mahdollistaa osallistumista myös taloudellisesti heikossa asemassa oleville.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hankkeessa edistetään haja-asutusalueella asuvien yhdenvertaisuutta osaamisen kehittämiseksi tarjoamalla tarpeiden mukaisia koulutuksia alueille.
Kulttuuriympäristö 5 7
Hankkeessa hyödynnetään alueellisia kontakteja ja verkostoja osuvien koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ympäristöosaaminen 8 9
Hankkeessa hyödynnetään alueellisia kontakteja ja verkostoja osuvien koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti verkossa, joka mahdollistaa osallistumisen omaan tahtiin. Poikkeusolot ovat vahvistaneet osallistuvien digitaitoja ja etäosallistumista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nopsaa osaamista -hanke perustui Monikampus-hankkeessa (ESR, S21716) tehtyyn, pohjoispohjanmaalaisiin ja kainuulaisiin, eri toimialojen yritysten ja organisaatioiden kontaktointiin ja työelämästä tulleiden osaamistarpeiden tunnistamiseen. Yrityksillä ja organisaatioilla oli täsmäkoulutustarpeita mm. johtamisen, muutoksiin sopeutumisen, henkilöstön osaamisen ja kriisien johtamisen alueella. Koronakriisin vuoksi koulutusten saavutettavuus haluttiin varmistaa digitaalisella koulutustarjonnalla.
Hankkeessa tuotettiin hankesuunnitelman mukaiset, yrittäjien, esimiesten ja henkilöstön osaamistarpeisiin vastaavat koulutukset (7 kpl) jotka olivat ovat itsenäisesti 2-4 tunnissa suoritettavissa olevia verkkokoulutuksia sekä kaksi luentotallenteisiin perustuvaa, itsenäisesti opiskeltavaa koulutusta. Itsenäisten opintojen lisäksi tuotettiin kaksi koulutusta, jotka olivat aikataulutettuja, kouluttajavetoisia ryhmäkoulutuksia. Myös niiden kontaktiopetus tapahtui verkkovälitteisesti.
Hankkeen koulutuksia markkinoitiin hankealueen yrityksille ja organisaatioille sekä yleisesti KAMKin viestintäkanavia hyödyntäen. Koulutuksiin osallistui henkilöitä useilta eri toimialoilta. Koulutuksista kiinnostuneet halusivat opiskella yleensä oman, henkilökohtaisen kehittymistavoitteensa vuoksi, vähemmistö opiskelijoista suoritti opintoja oman työnantajansa aloitteesta. Tämän vuoksi hankkeen alkuperäinen ajatus tukea yrityksiä osaamisensa kehittämisessä ei toteutunut aivan suunnitellulla tavalla.
Itsenäisesti suoritettavat opintojaksot tuotettiin uudenlaiselle verkkoalustalle (Edukamu). Alusta on ulkoasultaan nykyaikainen ja sisältää paljon erilaisia toiminnallisuuksia, joiden avulla itsenäisestä opiskelusta voidaan tehdä kiinnostavaa ja vaihtelevaa. Koulutukset tarjosivat helpon tavan kehittää itseään selkeästi rajatussa aiheessa ja opiskelun sijoittaminen muuhun elämään oli mahdollista toteuttaa joustavasti.
Henkilöstön osaamista voidaan parantaa koulutuksella, mutta vaikuttavuutta saadaan sitomalla kouluttautuminen osaksi laajempaa yrityksen liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisprosessia. Yrityksen sitouduttua kehittämisprosessiin, joko koko yrityksen laajuisesti tai yksittäisten työntekijän kehittämiseksi (vaikkapa kehityskeskustelussa sovitulla tavalla), henkilöstön osaamisen kartuttaminen ja yrityksen kehittämistoiminta voivat parhaimmillaan tukea toisiaan synergisesti.