|
|
|
Hankekoodi: S22147
Hankkeen nimi: Yhteinen poronhoitoalue: Kehittämistä verkostoissa, paliskunnissa ja porotalousyrityksissä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 0207986000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iida Melamies
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: iida.melamies(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-4780212
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa poronhoitajien työhyvinvointia ja työn tuottavuutta kehittämällä poron-hoitajien toimintaa organisaatioissaan eli paliskunnissa, porotalousyrityksissä sekä verkostoissa toimittaessa. Hankkeella edistetään poronhoitajien ja porotalousyritysten sopeutusmiskykyä työelämän ja elinkeinoelä-män muutokseen ja mahdollistetaan poronhoitotyön laadun ja tuottavuuden kehittyminen. Poronhoitotyö on muutospaineessa, jossa sen tulee sopeutua sekä paikalliseen että globaaliin kilpailuun; poronhoitoalueel-la on enenevässä määrin muita elinkeinoja, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään aluetta. Globaali kiin-nostus arktisia alueita ja niiden luonnonvaroja kohtaan luo poronhoitajille uudenlaisen osaamisen tarpeita: heidän on sopeuduttava lisääntyvään alueiden käyttöön sekä pystyttävä säilyttämään asemansa kilpailussa alueiden käytöstä. Elinkeinon rakennemuutos näkyy tuotannon keskittymisenä entistä isompiin yksiköihin taloudellisten tekijöiden sekä työn jatkajien puutteesta johtuen. Porotalouden harjoittajien ikärakennekehi-tys ja elinkeinon tuotannon rakennekehitys pakottavat paliskuntia kehittämään osaamista sekä etsimään uusia toimintamalleja työn sujuvuuden ja työssä jaksamisen turvaamiseksi.
Toimenpiteinä hankkeessa ovat paliskuntien verkostoitumisosaamisen tehostaminen ja lisääminen edistä-mään poronhoitotyön resurssitehokkuutta ja työn organisointia. Paliskunnissa ja porotalousyrityksissä osaamista lisätään johtamis-, neuvottelu- ja työelämätaitokoulutuksilla. Oman työn kehittämistä ohjataan lisäämällä oman työn suunnittelu- ja johtamisosaamista, työn uudelleen suunnittelulla ja paliskuntien sekä poronhoitajien työn kehittämiskokeiluilla. Koulutusten, verkostoitumisen ja vertaisoppimisen kautta on löy-dettävissä poronhoitotyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuotta-vuutta. Kehittävän työnotteen testaus ja käyttöönotto lisäävät työssä jaksamista erilaisista rajoitteista (esim. ikääntyminen) huolimatta ja tuovat tehokkuutta itsensä johtamiseen. Tätä kautta saadaan tehokkuutta po-ronhoitotyöhön sekä paliskunnissa että porotalousyrityksissä.
Hankkeen tuloksena on rakennettu uusia yhteistyön ja toiminnan malleja paliskuntien, porotalousyrittäjien ja muiden poronhoitoalueen toimijoiden välille. Paliskunnat ovat sisäistäneet verkostojen tärkeyden ja saa-neet osaamista verkostoitumiseen työn organisoinnin välineenä. Työntekijän ja työorganisaation roolit ovat hankkeen tuloksena selkeytyneet ja paliskunnan henkilöstön johtamis- ja työyhteisötaidot kohentuneet. Näiden kautta on mahdollistettu työhyvinvoinnin parantuminen koko työyhteisössä. Työyhteisön jäsenten itsenäisen kehittämistyön tuloksena on työn tekeminen sujuvoitunut, kun työhön on löydetty työn mielek-kyyttä lisääviä, työn teon tapoja uudistavia toimintamalleja.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat poronhoitajat ja paliskunnat.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on Paliskuntain yhdistys, joka saa uusia työkaluja poronhoitajien sekä paliskuntien neuvontaan ja koulutukseen. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut poronhoitoalueen toimijat, jotka saavat kohderyhmälähtöisesti suunnattua tukea ja ohjausta poronhoidon kohtaamiseen ja sen kanssa toimimiseen yhteistyössä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 991
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 218 950
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 317 321
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 291 933
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Pello, Ranua, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 203
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 270
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 6 |
| Lähtökohta porotaloudessa, myös työhyvinvoinnissa. Poronhoidon merkittävin työympäristö on luonnossa, joten sen huomioinen on välttämättömyys työyhteisön kehittämistoimissa. Töiden organisoinnilla uusilla malleilla voidaan yhteistyön kautta vaikuttaa välillisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Liittyy olennaisesti porotalouden harjoittamiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Monimuotoisuus turvaa poronhoidon työympäristön käytön eli porolaidunten tuottavuuden ympärivuoden.Välillisesti vaikutusta töiden uudelleen organisoinnilla ja uusilla toimintamalleilla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 0 |
| Liitty ketävään porotalouteen, työn tehostumisen kautta mahdollisuus myös suoraan päästöjen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hankkeen tavoitteena oleva poronhoitajien yhteistyömahdollisuuksien kasvaminen edistää elinkeinon valmiuksia luoda kiertotalous yhteistyötä porotalouden sivuvirroista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Kasvavat yhteistyökontaktit mahdollistavat tiedonvälityksen uusiutuvien käytön merkityksestä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 10 |
| Hankkeen kaikki toiminnot tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Yhteistyö on sisällytetty vahvasti hankkeeseen joten kohteena myös poronhoidon ulkopuoliset toimijat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Poronhoitajien verkottuminen ja kokemusten vaihto edistää porotalouden ympärille muodostuvien aineettomien palvelujen kehittämistä. Yhteistyön lisääminen porotalouden ja alueen muiden toimijoiden välille yhdistää erilaisia osaamisia luoden kasvualustaa aineettomien palveluiden kehittelylle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 7 |
| Liittyy porotalouden työn tehostamiseen. Hankkeen uusilla toimintamalleilla ja yhteistyöllä suoraan mahdollisuus vähentää liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Kuuluu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 6 |
| Hankkeen toimintojen kautta fyysisyyteen perustuva alan työntekijöiden arvottaminen vähenee. Jokaisela työntekijällä on arvokas panoksensa annettavaksi työyhteisölle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 10 |
| Hankkeen tominnoissa edistetään poronhoidon yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kasvua. Hanke tukee yhdenvertaisuuden toteutumista (nuoret-iäkkäät, miehet-naiset) ja siten työhyvinvoinnin parantamista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 9 |
| Edistää paikallisen kulttuurin työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta ja kilpailukykyä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 6 |
| Välttämättömyys kehitettäessä poronhoitajien työyhteisöä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli parantaa poronhoitajien työhyvinvointia ja työn tuottavuutta kehittämällä poronhoitajien toimintaa organisaatioissaan eli paliskunnissa, porotalousyrityksissä sekä verkostoissa toimittaessa.
Verkostoissa toimimista kehitettiin tunnistamalla paliskuntien ja porotalousyrittäjien tärkeimpiä sidosryhmiä laajan paliskunnille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn tuloksia työstettiin työpajoissa poronhoitajien ja sidosryhmien edustajien kanssa. Malliksi sidosryhmätoiminnalle toteutettiin useita case-esimerkkejä, joissa poronhoitajat, paliskunnat ja sidosryhmien edustajat saivat kehittää yhteistyössä sidosryhmätyötä tarveperustaisesti. Case-esimerkit koottiin hankkeen lopuksi julkaistuun paliskuntien verkosto-oppaaseen, joka ilmestyi Poromies-lehden välissä liitteenä sekä sähköisenä versiona. Oppaaseen koottiin myös hankkeen verkostoitumis- ja sidosryhmätyötä kehittävistä koulutuksista tärkeimmät asiat paliskuntien ja poronhoitajien käyttöön.
Hankkeessa kehitettiin lisäksi resurssien optimaalisempaa käyttöä, työn organisointia ja johtamista paliskunnissa. Hankkeeseen sitoutui mukaan viisi mallipaliskuntaa, joissa kartoitettiin paliskuntien mahdollista osaamisvajetta ja etsittiin keinoja sen täydentämiseksi. Tavoitteena oli työn kuormituksen tasaisempi jakautuminen paliskunnissa. Paliskunnissa toteutettiin osaamiskartoituskyselyt, jonka perusteella paliskunnasta haettiin piilossa olevaa osaamista ja henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita lisäämään omaa osaamistaan ja osallistumaan aiempaa enemmän paliskunnan tehtäviin. Kyselyn avulla tunnistettiin myös koulutustarpeita. Mallipaliskunnille järjestettiin tarvelähtöistä koulutusta osaamisen lisäämiseksi. Hankkeen myötä osaaminen paliskunnissa lisääntyi, paliskunnissa olemassa oleva osaaminen löydettiin ja saatiin valjastettua käyttöön ja työn kuormitusta saatiin paliskunnissa paremmin jaettua. Paliskuntien työnjohtajille järjestettiin hankkeessa työnjohtokoulutusta, jonka avulla lisättiin käytännön porotöiden johtamisosaamista sekä työturvallisuutta. Esimiestason kouluttaminen parantaa koko työyhteisön toimintaa ja sitä kautta työhyvinvointia ja työturvallisuutta.
Porotalousyrittäjien/poronhoitajien työhyvinvointia ja työn tuottavuutta kehitettiin hankkeessa erilaisilla koulutuksilla, julkaisuilla ja vertaisoppimista kehittämällä. Porotalousyrittäjät saivat jakaa omia käytäntöjään yhteisessä viestiryhmässä sekä erilaisissa tilaisuuksissa kuten etäkahveilla, työpajoissa ja porotyön kehittämispäivillä. Koulutuksissa paneuduttiin erityisesti kustannustehokkuuteen ja mahdollisuuteen kasvattaa porotaloudesta tulevia tuloja. Koulutusten ja vertaisoppimisen myötä poronhoitajat ovat kehittäneet omaa työtään ja työn kannattavuutta. Yhteistyö ja vertaistuki ovat lisäksi parantaneet poronhoitajien työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä elinkeinon edustajien kanssa. Hankkeeseen osallistui poronhoitajia ympäri poronhoitoaluetta. Osaavat työntekijät pitävät yllä kannattavaa tuotantoa, jonka avulla 4 500 poronhoitajaa ja alalle hakeutuvaa hyötyy hankkeesta. Hankkeesta hyötyvät myös poronhoitajien sidosryhmien ja verkostojen edustajat verkostotyön kehittymisen vuoksi.
Hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista päähakijana vastaa Lapin ammattikorkeakoulu Oy / Tulevaisuuden biotalouden osaamisala.