Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22127

Hankkeen nimi: Kokka kohti työmarkkinoita

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13)

Puhelinnumero: 09 310 1691

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Melo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.melo(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 616 3368

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kokka kohti työmarkkinoita -hankkeen tavoitteena on edistää ulkomailta Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkeihin muuttaneiden ulkomaalaisten asiantuntijoiden koulutettujen puolisojen työllistymistä sekä heidän osaamistaan vastaavien urapolkujen kehittymistä. Hankkeella tuetaan näin välillisesti myös osaajien perheiden kotiutumista ja alueelle jäämistä. Lisäksi hankkeella vahvistetaan mielikuvaa pääkaupunkiseudusta kansainvälistä osaamista arvostavana ja osaajien houkutteluun ja viihtymiseen aktiivisesti panostavana asuinpaikkana.

Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan seudullinen toimintamalli – kansainvälisten osaajapuolisoiden työllistymispolku – jonka avulla alueen yrityksissä työskentelevien ulkomaisten osaajien koulutetut puolisot tavoitetaan aiempaa tehokkaammin ja heidän osaamispotentiaalinsa saadaan varhaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli sisältää mm. puolisoiden kokonaistilanteen kartoituksen, yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta sekä puolisoiden tarpeisiin räätälöityä, työllistymistä tukevaa yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä vertaisryhmätoimintaa. Palvelukokonaisuus kytketään osaksi laajempaa, kansainvälisten osaajien puolisoille suunnattua toimenpidekokonaisuutta pääkaupunkiseudulla, jota kehitetään ja markkinoidaan osana International House Helsingin palvelua.

Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupunki, ja sen pääyhteistyökumppaneita ovat Uudenmaan TE-toimisto, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä alueella toimivat, kansainvälisiä rekrytointeja tekevät yritykset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella toimivissa yrityksissä työskentelevien kansainvälisten osaajien koulutetut, työttömät puolisot, joilla on halu työllistyä paikallisille työmarkkinoille. Hankkeen tuottamat palvelut on kohdennettu vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneille puolisoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kansainvälisiä osaajia pääkaupunkiseudulla rekrytoivat yritykset ja työnantajat sekä hankkeeseen osallistuvien puolisoiden perheenjäsenet. Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, joiden työllisyyteen hankkeella vaikutetaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 752

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 117 007

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 341 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 009

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Helsingin kaupungin elinkeino-osasto, Unioninkatu 28 A

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta sekä huomioitu hankkeen kohderyhmän työllisyyteen liittyvät sukupuolinäkökohdat. Kansainvälisten osaajien puolisoista valtaosa on naisia. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajien työllisyydessä on merkittäviä eroja sukupuolen mukaan: ensimmäisenä maassaolovuonna miesten työllisyysaste (47 %) on huomattavasti naisten työllisyysastetta (23 %) korkeampi. Työllisyyteen vaikuttaa sukupuolen, lähtömaan, maahantulon perusteen, koulutuksen, iän (jne.) lisäksi myös maassaoloaika. Naisten kohdalla maassa vietetyn ajan vaikutus työllisyyteen on miehiä suurempi. Hankkeen avulla kansainvälisten osaajien puolisot tavoitetaan ja heidän osaamispotentiaalinsa saadaan käyttöön aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Hankkeen toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miesten ja naisten työllisyyteen ja kotoutumiseen liittyvien erityispiirteet jätettäisiin huomiotta. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan Helsingin kaupungin päätöksentekoa ja päätöksentekoelimien kokoonpanoa ohjaava yhdenvertaisuussuunnitelma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa tuotettavan palvelukokonaisuuden sisällön suunnittelussa huomioidaan kohderyhmään kuuluvien tarpeet. Laaja-alainen yhteistyö International House Helsingin ja alueen yritysten kanssa mahdollistaa aiemmin hankalasti tavoitettavissa olleiden työn perässä maahan muuttaneiden puolisoiden tavoittamisen. Julkisen palveluntarjonnan näkökulmasta hankkeen kohderyhmä on alipalveltu asiakasryhmä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa kehitettävä palvelukokonaisuus tarjoaa kansainvälisten osaajien puolisoille tukea työllistymiseen sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan luonnonvarojen käytön kestävyyteen tai ympäristön tilaan. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä viestintää, koulutusmateriaaleja ja kokouskäytänteitä sekä suositaan paperitonta työpistettä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hanke ei vaikuta suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeessa ollaan kuitenkin tietoisia, että myös yksittäisillä valinnoilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen torjumista. Esimerkiksi hankkeen järjestämät yleisötilaisuudet ja kokoukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä: - Tilaisuudet ja kokoukset järjestetään paikoissa, joihin on hyvät julkiset liikenneyhteydet. - Kaikki materiaali toimitetaan osallistujille digitaalisesti. - Mahdollisissa kokoustarjoiluissa suositaan kasvisvaihtoehtoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan/kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Hankkeessa ollaan kuitenkin tietoisia, että myös yksittäisillä valinnoilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen torjumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät kohdistu Natura 2000 -alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hanke ei vaikuta suoraan jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön, kierrätykseen, eikä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeessa tuotettu jätteen määrä pyritään minimoimaan, ja kaikki hankkeen tuottama jäte lajitellaan asianmukaisesti. Tiedontuotanto hankkeessa on sähköistä, ja toimistotyössä pyritään paperittomuuteen. Hankkeessa suositaan painettujen viestintä- ja markkinointimateriaalien sijaan sähköisiä viestintäkanavia. Hankkeessa järjestettävien kokousten ja yleisötilaisuuksien materiaalit toimitetaan osallistujille digitaalisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei edistä suoraan uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa varaudutaan suurten ikäluokkien eläköitymiseen hyödyntämällä alueella jo olevaa työvoimaresurssia. Hankkeessa tuetaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä: - luomalla osaavan kansainvälisen työvoiman yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroitumista tukeva palvelukokonaisuus. - kehittämällä kansainvälisten osaajien osaamista ja työmarkkinavalmiuksia. - nopeuttamalla ja sujuvoittamalla osaavan kansainvälisen työvoiman työmarkkinoille siirtymistä. - kannustamalla yrittäjyyteen. - lisäämällä julkisten toimijoiden ja alueen yritysten välistä vuoropuhelua. Hanketoimien vaikutuksesta: - Alueella jo olevan kansainvälisen työvoimaresurssin käyttöaste kasvaa. - Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien työllisyysaste kasvaa. - Osaajien vähentynyt tai kokonaan pysähtynyt maastamuutto näkyy yrityksissä sekä konkreettisina kustannussäästöinä että liiketoiminnan kasvun edellytysten paranemisena. - Osaajien houkutteluun ja viihtymiseen panostaminen vahvistaa pääkaupunkiseudun asemaa globaalissa kilpailussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan ensimmäistä kertaa Suomessa kaupungin ja TE-toimiston yhteistyönä toteutettu, kansainvälisten osaajien puolisoiden työllistymistä tukeva seudullinen palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuden ansiosta alueella jo oleva osaamispotentiaali saadaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja aiempaa tehokkaammin työmarkkinoiden käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Sähköisen asioinnin ja viestintäkanavien hyödyntäminen hanketoimenpiteissä ja -yhteistyössä vähentää liikkumistarvetta. Hanketilaisuudet ja -kokoukset järjestetään helposti julkisin kulkuvälinein, pyörällä tai kävellen tavoitettavissa tiloissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen työllistymistä tukevilla toimenpiteillä on merkittävä vaikutus kansainvälisen osaajapuolison ja hänen perheensä hyvinvointiin. Hankkeessa kansainvälisen osaajan puoliso kohdataan yksilönä ja hänen työllistymistään tuetaan räätälöidyillä palveluilla. Työn vuoksi Suomeen muuttaneen työntekijän puoliso voi esimerkiksi tarvita erityistä tukea oman ammatillisen identiteetin uudelleen rakentamisessa ja urasuunnittelussa. Tutkimusten mukaan työssäkäynti edistää monin tavoin maahanmuuttajan hyvinvointia ja uuteen maahan sopeutumista. Työ rytmittää elämää ja luo siihen uutta sisältöä. Lisäksi työnteko laajentaa sosiaalista verkostoa, auttaa yksilöä ylläpitämään ammatillista identiteettiä ja vahvistaa tunnetta omasta asemasta uudessa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tiedetään, että etenkin naisten kotoutuminen edistää koko maahanmuuttajaperheen kotoutumista.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Kansainvälisten osaajien puolisoista valtaosa on naisia. Hankkeen toimenpiteet edistävät työmarkkinoilla heikossa asemassa olevan väestöryhmän työllistymistä, koulutusta vastaavien urapolkujen rakentumista ja parantavat siten (sukupuolten välistä) taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Ulkomaalaistaustaisten naisten heikko työmarkkina-asema näkyy paitsi työllisyysasteessa myös muita palkansaajia heikommassa tulotasossa. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on yli 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla naisilla ja yli 15 prosenttiyksikköä matalampi kuin ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Suomalaistaustaiseen mieheen nähden ulkomaalaistaustaisen naisen työllisyysaste on lähes 18 prosenttiyksikköä alhaisempi. (UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus.) Vieraskielisten naisten palkkatulot olivat 62 prosenttia kotimaisia kieliä puhuvien miesten palkkatuloista, 77 prosenttia vieraskielisten miesten palkkatuloista, 84 prosenttia kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien naisten palkoista. (Tilastokeskus 2014.)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tiedetään, että koulutusta vastaavaan työtehtävään työllistyminen on Suomessa huomattavasti vaikeampaa ulkomaisella tutkinnolla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 joka viides korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen työskenteli työntekijäammatissa, suomalaistaustaisista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain neljä prosenttia. Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset päätyvät kantaväestöä useammin määrä- tai osa-aikaisiin työsuhteisiin. Hanke tarjoaa kansainvälisille osaajapuolisoille yksilöllistä tietoa, neuvontaa ja tukea uravaihtoehtojen selkeyttämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hanke edesauttaa kulttuuriympäristön monimuotoistumista maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroitumista tukemalla.
Ympäristöosaaminen 0 1
Työllistyminen ja kouluttautuminen lisäävät välillisesti ympäristötietoisuutta ja -osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-