Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22148

Hankkeen nimi: Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon - oppimisympäristön kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: Otavankatu 4

Puhelinnumero: 0405484115

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heidi Fagerlund

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.fagerlund(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4807 994

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Savon Ammattiopisto tuottaa alueen elinvoiman säilyttämisen kannalta tärkeitä työntekijöitä ja osaamista. Ammatillisen koulutuksen vastuulla on työn tekemisen tasolla osaamisen kasvattaminen. Työelämältä saatava tieto osaamistarpeista on niiden puutteista auttaa oppilaitosta suuntaamaan koulutusta oikein. Alueen yritykset ovat usein pieniä tai keskisuuria, jolloin yksittäisen yrityksen resurssit eivät mahdollista sitä osaamisen kehittämistä, jota tarvitaan. Oppilaitos puolueettomana toimijana voi olla saattamassa yhteen yrityksiä, jolloin resurssien määrää voidaan kasvattaa. Esimerkiksi koulutusta on järkevää järjestää useammalle toimijalle samanaikaisesti, mikä myös tuottaa verkostoitumista. Verkosto on myös oppilaitoksen etu, koska opiskelijoiden kannalta työpaikoilla tapahtuva osaamisen kehittyminen on merkittävä osa opiskelua. Kun verkoston työpaikat tunnetaan hyvin, tiedetään missä mitäkin osaamista voi kehittää.

Tutkimustietoa sienten, marjojen ja vihannesten jatkojalostuksesta ja poiminnasta on olemassa, mutta tämä tutkimustieto pitää saada toiminnan tasolle. Poimijoita tarvitaan lisää ja heitä täytyy kouluttaa. Poimijakoulutuksella on työllistävä vaikutus myös muuten esim. kielihaasteiden vuoksi vaikeasti työllistyville henkilöille. Jatkojalostusta jo tekevät tai sitä suunnittelevat yritykset tarvitsevat koulutusta uusista menetelmistä, säädöksistä ja ohjeista. Esimerkiksi vuoden 2020 alussa voimaan tullut uusi elintarvikelaki sisältää jäljitettävyyden, turvallisuuden sekä omavalvonnan osalta tietoa, jonka esilletuominen on ajankohtaista. Myös oppilaitoksen toimijat tarvitsevat koulutusta edellä mainituissa asioissa, jotta he voivat omalta osaltaan kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden haasteita Etelä-Savossa ja globaalissa maailmassa. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja elintarvikejalostuksen ja koulutuksen pitää pystyä etujoukoissa ohjaamaan toimijoita, niin työntekijöitä kuin kuluttajia.
Maakunnan haasteena on muuttotilastojen perusteella nähtävissä etenkin nuorten lähteminen maakunnasta ja etenkin ammatillisen koulutuksen saaneiden keskuudessa on viime vuosien aikana tapahtunut muuttoliikettä. Erityistä huolta kannetaan osaavan työvoiman saamisesta ravitsemis-, catering- ja elintarvikealoille, joiden imagoa ja vetovoimaa pyritään tämän hankkeen toimenpiteillä vahvistamaan. Vahvistamalla koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja tuomalla käytännön toimijoita lähelle oppilaitosympäristöä, pystytään myös lisäämään opiskelualojen houkuttavuutta ja tukemaan osaltaan nuorten jäämistä maakuntaan.

Hankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa luonnontuotteiden ja alueella viljeltyjen tuotteiden jatkojalostamiseen liittyvää osaamista, vahvistaa maakunnan kärkiin kuuluvan ruoka-, elintarvike- ja luonnonvara-alojen imagoa ja houkuttelevuutta sekä lisätä mahdollisuuksia uudenlaiseen, maakunnan vahvuuksiin perustuvaan monialaisuutta hyödyntävään yritystoimintaan. Hankkeen tavoitteena on lisäksi syventää oppilaitos-työelämäyhteistyötä uudenlaisen kiltakoulumallin kautta.

Luonnoneväillä elinvoimaa Etelä-Savoon – hankekokonaisuus sisältää myös EAKR-rahoitteisen investointiosion, jossa toteutetaan luonnontuotteiden kuivaamiseen ja jatkojalostamiseen soveltuvan oppimisympäristön rakentaminen. Hankkeen toiminta-aikana pilotoidaan tilan käyttöä yhdessä hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa ja testataan uudenlaisten tuotteiden jalostamista sekä sovitaan yhteistyön muodoista hankkeen jälkeen. Tässä ESR-osiossa keskitytään osaamisen kehittämiseen. Hankkeen aikana järjestetään työpajoja sekä koulutusta, jotka tukevat luonnontuotealaan liittyvää osaamisen kehittymistä. Koulutukset koostuvat ammattitaidon syventämisestä, alalla työskentelevien osaamisen päivittämistä sekä liiketoimintamahdollisuuksiin liittyvän osaamisen lisäämisestä.

Hankkeen tuloksena järjestettävien työpajojen, koulutuksen sekä uudenlaisen kiltamallin ja oppimisympäristön kehittämisen kautta:
-luonnontuotealaan liittyvä osaaminen lisääntyy ja ammattitaito syvenee
-opiskelijoiden yhteistyö tiivistyy työelämän kanssa ja työllistymismahdollisuudet kasvavat
-yrittäjien keskinäinen yhteistyö ja oppimisympäristöön liittyvät hyödyntämismahdollisuudet vahvistuvat
-täydennyskoulutusmahdollisuudet lisääntyvät
-oppimisympäristö luo jatkossa uudenlaista yhteistyötä alueen toimijoiden kesken ja
-lisää uusia liiketoiminta- ja tuotekehitysmahdollisuuksia luonnontuotealalla

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat

- elintarvike-, matkailu-, ravintola- ja catering- sekä luonnonvara-alojen opiskelijat
- em. alojen henkilöstö (opettajat ja asiantuntijat)
- yritykset, joiden toimialat ovat: keruu ja alkutuotanto, jalostus sekä ravintolapalvelut
- em. toimialoilla työskentelevät asiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat

- alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatiot
- tutkimuslaitokset (esim. MTK, LUKE)
- luonnontuotealan yhdistykset ja järjestöt (esim. Arktisen Aromit, 4H)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 792

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 087

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 490

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 237 609

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Hirvensalmi, Pertunmaa, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 104

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöä on analysoitu hankkeen toiminnan kohteena olevien alojen näkökulmasta (elintarvike, luonnonvara, ravintola), joissa työskentelee molempia sukupuolia. Elintarvikeala sekä luonnontuoteala on nähty osin naisvaltaisena, tosin prosessiteollisuuden puolella tilastojen mukaan tilanne on miesvaltainen. Hankkeen kannalta tilanne on näin ollen sukupuolinäkökulmasta varsin tasainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Näkökulma huomioidaan toimenpiteitä toteutettaessa. Hankkeen aikana voidaan huomioida esimerkiksi naisten mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämisessä luonnontuotealalla. Koska hankkeen toimenpiteet kohdistuvat useaan eri alaan, on kaikkien sukupuolten edustajilla mahdollisuus osallistua toimenpiteisiin tasaisesti. Hankkeen aikana järjestettyihin koulutuksiin pyritään saamaan osallistujia kaikkien sukupuolten edustajista sekä eri kohderyhmistä tasavertaisesti. Myös ohjausryhmään kootaan edustus mahdollisimman tasaisesti kaikkien sukupuolien edustajista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole suksupuolten tasa-arvon edistäminen vaan osaamisen kehittäminen ja työelämä-oppilaitos -yhteistyön kehittäminen uudenlaisessa oppimisympäristössä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hankkeen kantavana teemana on luonnonvarojen resurssiviisas jatkojalostaminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Koulutuksen kautta tietoisuus lisääntyy.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Koulutuksen (esim.poimijakoulutus)kautta huomioidaan luonnon monimuotoisuuteen liittyviä näkökohtia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Oppimisympäristössä tapahtuvassa toiminnassa otetaan huomioon mahdollisuudet materiaalien käytön tehostamiseen ja jätteiden syntymisen ehkäisemiseen (raaka-aineiden resurssiviisas hyödyntäminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä alueen yrittäjien liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää uuden liiketoiminnan syntymistä alueelle. Paikallisen jalostustoiminnan kehittäminen ja yhteistyö toimijoiden välillä lisääntyy.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Oppimisympäristö voi toimia keskitettynä palveluna jatkojalostamiseen, jolloin voidaan myös vaikuttaa logistisiin ratkaisuihin ja vaikuttaa näin mm.päästöjen vähentämiseen pitkällä aikavälillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Pitkällä aikavälillä luonnontuotteiden jalostamisella voi olla vaikutusta kuluttajien hyvinvointiin (lisääntynyt, uusien innovatiivisten tuotteiden käyttö). Lisäksi luonnontuotteiden keräämiseen liittyen luonnossa liikkumisella on tutkitusti hyvinvointia edistävä vaikutus.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeen poimijakoulutusten kautta voidaan edistää esim. maahanmuuttajien itsensä työllistämistä (luonnontuotteiden keruu) ja näin vaikuttaa yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 6
Osaamisen kehittämisen kautta (koulutukset, työpajat) voidaan parantaa ekologiseen kestävään kehitykseen liittyvää tietoisuutta ja kohderyhmään kuuluvien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Savon Ammattiopisto tuottaa alueen elinvoiman säilyttämisen kannalta tärkeitä työntekijöitä ja osaamista. Tätä osaamista pitää suunnata oikein ja kehittää sellaisella koulutuksella, joka vastaa työelämän tarpeeseen. Tämä hanke tukee maakunnan älykkään erikoistumisen kärjistä ruoka-alan kehittämistä sekä maakuntastrategian mukaista eettisillä eväillä elinvoimaa -teemaa. Hanke vastaa tähän kehittämistarpeeseen, jossa luonnonvarojen nykyistä laajempi hyödyntäminen ruokakulttuurissa ja elintarviketeollisuudessa edellyttää monenlaista osaamista ja yhteistyöverkostoa aina alkutuotannosta lähtien.
Tavoitteeseen vastattiin järjestämällä hankkeen aikana erilaisia webinaaria, työpajoja, keruutuotekoulutuksia ja spontaaneja tuotekehitystapahtumia. Asiantuntijaluennot, lähitapahtumana toteutuneet työpajat samoin kuin etäkoulutukset ovat lisänneet tietoa ja osaamista, sekä kasvattanut osaajien verkostoa alueella. Hankkeessa käynnistettiin keruutuotetoimintaa ja järjestettiin poimijakorttikoulutuksia marjoille, sienille, kuusenkerkälle ja luonnonyrteille keväästä 2021 aina kevääseen 2022.
Oppimisympäristön yksi tavoitteista on ollut kasvattaa tietämystämme elintarvikealan avainosaamisessa kuten elintarvikehygieniassa, omavalvonnassa ja pakkaamiseen liittyvissä säädöksissä. Muita työpajojen aiheita olivat kalan tuotekehitys, keruutuotteet ja niiden erityisominaisuudet, pakkaamisen uudet tuulet ja pakkausteknologiat, fermentointi teollisena prosessina sekä pakastekuivaus. Monet työpajat järjestettiin muiden hankkeiden ja tahojen kanssa yhteistyön kiinnittämiseksi. Yhteiset tapahtumat ovat lisänneet tietoisuutta hankkeen aikana rakentuvasta tuotekehitystilasta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja samalla tarjosimme opiskelijoille lisäoppia liittyen opintoihin.
Välittömät tulokset ovat ensisijaisesti liittyneet oppimisprosessiin. Kuivausprosessin opettelu, laitteiden käytön opettelu, menetelmien testaus ja pilotointi ovat tuoneet oleellista tietotaitoa kuivausprosessiin. Eri kuivausmenetelmät tuottavat erilaisia rakenteita ja makuja lopputuotteeseen. Näitä eri vaihtoehtoja voidaan testata nyt valmistuneessa tuotekehitystilassa kolmella eri kuivausteknologialla. Tietotaito kuivaamisesta tuottaa pitkällä tähtäimellä valistuneita arvauksia siitä, mikä kuivausteknologia sopii millekin tuotteelle parhaiten. Kumuloitunut osaaminen auttaa yrityksiä kuivausprosessiin liittyvässä tuotekehityksessä jo alun suunnitteluvaiheessa.
Tuotekehitystilan käyttöä jatketaan hankkeen jälkeen tarjoamalla asiantuntijapalveluita tuotekehitykseen. Pilotoinnin aikana on saatu kokemusta erityisesti kuivaamisprosesseista ja pakkaamiseen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Näiden tietojen karttuessa myös oppimisympäristön tarjoama tuki yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville monipuolistuu. Parhaimman tuen yrittäjät saavat, kun yhdistetään oppimisympäristön ja hankkeen tuotekehitystilan tarjoamat mahdollisuudet.
Hankkeen etenemisen aikana havaitsimme, kuinka tärkeää on, että luontoalan opiskelijat, yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat verkostoituvat. Uusia ideoita ja välttämätöntä yhteistyötä alkoi ilmaantua sekä tuotekehitystilassa että tulevaisuuden suunnitelmissa. Käytännön tekeminen samoista asioista kiinnostuneiden kanssa tuo ihmiset yhteen ja antaa mahdollisuuden tutustua toisiin. Yhteiset suunnitelmat edellyttävät keskenäistä luottamusta ja sitä, että opitaan tuntemaan alan yrittäjät ja toimintakenttä paremmin. Työpajojen anti on ollut sekä sisällössä että verkostoitumisessa. Samat ihmiset ovat osallistuneet hankkeen aikana useampiin tilaisuuksiin ja tämä on toiminut hyvin.
Kohderyhmä on pitänyt hanketta ja sen tuloksia tärkeänä. Hankkeen kautta on luontoalan yrittäjien verkosto vahvistunut ja yhteistyö lisääntynyt toimijoiden kesken. Suullista ja kirjallista palautetta on kerätty matkan varrella. Hanke on ollut oppimisympäristössä toimineen verkoston mielestä tärkeä ja tulokset onnistuneita. Hankkeen tuloksien (oppimisympäristö, tuotekehitystila, ohjeistukset, videota, verkosto) konkreettisuus on varsinkin saanut hyvää palautetta. Pilotoinnista kerättiin palautetta kaikilta käyttäjiltä ja yhteistyöyrityksiltä.
Hankkeen aikana monen yhteistyöyrityksen olosuhteet muuttuivat osittain koronapandemian vaikutuksesta. Myös yleinen halukkuus tuotekehitykseen jäi taloudellisten selviytymishaasteiden jalkoihin. Ravintolat ovat olleet monesti kiinni pandemian aikana, ja yrittäjien talous on ollut tiukalla. Yhteydenpito on koronapandemian ja sulkutilojen aikana ollut paljolti sähköpostien ja teams-kokousten varassa, jolloin yhteistä henkeä on ollut vaikeampi nostattaa. Kokonaisuudessaan yrittäjien ja muiden tahojen kiinnostus on kuitenkin ollut kohtuullista. Enempää emme olisi resurssien puolesta voineet tehdä pilotointia, kuin mitä nyt on tehty projektipäällikön ja asiantuntijan voimilla.