|
|
|
Hankekoodi: S22125
Hankkeen nimi: Aktiivinen osallisuus arjessa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 28.2.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ensi- ja turvakoti ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0210570-3
Jakeluosoite: Lähteentie 5
Puhelinnumero: 0405508381
Postinumero: 96400
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://lapinensijaturvakoti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arja Kilpeläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.kilpelainen(at)lapinensijaturvakoti.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405300364
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Aktiivinen osallisuus arjessa -hankkeen päätavoite on, että syrjäytymisvaarassa olevien lappilaisten lapsiperheiden vanhemmat (jatkossa vanhemmat), joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai kriisityön tarvetta, saavat tuettuina apua haastaviin perhe-elämän tilanteisiin sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa perheen hyvinvointia ylläpitäen ja sitä vahvistaen. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien vanhempien arki on järkkynyt entisestään koronaviruksen välittöminä tai välillisinä vaikutuksina. Perheissä on sekä pariskuntia että yksinhuoltajia.
Hankkeessa rakennetaan järjestölähtöisen auttamistyön arvojen mukaisesti tuki- ja vertaisverkosto mielenterveys-, päihde- ja kriisiapua tarvitseville vanhemmille. Toiminnan tuloksena syntyy teknologiavälitteinen, osallistava vertaisverkosto ja sen ylläpito ammatillisesti tuettuna siten, että toiminnan edetessä vanhemmat ottavat itse ylläpitovastuuta ja vertaistukea omien voimavarojensa sallimissa rajoissa. Hankkeessa sovelletaan innovatiivisesti jo olemassa olevia ja toimiviksi todettuja menetelmiä.
Hanketyöntekijät (2) rakentavat yhdessä osallisten kanssa suunnitellusti toteutettavan yksilö- tai ryhmätapaamisten sarjan (8 krt). Teemoitelluissa ryhmätapaamisissa vahvistetaan osallisten omien vahvuuksien tuntemista ja näkyväksi tekemistä menetelmällisesti ja keskustelujen avulla. Tapaamisissa harjoitellaan teknologiavälitteistä vuorovaikutusta, jonka avulla sitoutuminen verkkovälitteiseen vertaistoimintaan mahdollistuu.
Harvaan asutussa Lapin maakunnassa teknologiavälitteisyyden merkitys korostuu erityisesti. Teknologiavälitteisillä toimintamenetelmillä tuki on koko maakunnan alueella tukea tarvitsevien saavutettavissa yhdenvertaisesti. Helppokäyttöiset, tutut sovellukset ja laitteet ehkäisevät digitalisaation uhkana olevaa teknologiasta johtuvaa syrjäytymistä.
Osallisina olevat vanhemmat ovat oppineet tunnistamaan omat käyttäytymismallinsa sekä tiedostavat niiden vahvuudet ja heikkoudet. He ovat saaneet keinoja sekä menetelmiä arjen sujuvoittamiseen. Heidän kykynsä toimia perhearkea tukevasti vahvistuu siten, että heidän oma hyvinvointi säilyy tai paranee. Vanhemmilla on arjessa tukena ryhmätyöskentelyn aikana luotu vertaisverkosto, joka toimii yli paikkakuntarajojen teknologiavälitteisesti hankkeen aikana ja sen jälkeen. Vanhemmat ovat saaneet vahvistusta omaan merkityksellisyyteensä, kun he toimivat vertaistoimijoina verkostoissa. Vanhemmat toimivat aktiivisesti vertaistuen antajina.
Testattua toimintamallia voidaan hyödyntää tarjolla olevissa avopalveluissa sekä laitospalveluissa tai niiden saumattomana jatkumona. Työntekijät tekevät toiminnasta arviointiraportin, joka on avoimesti luettavissa open access -periaatteella. Näin hankkeen hyviä toimintamalleja voidaan soveltaen hyödyntää muissakin organisaatioissa sekä toisaalta ottaa oppia vähemmän hyviksi havaituista toimintatavoista teknologiavälitteisessä auttamisessa. Hankkeessa syntyvää tietoa voidaan hyödyntää valtakunnallisesti, sillä verkossa toteutettavien ryhmien toiminnan järjestämisestä, ohjauksesta ja jatkuvuuden rakentamisesta osallisten osallisuutta vahvistaen on vielä vähän dokumentoitua tietoa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat mielenterveys-, päihde- tai kriisipalveluja tarvitsevat lappilaiset lapsiperheiden vanhemmat.
Hankkeen välillisinä hyötyjinä ovat varsinaisena kohderyhmänä olevien vanhempien perheenjäsenet (lapset, isovanhemmat, muut läheiset) sekä välillisesti hanke täydentää julkisen sektorin toimintaa syrjäytymisen ehkäisyssä harvaan asutussa Lapissa poikkeuksellisena aikana, joka on lisännyt hauraiden ja syrjäytymisuhan alla olevien vanhempien tuen tarvetta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 508
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 580
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 82 508
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 69 580
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ylitornio, Pello, Ranua, Keminmaa, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Tornio, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| painopisteenä teknologiavälitteinen toiminta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| painopisteenä teknologiavälitteinen toiminta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei suoraa vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei suoraa vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| leasingkoneet, materiaalit kierrätettäviä, tiedotus- ja visetintä painottuu sähköiseen viestintään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 1 |
| Hankinnoissa hyödynnetään yhdistyksen toiminnan arvopohjan mukaisesti paikallisia toimijoita aina, kun se on mahdollista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Teknolgiavälitteinen vertaistoiminta on aineetonta, osallisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toimintatapa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Teknolgiavälitteinen vertaistoiminta tarjoaa toiminnan osallisten kotona. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke kohdentuu osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tasavertaisuuden vahvistamiseen erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Kohderyhmän toimijuuden vahvistaminen lisää heidän kykyä hallita omaa ja perheensä arkea. Mielenterveyden tuki parantaa hyvinvointia ja päihteiden käytön vähentäminen/lopettaminen vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hauraassa elämäntilanteessa elävien ihmisten tasavertaisuutta tuetaan vahvistamalla heidän osallisuutta sukupuolesta riippumatta. Apua tarjotaan yhtäläisesti sekä miehille että naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen avulla vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta vahvistamalla kohderyhmän toimintakykyä ja osallisuutta. Teknologiavälitteisyys hävittää maantieteelliset erot, kun toimintaan voi osallistua mistä päin tahansa maakunnan alueelta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| neutraali | ||
Aktiivinen osallisuus arjessa -hankkeen päätavoite oli, että syrjäytymisvaarassa olevien lappilaisten lapsiperheiden vanhemmat, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai muutoin kriisityön tarvetta, saavat tuettuina apua haastaviin perhe-elämän tilanteisiin sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa perheen hyvinvointia ylläpitäen ja sitä vahvistaen. Koronaviruspandemian välittöminä tai välillisinä vaikutuksina haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien vanhempien arki oli järkkynyt entisestään. Aktiivinen osallisuus arjessa -hankkeella haluttiin vastata nopeasti koronapandemian aiheuttamiin haittavaikutuksiin koskien sosiaalista osallisuutta, ehkäisemään heikompiosaisten ja hauraampien vanhempien syrjäytymistä, sekä tukemaan sosiaalista yhteisöllisyyttä teknologiavälitteisyyttä hyödyntäen.
Hankesuunnitelman ja järjestölähtöisen auttamistyön arvojen mukaisesti hankkeessa toteutettiin teknologiavälitteinen, osallistava tuki- ja vertaisverkosto apua tarvitseville vanhemmille. Hankkeen toimintaa markkinoitiin laajasti koko maakuntaan kohderyhmää kohtaaville sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille sekä järjestöille ja seurakunnille. Yhdessä hankkeen osallisten kanssa rakennettiin suunnitellusti toteutettava 8 kerran yksilö- tai ryhmätapaamisten sarja, joissa vahvistettiin osallisten omien vahvuuksien tuntemista ja näkyväksi tekemistä menetelmällisesti ja keskustelujen avulla.
Harvaan asutussa Lapin maakunnassa teknologiavälitteisyyden merkitys korostuu ja verkossa tapahtuvana toimintana tuki on koko maakunnan alueella saavutettavissa yhdenvertaisesti. Toiminnassa käytetyt tutut sovellukset ehkäisevät digitalisaation uhkana olevaa teknologiasta johtuvaa syrjäytymistä. Lisäksi teknologiavälitteinen toiminta tukee hankkeelle asetettua kestävän kehityksen periaatetta.
Hankkeen toimintaa itsearvioitiin ja asiakaspalautetta kerättiin säännöllisesti. Asiakkaiden antama palaute vertaisryhmätoiminnasta oli positiivista ja hyvää. Vanhemmat kokivat ryhmään osallistumisen hyödylliseksi itsensä ja lastensa kannalta sekä pitivät verkossa tapahtuvia vertaisryhmiä hyvänä asiana. He olivat kokeneet ryhmän aihesisällöt elämäntilanteeseensa sopiviksi ja ajatuksia herättäviksi, sekä oppineet itsestään uusia, myönteisiä asioita ja päässeen ongelmissaan eteenpäin. He kokivat saaneensa työkaluja arjen toimintaan, mikä on lisännyt niin heidän omaansa kuin heidän lastensa hyvinvointia. Vertaisuus ryhmässä oli ollut mielekästä ja kannustanut puhumaan avoimesti asioista, sillä he olivat kokeneet tulevansa ymmärretyiksi ja kuulluiksi.
Aktiivinen osallisuus arjessa -hankkeen toteutuksessa haasteeksi nousi kohderyhmän tavoittaminen ja asiakkuuksien käynnistäminen laajasta markkinoinnista huolimatta. Koronapandemian vuoksi hanketta ei pystytty markkinoimaan ammattilaisille henkilökohtaisesti, tapahtumia ei järjestetty ja useat paikat olivat kiinni tai toiminnaltaan tauolla. Hankkeen aikana toteutui kaksi pienryhmää, eli hankkeelle asetettuja numeerisia tavoitteita ei saavutettu. Hankkeen tavoitteissa koettiin kuitenkin onnistumisia toimimalla teknologiavälitteisesti ja tavoittamalla asiakkaita pienistä Lapin kunnista, joissa avun vastaanottaminen on helposti kansalaista leimaavaa. Yksi osallistuja myös jatkoi hankkeessa toimimista vertaishenkilönä, ja osallistujat jatkoivat vertaistuellisesti yhteydenpitoa toisiinsa vielä ryhmän päättymisen jälkeen.
Aktiivinen osallisuus arjessa -hankkeesta saadut kokemukset ja opit hyödynnetään seuraavassa hankkeessa ja niitä sovelletaan myös Lapin ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköiden toiminnassa. Toimivaksi todettua, teknologiavälitteisesti toteutettua ryhmätoimintatapaa ja teemasisältöä hyödynnetään vahvasti alkavassa Minä, tunteet ja taidot -hankkeessa. Myös markkinoinnista saadut kokemukset ohjaavat alkavan hankkeen viestintää ja tiedotusta. Pitempikestoisessa hankkeessa markkinointiin ja viestintään panostaminen on tehokkaampaa, kun toistoja tulee aktiivisesti ja useammin. Kokemuksen myötä todettiin, että markkinoinnissa tulee löytää asiakasohjausta varten juuri oikeat kohderyhmän kanssa työskentelevät avainhenkilöt. Vaikeasti tavoitettavan kohderyhmän tavoittaminen edellyttää systemaattista ja säännöllistä toistoa, jotta kohderyhmän kansalaiset tunnistavat tarjolla olevan tuen, sekä rohkaistuvat ja voimaantuvat ottamaan apua vastaan.