Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22134

Hankkeen nimi: Kohdennettua koulutusta matkailualalle

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 020 798 4000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Vilppunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimialapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.vilppunen(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 3509

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronaepidemian vaikutukset ovat kohdentuneet Lapissa erityisesti matkailualaan ja siihen läheisesti sidoksissa oleviin yrityksiin. Yritystoiminnan ongelmien kautta alan työvoima on tällä hetkellä lomautettuna, irtisanottu tai irtisanomisuhan alaisia. Nykyinen tilanne on omiaan edistämään osaavan työvoiman siirtymistä pois alalta ja samalla myös pois toimialueelta. Matkailuala on jo pitkään kärsinyt mittavasta työvoimapulasta, joka on haitannut alaa ja sen kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia. Poikkeusolojen aiheuttamat ongelmat tulevat entisestään vaikeuttamaan tätä tilannetta ja samalla vaikuttamaan alan mahdollisuuteen toipua poikkeusolojen aiheuttamista ongelmista. Tarvitaan nopeita ja joustavia koulutusratkaisuja, joilla voidaan vastata yritysten osaamistarpeisiin ja lisätä alalla työskennelleiden osaamista ja tätä kautta työllistymismahdollisuuksia pahimman kriisivaiheen mentyä ohi.

Työelämän tarpeisiin vastaavia koulutuskokonaisuuksia suunnittelemalla ja tarjoamalla voidaan parantaa niin työnantajien kuin työttömäksi tai lomautetuiksi jääneiden työntekijöidenkin sopeutumiskykyä muuttuneeseen tilanteeseen. Nopea reagointi matkailualan osaavan työvoiman saatavuuteen vaatii alan yritysten ja koulutuksen tiivistä yhdessä tekemistä. Koulutusorganisaatioilta puuttuu tieto yksittäisten yritysten tarpeista, ja yritykset puolestaan eivät tunne nykyisen ammatillisen koulutuksen joustavia mahdollisuuksia tuottaa juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta. Tavoitteena on lisätä koulutuksen arvostusta alan työnantajien ja työntekijöiden keskuudessa suunnittelemalla työelämän osaamistarpeisiin vastaavia joustavampia koulutuskokonaisuuksia. Yrityskohtaisella suunnittelulla yrityksille tuotetaan juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia, jotka koostetaan olemassa olevista erilaista koulutuskokonaisuuksista. Hankkeessa palvelun piiriin otetaan noin viisitoista matkailualan yritystä, joista jokaiselle tehdään oma yrityskohtainen koulutussuunnitelma. Tarvittavan osaamisen tuottamisen työvälineinä voivat olla mm. lyhytoppisopimukset ja pikakoulutukset, yksittäiset tutkinnonosat tai näiden kaikkien yhdistelmät. Tarvittava kokonaisuus voidaan räätälöidä siten, että kokonaisuus sisältää joitakin tietyn tutkinnon osia tai se koostetaan useiden eri tutkintojen osista. Räätälöity koulutus kohdennetaan joko työnhakijoille tai alanvaihtajille tai yrityksen nykyisille työntekijöille. Yrityskohtaisilla koulutusratkaisuilla parannetaan työnhakijoiden ja alanvaihtajien työelämävalmiuksia, lisätään koulutuksiin osallistuneiden ammatillista osaamista ja tuetaan heidän työllistymistään.

Poikkeusolojen astuessa voimaan katkesi tai keskeytyi suuri määrä matkailualan oppisopimuksia. Joidenkin kohdalla kouluttautuminen voi jatkua, kun työt jatkuvat. Mutta nyt keskeytyneet opinnot voivat päättyä, jos yrityksen toiminta ei jatku keskeytyksen jälkeen entisellään. Matkailun piirissä on työskennellyt myös iso joukko työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan alan koulutusta. Tällä joukolla on usein kertynyt tiettyyn työtehtävään ja työpaikkaan kohdennettua aika kapea-alaista osaamista, jonka käyttökelpoisuus on heikko haettaessa uusia pitempiaikaisia työmahdollisuuksia. Jotta alalla aiemmin työskennelleet ja alasta kiinnostuneet voivat löytää itselleen oikean koulutuspaikan ja koulutusmuodon, tarvitaan alan erityskysymyksiin erikoistunutta tietoa ja neuvontaa tilapäisesti palautumistilanteen tarpeeseen. Kyse on räätälöidystä henkilökohtaisesta neuvontatarpeesta, jolla pystytään nopeasti reagoimaan asiakkaan tilanteeseen, ja löytämään oikea muoto tukea alalle työllistymistä ja tarvittavan osaamisen hankkimista. Hankkeessa toteuttavalla laajennetulla neuvontapalvelulla on tavoitteena saavuttaa 40 lomautettua, työttömäksi jäänyttä henkilöä tai matkailualasta kiinnostunutta alanvaihtajaa.

Matkailualalle on kaivattu toimivaa digitaalista palvelua osaajien ja työpaikkojen nopeaan kohtaamiseen. REDU on hankkinut jo vuosi sitten käyttöönsä applikaatiopohjaisen Tiitus Duuni-palveluratkaisun, jossa laatimalla oman osaamisprofiilin voi myydä osaamistaan työnantajille. Myös yritykset voivat lähettää työtarjouksia avoimina rekryilmoituksina tai suorina tarjouksina mahdollisille hakijoille. Työväline soveltuu myös harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen järjestämiseen. Jotta ohjelmisto voidaan ottaa alalla täysimääräisesti käyttöön, tarvitaan toimintaprosessin mallinnusta sekä ohjelmiston palvelun olemassaolosta tiedotusta ja neuvontaa niin työnantajien, opiskelijoiden kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Koska applikaatio on jo olemassa, voidaan sillä vastata nopeasti matkailualan työntekijätarpeisiin heti poikkeusolojen päättyessä.

Hankkeen kautta syventyvä työelämäyhteistyö ja yritysten yksilölliset koulutussuunnitelmat tuottavat REDU:lle koulutuksen tarjoajana entistä parempaa osaamista yritysten aidoista osaamisen kehittämisen tarpeista ja lisäävät sekä vahvistavat siten toimialan ja koulutuksen yhteistyötä. Parempi tietoisuus yritysten aidoista tarpeista parantaa koulutuksen suunnittelua ja tarvittavien koulutustuotteiden kehitystyötä yritysten tarpeita vastaaviksi. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata entistä paremmin ja joustavammin alan osaamistarpeisiin ja tukea näin työvoimapulasta kärsiviä työnantajia osaavan työvoiman saamisessa alalle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on koronaepidemian vaikutuksista kärsineet lappilaisten matkailu- ja palvelualan yritysten yrittäjät ja työntekijät sekä irtisanotuiksi tai lomautetuiksi joutuneet alalla aiemmin työskennelleet henkilöt sekä matkailualasta kiinnostuneet alanvaihtajat. Etusijalla ovat koronasta selkeimmin kärsineet majoitus- ja ravitsemusalan yritykset. Yritykset saavutetaan hyödyntämällä REDU:n alan harjoittelu- ja oppisopimusverkostoa, joiden kanssa on jo aiemmin tehty koulutusyhteistyötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat matkailu- ja palvelualan muut opiskelijat, jotka hyötyvät tiivistyvästä työelämäyhteistyöstä ja Tiitus Duuni –palvelun käyttöönotosta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 121

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 495

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 117 651

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 81 868

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin

Kunnat: Simo, Posio, Pelkosenniemi, Enontekiö, Ylitornio, Kittilä, Muonio, Pello, Salla, Ranua, Savukoski, Tornio, Sodankylä, Rovaniemi, Inari, Kolari, Keminmaa, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstörakenteet 2017 selvityksen mukaan matkailu- ja ravintolapalveluissa miesten osuus työntekijöistä vuonna oli 32% ja naisten 68%. Alan työtehtävistä osa on selkeästi miesvaltaisia ja osa naisvaltaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koulutuspakettien suunnittelussa ja asiakasneuvontatyössä huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtötilanteet ja tarpeet. Neuvontatyössä asiakkaita kannustetaan hakeutumaan kehittämään osaamistaan vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaavista teemoista riippumatta, nähdäänkö tehtävät perinteisesti nais- vai miesvaltaisina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä ja sähköisiä materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä ja sähköisiä materiaaleja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä ja sähköisiä materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Matkailu- ja palvelualoilla oli jo ennen koronaepidemiaa pula osaavista työntekijöistä. Koronaepidemian vuoksi on riskinä, että alalla aiemmin työskennelleitä henkilöitä siirtyy määräaikaisesti tai pysyvästi työskentelemään muille aloille. Matkailuala on Lapin alueelle tärkeä kasvuala, joten on tärkeää, että alalle on saatavissa myös jatkossa osaavaa sitoutunutta työvoimaa. Osaava ja sitoutunut työvoima mahdollistaa myös matkailun kehittämistä ympärivuotiseksi ja kestävän kehityksen huomioivaksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa kehitetään aineettomia neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä työelämän tarpeisiin vastaavia räätälöityjä koulutuspaketteja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Matkailu- ja palvelualoilta on jäänyt työttömäksi ja lomautetuksi suuri joukko henkilöitä. Työttömyyden pitkittyessä sillä on negatiivisia vaikutuksia työttömän hyvinvointiin ja terveyteen. Terveysvaikutusten lisäksi työttömyys pitkittyessään lisää riskiä köyhyyteen. Hankkeen toimenpiteiden kautta osaamisen kehittämisellä ja työllistymismahdollisuuksien parantamisella on puolestaan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Koulutuspakettien suunnittelussa ja asiakasneuvontatyössä huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtötilanteet ja tarpeet. Neuvontatyössä asiakkaita kannustetaan hakeutumaan kehittämään osaamistaan vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaavista teemoista riippumatta, nähdäänkö tehtävät perinteisesti nais- vai miesvaltaisina.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Kulttuuriympäristön tuntemus on yksi merkittävistä tekijöistä lappilaisessa matkailussa ja sen kehittämisessä, joten teema voi nousta esiin yrityskohtaisissa räätälöidyissä koulutuspaketeissa.
Ympäristöosaaminen 1 2
Kestävä ja ekologinen matkailu ovat nousemassa alalla yhä merkittävämmäksi, joten ympäristöosaamiseen liittyvät teemat voivat nousta esiin yrityskohtaisissa räätälöidyissä koulutuspaketeissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Poikkeusolojen aiheuttamat muutokset kohdentuivat Lapissa erityisesti matkailualaan, mikä johti laajoihin lomautuksiin, irtisanomisiin ja irtisanomisuhkiin. Tämä edistää osaavan työvoiman siirtymistä pois alalta ja toimialueelta. Yhden merkittävän ryhmän muodostivat työntekijät, joiden oppisopimukset katkesivat joko määräaikaisesti tai lopullisesti sekä alalla pitkään työskennelleet, kouluttamattomat työntekijät, joiden on vaikea työllistyä uudelleen. Matkailuala on jo pitkään kärsinyt mittavasta työvoimapulasta, joka on haitannut sen kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia. Koulutuksella on todettu olevan suuri merkitys ammattialalle sitoutumiseen, sillä koulutus rakentaa yksilön ammatillista identiteettiä. Digitaalisen Tiitus Duuni -rekrytointisovelluksen täysimääräinen käyttöönotto matkailualalla edellyttää jalkautumista yrityksiin sekä osaamisprofiilin laatimisen sisällyttämistä osaksi ammatillisia opintoja.

Hankkeen tavoitteena oli lieventää koronaepidemian vaikutuksia matkailualalla ja sen lähialoilla suunnittelemalla ja toteuttamalla työelämän tarpeisiin vastaavia räätälöityjä koulutuksia. Tavoitteena oli lisätä alan yritysten ja ammatillisen oppilaitoksen välistä yhteistyötä, jotta koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan myös jatkossa paremmin huomioon työelämän tarpeet. Tavoitteena oli lisätä koulutuksen arvostusta alan työnantajien ja työntekijöiden keskuudessa suunnittelemalla työelämän tarpeisiin vastaavia joustavampia koulutuskokonaisuuksia.

C&Q-osaamiskartoituksiin pohjautuvat, yritysten kanssa yhteistyössä tehdyt täsmäkoulutukset vastasivat kehitystarpeeseen ja lisäsivät yhteistyötä sekä koulutuksen arvostusta. Yrityksissä herättiin huomaamaan, että ammatillinen koulutus on joustavaa ja yhteissuunnittelulla voidaan paremmin vastata kunkin yrityksen erityistarpeisiin. Koronaepidemian vaikutuksia hanke ei suunnitellusti onnistunut lieventämään, sillä epidemia vain syveni hankkeen toiminta-aikana. Hanke onnistui kuitenkin suuntaamaan katseita tulevaan ja panostamaan siihen kouluttautumisen avulla. Yritysten työntekijät saivat täsmäkoulutuksissa arvokasta tietoa, jota he pääsivät heti hyödyntämään omassa työssään ja siten kehittämään osaamistaan. Yritykset voivat hyödyntää osaamiskartoituksen pohjalta laadittua koulutussuunnitelmaa myös tulevaisuuden suunnittelussa. Hankkeen tuloksena syntyi myös kaksi koulutuskokonaisuutta, joita tarjotaan tulevaisuudessa. Lähiruokakoulutus on osana jo keväällä 2022 alkavassa erä- ja luontoruokapalveluiden tuotteistamisen ammattitutkinnossa. Siivouksen täsmäkoulutusta jalostetaan hankkeen koulutuksen pohjalta ja sitä on tarkoitus tarjota kokkien ja tarjoilijoiden täydennyskoulutuksena.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa työttömäksi tai lomautetuiksi jääneiden matkailualan työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa ja parantaa näin heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tavoitteena oli madaltaa työssä olevien, työttömien, lomautettujen ja alan vaihtoa suunnittelevien kynnystä hakeutua koulutukseen. Tavoitteena oli vastata osaltaan matkailualan veto- ja pitovoimahaasteen lisäämällä alalla työskentelevien ammatillista osaamista. Hanke onnistui näissä tavoitteissa erittäin hyvin. Koulutusneuvontaa tehtiin hankkeessa kaikkiaan 40 henkilölle, joista xx aloitti opinnot tai jatkoi opintojaan. Osaavalla ohjauksella oikean koulutuspolun löytäminen helpottuu huomattavasti ja tämä madaltaa kynnystä koulutukseen hakeutumiseen. Koulutus puolestaan lisää osaamista, joka edistää veto- ja pitovoimaa. Hankkeen tuloksena koulutusneuvontaan osallistuneet ohjattiin eteenpäin sopivalle koulutuspolulle ja heille laadittiin henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma. Sopivan koulutuksen löytäminen madaltaa kouluttautumisen kynnystä ja myös sitouttaa opintojen suorittamiseen paremmin. Koulutuksen myötä osaaminen lisääntyy ja henkilön mahdollisuudet uran rakentamiseen laajenevat. Tämä edesauttaa työntekijän pysymistä alueella.

Hankkeen tavoitteena oli joustavoittaa harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen koordinointia, kausityövoiman saatavuutta sekä vastavalmistuneiden ja työttömien entistä nopeampia siirtymiä työelämään digitaalisen palvelun avulla. Tiitus Duuni-rekrytointisovellusta on hankkeen aikana pilotoitu onnistuneesti kolme opiskelijaryhmän kanssa samalla opettajia perehdyttäen. Yrityksiin sovellusta ei juurikaan ehditty markkinoimaan tämän hankkeen puitteissa, mutta jatkoa on tiedossa toisessa hankkeessa. Sovelluksen integroiminen opintoihin on suunniteltu ja jalkauttaminen alkaa askel askeleelta suunnitelmaan pohjautuen. Hankkeessa on tehty vahva pohjatyö jatkotoimenpiteille, vaikka lopullinen tavoite ei vielä ole toteutunut. Hankkeen tuloksena pilotointiin osallistuneet opiskelijat aloittivat oman osaamisprofiilinsa työstämisen, opettajat puolestaan sitoutettiin herättämällä kiinnostus huolellisella perehdytyksellä ja sitä kautta sitouttamalla heidät prosessiin. Hankkeen tuloksena oli Tiitus Duuni -rekrytointisovelluksen tunnettuuden lisääminen. Hankkeessa tuotettiin kattava perehdytysmateriaali sekä opintoihin intregroimisen suunnitelma.