|
|
|
Hankekoodi: S22137
Hankkeen nimi: VEKE – vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.11.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi/pienyrityskeskus
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Inka Vanhanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: inka.vanhanen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 467 7982
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TAVOITE
VEKE – Vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin –hankkeen tavoitteena on saada lisää vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Hanke vastaa Kestävää tuottavuutta ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Hankkeen toimet edistävät yritysten vetovoimaa ja tuottavuutta sekä henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvoinnin paranemista kaikilla toimialoilla Etelä-Savossa yritysten kokonaisvaltaisen ja osallistavan kehittämisen kautta. Hanke tukee alueen pk-yritysten uudistumista ja kilpailukykyä.
TARVE
Yritysten vetovoimaisuuden ja tuottavuuden parantamista tarvitaan, koska työvoiman saatavuus ja pysyvyys ovat Etelä-Savossa haaste monille yrityksille. Pärjätäkseen alati muuttuvassa kilpailussa ja varmistaakseen työhyvinvoinnin toteutumisen alueen yritykset tarvitsevat apua johtamiskäytäntöjen kehittämiseen, jotta yritykset pystyvät vastaamaan haasteisiin henkilöstön sitouttamisessa ja motivoimisessa sekä työhyvinvoinnissa.
Hanke tarjoaa uudenlaista tukea johtamiseen. Hankkeessa mennään organisaatioihin syvemmälle sisälle arjen käytäntöihin sen sijaan, että yrityksen edustavat tulisivat lähinnä vain koulutus- ja lähipäiville. Yrityksiä haastetaan tarkastelemaan arjen johtamistyötään ja työkäytäntöjä sekä kehittämään niitä toimivammiksi ja tuloksellisemmiksi. Motivaatiota ja osaamisen hyödyntämistä parannetaan ottamalla eri henkilöstöryhmät mukaan tekemään kokonaisvaltaista kehittämistyötä yhdessä johdon kanssa. Uudenlaisesta kehitystyöstä ja parantuvista toimintatavoista viestiminen lisää sekä yritysten ulkoista että sisäistä vetovoimaisuutta
TOIMENPITEET
Hankkeessa tehdään seuraavaa:
- kartoitetaan osallistuvien yritysten nykytilaa, jonka tuloksena tunnistetaan osallistuvien organisaatioiden kehittämistarpeet, johtamis- ja työkäytäntöjen sekä vetovoimaisuuden nykytilaa. Tätä käytetään pohjana tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnassa.
- autetaan organisaatioita kehittämään toimintatapojaan ja johtamistaan kokonaisvaltaisesti ja osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Tuetaan sitä, että kaikki henkilöstöryhmät ovat mukana kehittämisessä. Autetaan yrityksiä levittämään ja vahvistamaan jo hyvin toimivia käytäntöjä sekä kehittämään johtamis- ja työkäytäntöjään. Saatetaan yrityksiä yhteen sparraamaan toisiaan.
- hankkeen aikana kerätään ja analysoidaan jatkuvasti tietoa, jota hyödynnetään kehittämistoimenpiteissä ja jota levitetään laajalle yleisölle. Soveltuvia mittareita etsitään ja käytetään yhdessä yritysten kanssa.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena hankkeen kohderyhmän eli eteläsavolaisten noin 20-250 henkeä työllistävien yritysten ja organisaatioiden johtamis- ja työkäytännöt kehittyvät toimivammiksi ja tuottavammiksi.
Kehittämistoimenpiteet auttavat hyödyntämään henkilöstön osaamista paremmin, mikä parantaa tuottavuutta. Johdon ja eri henkilöstöryhmien yhdessä tekemä kehittämistyö auttaa sitouttamaan henkilöstöä ja parantamaan motivaatiota. Yritykset ovat saaneet välineitä kehittyä entistä tuottavammiksi, edistyksellisemmiksi ja vetovoimaisiksi.
Hankkeessa saadaan ajankohtaista, levitettävää tietoa osallistavasta kehittämisestä ja Etelä-Savon alueen organisaatiot saavat hankkeesta työkaluja ja menetelmiä kehittämistyön toteuttamiseen arjessaan. Yritysten kehittäminen sisältä käsin tuottaa niistä myös ulos päin houkuttelevampia ja osaavampia työnantajia.
PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö ja siinä saatava uusi tieto kehittää pitkällä tähtäimellä Etelä-Savon yritysten ja organisaatioiden työnantajakuvaa, mikä auttaa houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä alueelle.
Hankkeen kohderyhmiä ovat eteläsavolaiset yritykset, jotka työllistävät noin 20-250 henkeä. Kohderyhmiin kuuluvat myös alueen yrityksille palveluja tarjoavat organisaatiot sekä kolmannen sektorin toimijat, työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja julkiset organisaatiot.
Hankkeeseen otetaan mukaan alkuvaiheessa 16 yritystä, mutta varataan muutamalle yritykselle paikkoja tulla myöhemmin mukaan. Kuitenkaan yritysmäärä ei voi kasvaa liian suureksi, jotta toimenpiteissä päästään paneutumaan kussakin yrityksessä pintaa syvemmälle.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritysten asiakkaat ja kumppanit sekä alihankkija- ja muut verkostot. Hankkeeseen osallistumattomat Etelä-Savon alueen yritykset ovat myös välillinen kohderyhmä, sillä pitkällä tähtäimellä hanke kehittää alueen vetovoimaisuutta. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös potentiaaliset uudet työntekijät ja työvoimaviranomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 284 744
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 182
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 361 717
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 338 133
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Rantasalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Puumala, Enonkoski, Mikkeli, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Savonlinna, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 17
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hanke voi vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, jos yrityksillä tulee uusia innovaatioita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, jos yrityksillä tulee uusia innovaatioita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Hankkeessa pyritään kehittämään organisaatioiden toimintatapoja toimivimmiksi, mikä voi johtaa materiaalien tehokkaampaan käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hanke kehittää paikallisten yritysten ja organisaatioiden vetovoimaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa etsitään ja kehitetään uusia työkaluja ja malleja johtamisen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa ja neuvotteluissa hyödynnetään etäsovelluksia silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Osallistavalla kehittämisellä on tärkeä merkitys siinä, että ihmiset voivat töissä hyvin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Osallistavalla kehittämisellä voi olla vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Osallistavalla kehittämisellä voi olla vaikutuksia positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin | ||
VEKE – Vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin –hankkeen tavoitteena oli saada lisää vetovoimaa
ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Hanke vastasi Kestävää tuottavuutta ja työtä
2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, erityistavoite:
7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Hankkeen toimien tarkoitus oli edistää yritysten vetovoimaa ja tuottavuutta
sekä henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvoinnin paranemista kaikilla toimialoilla Etelä-Savossa yritysten
kokonaisvaltaisen ja osallistavan kehittämisen kautta, sekä tukea alueen pk-yritysten uudistumista ja kilpailukykyä.
Hanke käynnistyi keväällä 2020 samaan aikaan kuin Covid-19-pandemia. Suunnitelman mukaan hanke oli tarkoitus käynnistää kokoamalla kaikki mukana olevat yritykset yhteen verkostoitumaan kick off -tilaisuudessa. Pandemia kuitenkin muutti tilanteen kokonaan, ja yritysten yhteiset kokoontumiset siirtyivät hamaan tulevaisuuteen, odottamaan rokotteita ja muita kulkutaudin leviämistä loiventavia tekijöitä.
Koska yritykset oli rekrytoitu hankkeeseen mukaan jo hyvissä ajoin ennen hankkeen käynnistymistä, päästiin heidän kanssa toimeen heti alussa. Kaikki yritykset haastateltiin kattavan, noin 3h mittaisen kysymyspatterin avulla. Haastattelun tarkoitus oli saada hyvä kokonaiskuva yrityksen toiminnan osa-alueista (toimintaympäristö ja resurssit; tuotteet ja palvelut; henkilöstö ja johtaminen; talous; asiakkaat), ja valikoida olemassa olevien tilanteiden (ja kipupisteiden) perusteella kehitettävä osa-alue johon oli mahdollista puuttua hankkeen rajoissa. Yritykset olivat alkuun hieman skeptisiä haastattelun tarpeesta, varsinkin sen laajuuden vuoksi. Suurin osa oli kuitenkin lopulta mielissään lopputuloksesta, koska se auttoi heitä itseäänkin näkemään kokonaiskuvaa selkeämmin.
Haastattelujen ja sitä seuranneen kehitystarpeen valinnan jälkeen, yritysten kehitystoimen toteuttava valmentaja/konsultti kilpailutettiin. Suurimmalle osalle yrityksistä valikoitui yksi, yrityskohtainen toteuttaja. Kaksi yritystä valitsi yhteisvalmennuksen samalta toteuttajalta, koska heidän toimialoillaan oli riittävästi yhtäläisyyksiä ja he molemmat kokivat mahdollisuuden benchmark'kaukseen. Yhdelle organisaatiolle puolestaan hankittiin sekä valmentaja että itseopiskelun mahdollistava ohjelmistotuote.
Yrityskohtaiset valmennukset toteutettiin välillä syksy 2020 - talvi 2021. Yrityksestä, lähinnä henkilöstöstä ja liiketoiminnan luonteesta, riippuen, valmennukset toteutettiin joko kasvotusten tai teamsissä, tai hybridisti molemmissa. Pääasialliset määrittäjät toteutuksen muodolle olivat pandemian leviämistilanteet ja yritysten kokemat riskit omalle liiketoiminnalleen. Kaikille osallisille oli ensisijaisen tärkeää varmistaa liiketoiminnan keskeytymättömyys, joten mm. tiloja valitessa otettiin huomioon turvavälien mahdollisuudet.
Valmennusten ollessa loppusuoralla, osallistuneille yrityksille teetätettiin arviointikysely. Vastausprosentti jätti toivomisen varaa, mutta tulosten perusteella yritykset olivat keskimäärin tai enemmän tyytyväisiä hankkeen kehityspalveluihin. Tuloksellisesti ei kuitenkaan voida tässä kohden todeta toimilla olleen suoraa vaikutusta yritysten liikevaihtoon. Hankejulkaisua varten tehdyissä haastatteluissa hanke sai kuitenkin kiitosta haastateltavilta valmennusten lisäksi mm. haastattelun nostattamista ajatuksista yritysten sisällä, avusta kehityskonsultin kilpailutuksessa ja valinnassa, keskusteluavusta ja motivoinnista. Useampi oli myös kiinnostunut osallistumaan vastaavaan projektiin uudestaan.
Kuinka pysyvää kehitystä hankkeessa saatiin, jää myös nähtäväksi. Yritysten sitoutuminen hankkeeseen oli vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti sitoutunutta tai hyvin sitoutunutta. Pienemmissä organisaatioissa suurin haaste oli resurssien rajallisuus. Päivätöiden tekemisen lisäksi valmennuksiin osallistumisen ja/tai itseopiskelun osa osallistujista koki haastavana ja stressiä lisäävänä tekijänä. Vaikka tämä ryhmä oli vähemmistössä, voidaan hyvin vaihtelevia yrityskokemuksia pitää indikatiivisena siitä, että myös tulosten näkyminen pidemmässä juoksussa tulee vaihtelemaan yrityksestä ja sen sitoutumisesta &/ motivaatiosta riippuen.