Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22124

Hankkeen nimi: SISU:a ja digiä yrittäjyyteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.5.2020 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294 48 0000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: OULUN YLIOPISTO

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Salmijärvi Tiina Katariina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.salmijarvi(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294 48 3618

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SISU:a ja digiä yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan alueen mikroyrittäjien Sinnikkyyttä, Innovointi- ja Selviytymiskykyä sekä Uudistumispotentiaalia, jotta yritykset selviytyvät Covid19-kriisistä ja ovat sen jälkeen entistä vahvempia jatkamaan ja kehittämään toimintaansa. Hankkeen tavoitteeena on myös lisätä mikroyrittäjien kykyä selviytyä pitkäkestoisesta COVID-19-kriisitilanteessa vahvistamalla heidän voimavarojaan ja jaksamistaan.

Erityisesti tuetaan mikroyrittäjien digitaitoja. Hankkeen toimenpiteet muodostavat mikroyrittäjän poikkeusolojen SISU-paketin, joka tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden kehittää, päivittää ja uusiutua kriisitilanteen aiheuttamassa muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat siten 1) yrittäjän SISU-digiklinikka, jossa laaditaan yrittäjäkohtainen toimintasuunnitelma Covid-19-kriisistä selviytymiseen, 2) yrittäjän SISU-digipankki, joka sisältää materiaalia mikroyrittäjän kriisiosaamisen ja digitaitojen kehittämiseksi, 3) etäpalveluiden kehittäminen, jossa yrittäjällä on mahdollisuus innovoida uusia ratkaisuja liiketoimintaansa teknologiaa hyödyntäen. Hankkeen keskeisenä tuloksena osallistuvat yrittäjät tunnistavat toimintamahdollisuutensa äkillisen kriisin aiheuttamassa tilanteessa sekä kehittävät erityisesti digitaalisten työkalujen monipuolista hyödyntämistä työssään ja etäpalveluiden tuottamista liiketoiminnassaan. Lyhyen aikavälin tavoitteena on turvata Pohjois-Pohjanmaan mikroyritysten liiketoiminnan jatkumisen mahdollisuudet kriisitilanteen yli ja sen jälkeen. Pitkän aikavälin tavoitteena on puolestaan mikroyrittäjien parempi valmius ennakoida ja kohdata vastaavia haasteita myös tulevaisuudessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Toimintamalli on kohdennettu Pohjois-Pohjanmaan alueella toimiville mikroyrittäjille. Mikroyrittäjiin on olemassaolevat vahvat yhteydet Kerttu Saalasti Instituutin MicroEnte-verkoston kautta. Lisäksi MindBusiness-ESR-hankkeessa tehtiin yhteistyötä 16 pohjoispohjanmaalaisen mikroyrittäjän kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Mikroyritysten henkilöstö
- Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot
- Yrittäjäverkostot
- Muut yrittäjät
- Kansallinen ja kansainvälinen mikroyrittäjyyden asiantuntijayhteisö
- Muut kunnalliset, maakunnalliset ja kansalliset toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 88 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 88 519

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 111 124

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 648

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikalatva, Kalajoki, Hailuoto, Oulainen, Kärsämäki, Utajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Merijärvi, Lumijoki, Alavieska, Ylivieska, Ii, Tyrnävä, Siikajoki, Muhos, Raahe, Oulu, Taivalkoski, Sievi, Kempele, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjoki, Liminka, Haapavesi, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 8000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: OULUN YLIOPISTO

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 35

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastojen valossa naiset lähtevät harvemmin yrittäjiksi kuin miehet. Tässä hankkeessa tuetaan molempien sukupuolten yrittäjyyttä. Hankkeen tavoite ja toimenpiteet ovat samat molemmille sukupuolille. Hankkeessa toteutetaan tarvittaessa erilaisia toimia naisille ja miehille. Niiden käyttäminen riippuu osallistuvien henkilöiden tarpeista ja ne suunnitellaan hankken aikana osana hankkeen toteutusta. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hanketta valmistellessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa sukupuolivaikutusten valtavirtaistaminen otetaan huomioon. Projektihenkilöstö ohjeistetaan tarkastelemaan asioita naisnäkökulmasta, miesnäkökulmasta, muun sukupuolisten näkökulmasta sekä myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeen projektipäällikkö suunnittelee ja seuraa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutusmista hankkeessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, se tukee sekä naisten että miesten yrittäjyyttä tasa-arvoisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hanke tukee ensisijaisesti aineettomien palveluiden kehittämistä ja kuluttaa siten luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta. Hankkeessa käytetään pääosin sähköisiä materiaaleja. Koulutuksissa painotetaan kestävän kehityksen näkökulmaa yrittäjyydessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä). Etäyhteyksiä käytetään lähes kaikissa toiminnnoissa ja yhteydenpidossa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
VÄLITÖN VAIKUTUS: Hankkeessa käytetään teknologisia ja digitaalisia sovelluksia, joten jätteitä ei synny. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Koulutuksissa kannustetaan kehittämään ratkaisuja,jotka edistävät materiaalien hyötykäyttöä ja energia- sekä materiaalitehokkuutta. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmien teemat otetaan huomioon koulutuksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
VÄLILLINEN VAIKUTUS: Kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyys on nouseva trendi, joten otetaan uusiutuvien energialähteiden käyttö huomioon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 7
VÄLITÖN VAIKUTUS: Hanke pyrkii ylläpitämään ja tukemaan yrittäjyyttä vaikeina taloudellisina aikoina erityisesti digitaalisuutta hyödyntäen, joten hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Mikroyritysten ja korkeakoulujen yhteistyö lisääntyy. Mikroyrittäjien määrä ei vähene taloudellisesti vaikeina aikoina dramaattisesti, elinkeinorakenteen säilyminen monipuolisena kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 7
VÄLITÖN VAIKUTUS Hankkeen aikana mikoyrittäjät saavat uusia ideoita vaikesta taloudellisista tilanteesta huolimatta. Yrittäjyystaidot vahvistuvat ja kehittyvät erityisesti digitalisaatioon liittyen. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Yrittäjien liiketoiminta- ja innovointiin liittyvä osaaminen paranee ja he saavat myös jatkuvan oppimisen taitoja, joiden avulla he kykenevät kehittämään asiantuntemistaan myös tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa pitkällä aikavaälillä siten, että uusia yrityksiä syntyy aiempaa enemmän tulevaisuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
VÄLITÖN VAIKUTUS: Hankkeessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa, mikä vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta. Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa ja neuvotteluissa hyödynnetään etäsovelluksia. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Koulutuksessa kannustetaan kehittämään erityisesti liikkumisen ja logistiikan liittyviä ratkaisuja, jotka tähtäävät niiden kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
VÄLITÖN VAIKUTUS Hanke lisää osallistujan valmiuksia jatkuvan oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Näin ollen hyvinvointi lisääntyy. VÄLILLINEN VAIKUTUS Pitkällä aikavälillä alueellinen ja paikallinen hyvinvointi lisääntyy yritystoiminnan tuottavuuden kehittyessä.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
VÄLITÖN VAIKUTUS Hankkeen toimenpiteet edistävät tasapuolisesti kummankin sukupuolen tasa-arvoisuutta ja hyvinvointia. Hanke tukee samalla tavalla miesten ja naisten yrittäjyysvalmiuksien ja yrittäjyysidentiteetin kehittymistä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Hankkeen puitteissa tehtävä mikroyrittäjien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen parantaa välillisesti myös hankkeen sidosryhmien tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
VÄLITÖN JA VÄLILLINEN VAIKUTUS: Yrittäjyystaitojen kehittäminen edesauttaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon kehittymistä, parantaa työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen
Ympäristöosaaminen 6 6
Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja kestävän kehityksen näkökulma kaikessa toiminnassa ja tavoitteissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tässä hankkeessa tuettiin pohjoispohjanmaalaisten mikroyrittäjien kokonaisvaltaista koronakriisistä selviämistä. Hanke räätälöitiin vastaamaan nimenomaan koronakriisin aiheuttamiin äkillisiin haasteisiin. Hanke onnistui kokonaisuudessaan hyvin: hankkeen aikana tuettiin pohjoispohjanmaalaisia mikroyrittäjiä lisäämällä heidän osaamistaan ja valmiuksiaan toimia yrittäjinä kriisiaikana. Painopisteenä olivat digitaalisuus, oman työn johtaminen, yrittäjän hyvinvointi ja muutoskyvykkyys. Kertynyttä osaamista ja valmiuksia yrittäjät voivat hyödyntää tulevaisuudessa ja he ovat myös valmiimpia kohtaamaan tulevia kriisitilanteita.
Hankkeen kolme erityistavoitetta olivat: 1) Mikroyrittäjän digitaitojen lisääminen, 2) liiketoiminnan uudistaminen ja etäpalveluiden hyödyntäminen sekä 3) tietoisuuden lisääminen mikroyrittäjän kriisitaidoista.
Hankkeessa toteutettiin valmennuskokonaisuus, jossa osallistujaa tuettiin etäohjauksen, digimateriaalin sekä vertaisten ja yrittäjämentoreiden avulla vahvistaen yrittäjän aktiivista toimijuutta. Mikroyrittäjiä myös haastateltiin osana valmennuskokonaisuutta. Toimenpiteet kohdentuvat toimijuuden vahvistamiseen (oman toiminnan suunnittelu, arviointi ja uudelleen suuntaaminen), ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksien hahmottamista voimavarana. Käytännössä toimet toteutettiin kahden eri valmennuksen ja digitaalisen materiaalikokonaisuuden avulla. Tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan erinomaisesti.
Hankkeen tulokset: 1) Hankkeen toimiin osallistuneiden mikroyrittäjien (noin 30 hlö) selviytyminen parantui Korona-kriisin aikana toimijuuden vahvistumisen myötä.
2) Hankkeen toimiin osallistuneiden mikroyrittäjien osaaminen lisääntyi liittyen digitaalisten välineiden hyödyntämiseen, verkostoitumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen (palvelumuotoilu, asiakasprofiilit, asiakaspolut) sekä kriisivalmiuksiin.
3) Uudet mikroyrittäjien kumppani- ja yhteistyöverkostot kasvoivat.
4) Osallistujat laativat toimintasuunnitelman pitkittyvään COVID-19 johtuviin poikkeusoloihin huomioiden myös oman fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn.
5) Syntyi alustava malli siitä, minkälaisilla toimenpiteillä ja keinoilla mikroyrittäjän voimavaroja ja toimijuutta voidaan tehokkaimmin tukea erityisesti kriisiaikana (valmennusmallin konseptointi, kts. https://www.oulu.fi/sites/default/files/13/Sisua-ja-Digia-valmennus-ja-mentorointikonsepti-paivitetty.pdf ).
6) Hankkeen aikana työstettiin digimateriaalikokokonaisuus, jonka avulla mikroyrittäjät pystyvät kehittämään digiosaamistaan itsenäisesti myös hankekauden päättymisen jälkeen (kts. www.yrittajandigi.fi )