|
|
|
Hankekoodi: S22142
Hankkeen nimi: #rajatontyöelämä
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Ylöjärven kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0158221-7
Jakeluosoite: Kuruntie 14, PL 22
Puhelinnumero: 03 565 30 000
Postinumero: 33471
Postitoimipaikka: Ylöjärvi
WWW-osoite: http://www.ylojarvi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomennoro Jarkko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarkko.tuomennoro(at)ylojarvi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3721 943
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
#rajatontyöelämä -hankkeella rakennetaan paikallista lukioiden ja työelämän sekä korkeakoulujen yhteistyötä. Hankkeen aikana rakennetaan kolmiportainen yhteistyön malli, jota kokeillaan hankkeessa mukana olevissa lukioissa. Hankkeessa pyritään siihen, että yhteistyöstä tehdään opettajalle ja työelämälle mahdollisimman vaivatonta. Siksi hankkeessa kehitetään myös sähköinen alusta, jonka tarkoitus on helpottaa yhteistyön sopimista lukioiden ja yritysten välillä. Alusta toimii myös tiedotuskanavana hankkeen osapuolille ja jää elämään hankkeen jälkeen yhteistyöalustana. Hankkeessa myös opettajien osaaminen kehittyy työelämä- ja yrittäjyystaitojen osalta ja hankkeen avulla opettajat saavat konkreettista apua työelämä- ja yrittäjyysyhteistyön toteuttamiseen esimerkkien kautta. Yhtenä levittämiskanavana voidaan käyttää esimerkiksi vahvana toimivaa yrittäjyyslukioverkostoa. Hankkeessa rakennetaan yhteistyötä myös muiden koulutusasteiden suuntaan sekä kansainvälisiin toimijoihin - sekä yrityksiin, että oppilaitoksiin. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan mahdollisuuksia tunnustaa yrittäjyysosaamista lukioissa. Yrittäjyyden lukiodiplomin mahdollisuuksia selvitellään sekä testataan ammatillisen näyttön sopivuutta yrittäjyysosaamisen tunnustamiseen lukiossa. Myös muita osaamisen tunnustamisen vaihtoehtoja kartoitetaan mm. kansainväliset mahdollisuudet.
Hankkeella vastataan #LOPS2021 uudistuksiin, jossa lukioiden työelämäyhteistyö, korkeakouluyhteistyö ja kansainvälisyys tulevat yhä tärkeämmäksi. Hankkeella pyritään saamaan aikaiseksi lukioihin kokeilukulttuuri, jossa ketterästi saadaan aikaan monia kokeiluja, joista parhaimmat voidaan juurruttaa osaksi oppilaitoksien arkea. Hanke auttaa opettajia työelämäyhteistyön kumppaneiden löytämisessä sekä tarjoilee erilaisia vaihtoehtoja yhteistyön toteuttamiseksi. Kokemuksista opitaan ja opittua jaetaan aktiivisesti valtakunnallisella laajuudella hankkeessa mukana olevien lukioiden valmiina olevien laajojen verkostojen kautta.
Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan:
1. Lukiolaisten työelämätaitojen vahvistaminen
2. Lukiolaisten yrittäjyysosaamisen vahvistaminen
3. Opettajien yrittäjyysosaamisen ja työelämätaitojen osaamisen lisääminen
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- lukiokoulutuksessa olevat opiskelijat
- lukioiden opetushenkilöstö, lukioiden rehtorit
Hankkeen levittämistoiminnan kautta hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavat:
- paikalliset yritykset
- hankkeen sidosryhmät: ammatillinen koulutus, korkeakoulut, yrittäjäjärjestöt ja muut järjestöt, uusyrityskeskukset, kauppakamarit
- lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden huoltajat
- Suomen koulutusvienti
- kansainväliset yhteistyökumppanit
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 253 574
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 287
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 313 980
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 957
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 43
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48
Suunniteltu: 398
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Aihe on tärkeänä näkökulmana kaikessa lukion toiminnassa. Erityisesti yrittäjyyskasvatuksessa aihealue on tärkeänä osana opetuksen toteutusta ja suunnittelua. Välillisesti hankkeen aikana opettaja ja opiskelijat oppivat aiheesta paljon ja tämän myötä toive on, että he siirtävät oppimaansa myös käytännön toimintaansa tulevaisuudessa, jolloin käyttöön otettavat ratkaisut olisivat luonnonvarojen käytön näkökulmasta kestäviä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Aihe on tärkeänä näkökulmana kaikessa lukion toiminnassa. Erityisesti yrittäjyyskasvatuksessa aihealue on tärkeänä osana opetuksen toteutusta ja suunnittelua. Välillisesti hankkeen aikana opettaja ja opiskelijat oppivat aiheesta paljon ja tämän myötä toive on, että he siirtävät oppimaansa myös käytännön toimintaansa tulevaisuudessa, jolloin käyttöön otettavat olisivat ilmastonmuutoksen näkökulmasta kestäviä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Aihealue ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke ei myöskään huononna tilannetta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Aihealue ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke ei myöskään huononna tilannetta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Aihealue ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke ei myöskään huononna tilannetta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke toteutetaan pääosin sähköisesti, joten hanke ei oleellisesti lisää esimerkiksi jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Aihealue ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke ei myöskään huononna tilannetta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Hanke tapahtuu pääosin paikallisella tasolla, joten oletettavaa on, että hanke lisää nuorten kiinnostusta paikallisiin toimijoihin. Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä ja osaamisen päätymistä hankkeen paikkakunnalle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään käytänteitä, yhteistyötä ja osaamista sekä lisätään verkostoitumistä. Tämä on selkeästi hankkeen ydintä, joten aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta hankeella on selkeitä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | 3 |
| Hankkeen painopiste paikallisessa toiminnassa ja sen kehittämisessä, joten hanke ei lisää erityisesti liikkumista. Päinvastoin, jos hanke lisää nuorten kiinnostusta paikallisiin toimijoihin, liikkuminen voi välillesesti vähentyä. Itse hankkeen aikana on tarpeen liikkua jonkin verran eri paikkakuntien välillä verkostoitumistarkoituksissa, joten siinä mielessä liikkuminen lisääntyy. Kokonaisvaikutus jäänee kuitenkin välillisesti plussalle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 3 |
| Hanke edistää opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja vahvistaa työelämävalmiuksia sekä lisää sosiaalisia suhteita verkostoitumisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa noudatetaan lukioiden ja kaupunkien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia. Lisäksi hankkeella pyritään luomaan kaikille lukiolaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet tutustua työelämään monipuolisesti ja antaa yhtäläiset mahdollisuudet edetä elämässä erilaisiin jatkokoulutus- ja työelämävaihtoehtoihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 0 |
| Hankkeen tulokset ovat skaalattavissa koko Suomeen ja kaikkiin lukioihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 2 |
| Hankkeessa on myös kansainvälisten verkostojen kehittämistä, joten hankkeen kulttuuriympäristöt ovat moninaiset. Hankkeella pyritään myös tuloksiin, joita voidaan vielä koulutusviennillä mahdollisesti ulos Suomesta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 0 |
| Aihealue ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke ei myöskään huononna tilannetta. Opetussisällöissä ympäristöosaaminen otetaan tietysti huomioon. | ||
Hankkeen tavoitteet oli jaettu kolmeen eri kategoriaan:
1. Lukiolaisten työelämätaitojen vahvistaminen
2. Lukiolaisten yrittäjyysosaamisen vahvistaminen
3. Opettajien yrittäjyysosaamisen ja työelämätaitojen osaamisen lisääminen
#rajatontyöelämä -hankkeella rakennettiin paikallista lukioiden ja työelämän sekä korkeakoulujen yhteistyötä. Hankkeen aikana rakennettiin kolmitasoinen yhteistyön malli, joka koottiin eri lukioilla toimiviksi testattujen toimintamallien pohjalta. Yhteistyöstä tehtiin opettajalle ja työelämälle mahdollisimman vaivatonta ja siksi hankkeessa kehitettiin myös Onni-sovellus, joka helpottaa yhteistyökumppanin löytämistä. Hankkeessa opettajien osaaminen kehittyi työelämä- ja yrittäjyystaitojen osalta ja hankkeen avulla opettajat saivat konkreettista apua opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen esimerkiksi hankkeessa kehitetyn Taitopakan avulla. Hankkeen tulosten levittämiskanavana käytettiin mm. vahvana toimivaa yrittäjyyslukioverkostoa, jonka toimintaa myös laajennettiin hankkeen aikana. Hankkeessa rakennettiin yhteistyötä myös muiden koulutusasteiden suuntaan uusien hankkeessa kehitettyjen toimintamallien avulla. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin mahdollisuuksia tunnustaa yrittäjyysosaamista lukioissa. Yrittäjyyden lukiodiplomin toteutumismahdollisuuksia edistettiin niin pitkälle kuin hanketoteuttajien osalta oli mahdollista. Sen lisäksi testattiin ammatillisen näytön sopivuutta yrittäjyysosaamisen tunnustamiseen lukiossa ja sen seurauksena Ylöjärven lukiolle syntyi Yrittäjyyslinja PRO -linja, jolla Yrittäjyyslinjalla opiskeleva lukiolainen voi suorittaa 3,5 vuodessa koko lukion oppimäärän sekä merkonomin tutkinnon.
Hankkeella vastattiin #LOPS2021 uudistuksiin, jossa lukioiden työelämäyhteistyö, korkeakouluyhteistyö ja kansainvälisyys tulivat yhä tärkeämmäksi. Hankkeella luotiin lukioihin kokeilukulttuuria, jossa ketterästi saatiin aikaan monia kokeiluja, joista parhaimmat juurrutettiin osaksi oppilaitosten arkea. Hankkeessa kehitettiin esimerkiksi mentorointiohjelma lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden välille ja sen toimintaa laajennetaan edelleen uusiin lukioihin. Onni auttaa opettajia työelämäyhteistyön kumppaneiden löytämisessä ja hanke tarjosi muitakin erilaisia vaihtoehtoja yhteistyön toteuttamiseksi esimerkiksi uusien Yritysagentit- ja Kontaktointipäivät-kokeilujen kautta, joissa molemmissa keskiössä on idea, että opiskelijat lähestyvät yrityksiä. Kokemuksista opittiin ja opittua jaettiin aktiivisesti valtakunnallisella laajuudella hankkeessa mukana olevien lukioiden valmiina olevien sekä uusien verkostojen kautta. Erityisesti YES-verkoston ylläpitämä Lukiohankkeiden verkosto oli tässä tärkeässä roolissa.
Ylöjärven lukio oli päätoteuttajana hankkeessa ja vastasi näin mm. Onnin, mentorointiohjelman ja Taitopakan toteutumisesta. Pienistä resursseista huolimatta myös osatoteuttajalukiot saivat aikaan laajasti erilaisia kokeiluja ja toimintamalleja. Kuopioon Kallaveden lukiolle rakennettiin Bisneslinja, joka tarjoaa yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille entistä enemmän vaihtoehtoja yrittäjyysosaamisen vahvistamiseen entistä syvemmällä tasolla ja aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Kauniaisten lukiolla opiskelijat kokeilivat oman liiketoiminnan vetämistä kauppakeskuksessa ja saivat projektista laajasti yrittäjyyden eri osa-alueisiin liittyviä oppeja. Kauniaisissa luotiin myös Kestävän liiketalouden kurssi, johon on vahvasti liitetty niin yrittäjyys- ja työelämätaidot kuin kansainvälisyys kurssin monipuolisten yhteistyöyritysten ja intialaisen yhteistyökoulun sekä erilaisten yritysten case-esimerkkien kautta. Lauttasaaren Kansainvälisen liiketoiminnan lukiolla kehitettiin aiemmin mainittu kolmitasoinen yritysyhteistyön malli ja lukio vastasi pitkälti myös hankkeessa opettajille järjestetyistä koulutuksista. Tampereella Tammerkosken ja Hatanpään lukiot rakensivat moduuliopintokokonaisuuden, joka tarjoaa kattavasti vaihtoehtoja yrittäjyyden opiskeluun niin perinteisten kuin erityistehtävälukioidenkin opiskelijoille. Hanke onnistui sisällöllisesti erittäin hyvin ja aikaansaatuja tuloksia on helppo soveltaa uusien lukioiden käyttöön sekä jatkokehittää.