Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22144

Hankkeen nimi: Itä-Suomen kansainvälisen biotalousosaamisen kehittäminen työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen keinoin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 111

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tikkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.tikkanen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504058236

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammatikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa kasvavalla biotalousalalla jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa sekä kehittää koulutuksen työelämälähtöisyyttä sekä pedagogisesti että substanssin osalta. Keskeisimpinä tavoitteina ovat: Biotalouden erikoistumiskoulutuksen ja siitä johdannaisten jatkuvan koulutuksen muotojen kehittäminen alueen työelämän tarpeisiin; Biotalouden kehittäjäverkoston (Bioneerit) luominen ja fasilitointi ja sen kytkeminen olemassa oleviin klustereihin sekä biotalouden koulutukseen sekä; koulutuksen ja yritysyhteistyön kansainvälisyyden kasvattaminen biotalouden ja jatkuvan oppimisen koulutusvientikokeiluiden kautta.

Hankkeen aikana mm. otetaan käyttöön biotalouden erikoistumiskoulutuksen uusi opetussuunnitelma, kerätään siitä palautetta ja suunnittellaan ja pilotoidaan pienempiä opetuskokonaisuuksia, jotta opintoja voidaan paremmin räätälöidä ja jotta valmius täsmäkoulutusten tarjoamiseen korkeakoulujen yhteistyönä paranee. Lisäksi hankkeessa kehitetään toimintamalli mentoriverkoston ja haastepankin rakentamiseksi sekä selvitetään edellytykset ja reunaehdot toiminnan jatkumiselle. Tähän liittyen järjestetään esim. hackaton/projektibuusteri- tai round table -tilaisuuksia ideoiden sparraamiseksi ja kehittämiseksi ja kehitetään sitouttamis- ja palkitsemismalli mm. mentoroinnin osalta. Kansainvälisen vaikuttavuuden rakentaminen tapahtuu pääasiassa koulutusvientikokeiluiden avulla ja erilaisia yhteistyömuotoja pilotoidaan yhdessä tai useammassa kohteessa (Etelä-Amerikka, Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjoismaat). Biotalouden erikoistumiskoulutus kytkeytyy läheisesti yritysten kanssa tehtävään TKI-työhön ja ekosysteemien aluekehittämisen vahvuuksiin Itä-Suomessa. Pohjois-Savossa strategiatyössä on Biotalous valittu yhdeksi kahdeksasta TKI-kehittämisympäristöstä, joihin nyt kohdennetaan resursseja. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa varsinkin metsäbiotalous on vahva osaamiskeskittymä. Osaltaan tämä koulutus vahvistaa alueellisten ja kansallisten biotalousalan klusterien muodostumista ja vahvistumista, mikä edesauttaa kytkeytymistä mm. EU:n Horizon-hankkeisiin.

Hankkeen tuloksena UEF:n, Karelian ja Savonian yhdessä toteuttama Biotalouden erikoistumiskoulutus kehittyy ja vastaa yhä paremmin työelämän tarpeisiin. Myös itäsuomalaisen biotalouden korkeakoulu- ja yritysyhteistyön brändi kehittyy ja kattaa jatkuvan oppimisen tarjontaa erikoistumiskoulutusta laajemmin. Mentorointi, jota on käytetty pedagogisena työkaluna biotalouden erikoistumiskoulutuksessa, laajenee alueen biotalousverkostoa vahvistavaksi toimintamalliksi ja toimii mm. korkeakoulujen ja yritysten välisenä tiedonsiirtotapana. Lisäksi koulutusvientikokeiluiden pohjalta löydetään biotalouden koulutusvientituotteista houkuttelevimmat sekä laaditaan toimintamalli palautteen keräämiseksi ja koulutusviennin kehittämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Biotalouden erikoistumiskoulutuksen ja siten hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka toimivat jo nyt tai tulevat tulevaisuudessa toimimaan biotalouden alalla (ml. työttömät ja työttömyysuhan alla olevat). He voivat työskennellä yrityksissä; yrittäjinä; neuvonta-, tutkimus tai edistämistehtävissä; tai ammatillisina opettajina. He voivat olla biotaloutta edistäviä julkisia toimijoita, yrittäjiksi aikovia tai biotuotannossa ja sen raaka-ainehankinnassa toimivia henkilöitä. Tässä hankkeessa pyritään osallistamaan toimijoita erityisesti biotalouden reunamilta, eli toimialoilta, jotka eivät välttämättä miellä toimintaansa biotaloudeksi. Tällaisia ovat mm. monet ohjelmistoalan yritykset, tällä hetkellä fossiilisia raaka-aineita käyttävät yritykset, kiertotalousyritykset, koneenrakennusosaajat, luontomatkailuyritykset jne. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen opiskelijat kuuluvat hankkeen varsinaiseen kohderyhmään.

Biotalouden erikoistumiskoulutukseen hakeutuvien lisäksi tämän hankkeen kohderyhmää on muu yritysten henkilöstö tai työttömät, jotka hyötyvät eritavoin räätälöidyistä koulutuksista tai lyhyistä intensiivikoulutuksista. Tämän hankkeen toimenpiteet edesauttavat mm. korkeakouluopintonsa vasta päättäneitä, joista osa voi olla työttömyysuhan alla valmistuttuaan; hankkeessa kehitettävä koulutus tukee perustutkintokoulutuksen jälkeen osaamisen työelämärelevanssin kasvattamista. Tämä kohderyhmä tavoitetaan luontevasti korkeakoulujen omien verkostojen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset hyödynsaajat ovat biotalousalan tutkintotavoitteiset korkeakoulujen opiskelijat (opetuksen kehittyminen, yritysyhteistyön vahvistaminen) sekä organisaatiot, joiden työntekijä on käynyt erikoistumiskoulutuksen. Työntekijöiden osaamistason ja korkeakouluyhteistyön tiivistymisen ja koulutuksessa suoritettavien kehittämistehtävien myötä hankkeen kohderyhmänä ovat biotalousalan yritykset Itä-Suomessa. Hanke tukee uuden yritystoiminnan syntymistä biotalousalalle ja sitä sivuaville aloille. Välillisesti hanke tukee ja tuo näkyväksi myös jatkokoulutuspolkuja, joita korkeakoulut tarjoavat, erityisesti tohtorikoulutus ja YAMK-tutkinnot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 567 815

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 280

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 655 393

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 150 400

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Joensuun, Keski-Karjalan, Kuopion, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Tohmajärvi, Rautavaara, Outokumpu, Liperi, Tuusniemi, Lieksa, Tervo, Keitele, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Nurmes, Rautalampi, Suonenjoki, Joensuu, Kaavi, Siilinjärvi, Kontiolahti, Rääkkylä, Kuopio, Vesanto, Polvijärvi, Juuka, Pielavesi, Varkaus, Ilomantsi, Kitee, Leppävirta, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koulutustarveanalyysissa on todettu alan miesvaltaisuus
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon tarvittavin toimenpitein koulutuksen suunnittelussa, opettajien sukupuolijakaumassa, opiskelijoiden rekrytoinnissa
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa toimintaan ja koulutuksiin osallistumismahdollisuudet ovat yhtäläiset eri sukupuolilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 9
Koulutuksessa avataan mitä luonnonvarojen käytön kestävyys tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan käytännössä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
Koulutuksessa avataan biotalouden suhdetta ilmastonmuutokseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Koulutuksessa avataan biotalouden suhdetta mm. luonnonmonimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 9
Koulutuksessa avataan biotalouden suhdetta mm. vesiin, maaperään ja ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 7
Koulutuksessa avataan biotalouden suhdetta luontoarvoihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 9
Koulutuksessa avataan biotalouden suhdetta mm. materiaaleihin ja kiertotalouteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 9
Koulutuksessa avataan biotalouden suhdetta mm. uusiutuviin energialähteisiin
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Koulutuksen aikana tehtävä kehittämistyö liittyy suoraan yrityksen toimintaan ja siten toimii toiminnan ja kokonaisuutena elinkeinorakenteen kehittäjänä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Monet koulutuksen aikana tehtävät kehittämistyöt liittyvät aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Monet koulutuksen aikana tehtävät kehittämistyöt liittyvät liikenteeseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 0
Työssä viihtyminen lisääntyy koulutuksen myötä, kun oma osaaminen ja tietämys lisääntyvät ja koulutus avaa uusia näkökulmia sekä työssä että yhteiskunnassa ylipäänsä.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Miehillä ja naisilla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja siten parantaa asemaansa työelämässä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Osaamistason parantaminen toivotaan parantavan työmarkkina asemaa
Kulttuuriympäristö 0 7
Osaamisen lisääntymisellä vaikutus alueiden suunnitteluun (esim. virkistyskäyttö, luontomatkailu)
Ympäristöosaaminen 8 0
Koulutuksen sisällöllä on suora vaikutus ympäristöosaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-