Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22149

Hankkeen nimi: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen Koillismaalla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: KSAK Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0832600-5

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 040 860 8949

Postinumero: 93601

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.ksak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anita Saarela-Myllylä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kouluttaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anita.saarela-myllyla(at)ksak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5056319

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikroyrittäjien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on huomattava, koska jopa 93% kaikista suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä. Myös Koillismaalla mikroyritysten määrä on suuri sekä erilaisten yhdistysten merkitys elinvoiman ja hyvinvoinnin tuojana korostuu. Pienissä yrityksissä liiketoiminnan prosessit ovat tuottamattomampia kuin isoissa yrityksissä, johtuen mm. rajallisista resursseista, työn on pirstaloitumista ja ajanhallinnan haasteista. Lisäksi työhyvinvointia lisäävät hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri, joiden edistämiseen kuuluvat yhtä lailla sekä johtaja että työntekijät.

KSAK Oy ja Ksakki ry ovat kartoittaneet yritysten ja yhdistysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tammi-helmikuussa 2020. Kartoituksen tuloksena hankkeeseen on alustavasti sitoutunut jo noin 20 pientä organisaatiota.

Hankkeen tavoitteena on luoda tuottavuuden ja/tai työhyvinvoinnin kehittämismalli pienille organisaatioille ja parantaa osaamista 30 pienessä yrityksessä, yhdistyksessä ja Kuusamon kaupungin Asiakaspalvelu Askeleessa ja niiden 100 työntekijällä.

Kehittämismallin luomisessa laaditaan ensin pienille organisaatioille tuottavuuden ja/tai työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma hyödyntäen Thomas, Firsbeat ja liiketoiminnan analyysejä. Tämän jälkeen käynnistetään organisaatioiden kehittämistyö järjestämällä yhteisiä koulutuksia, työpajoja, hyvinvointiryhmiä ja verkostotapaamisia.

KSAK Oy toimii hankkeen hallinnoijana ja Ksakki ry osatoteuttajana ja toiminnassa hyödyntään molempien toimijoiden vahvuuksia. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2020-31.12.2022. ja toiminta-alue Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta.

Hankkeen tuloksena syntyy pienten organisaatioiden kehittämismalli tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Lisäksi osaaminen on parantunut tuottavuudessa ja työhyvinvoinnissa 30 pienessä organisaatiossa ja niiden 100 työntekijällä. Myös yhteistyö ja verkostoituminen yritysten ja yhdistysten ja muiden organisaatioiden välillä on parantunut yhteisten toimenpiteiden kautta. Pitkän aikavälin tuloksena syntyy myös toimialarajat ylittävä tapa löytää tukea tuottavuuden kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen sekä yhteistyön vakiintumiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pienet yritykset ja niiden henkilöstö Kuusamo-Taivalkoski alueelta. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuu 30 eri työpaikkaa (25 yritystä ja 5 yhdistystä) ja 100 henkilöä parantaa osaamistaan. Hankkeeseen alustavasti iloittautuneet yritykset ja yhdistykset ovat henkilöstömäärältään hyvin pieniä (1-5 hlö) ja pari yli 10 hlö työllistävää yritystä. Lisäksi hankkeeseen osallistuu pilottina Kuusamon kaupungin Asiakaspalvelu Askel (10-15 hlö), joka tuottaa palveluita vaikeasti työllistyville henkilöille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat mukana olevien yritysten ja yhdistysten asiakkaat ja yhteistyöverkosto. Myös välilliset kohderyhmät hyötyvät kohderyhmän tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymisestä esimerkiksi parempien palveluiden ja toimintavarmuuden muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 265 442

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 900

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 317 280

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrän suhde on suunnilleen kolmannes naisia ja kaksi kolmannesta miehiä. Mutta suhdeluku vaihtelee eri toimialoijen välillä esimerkiksi hyvinvointi- ja ravitsemisalalla naisia voi olla enemmän ja tekniikan alalla tass miehiä enemmän. Myös henkilöstön välillä voi olla samankaltaista vaihtelua. Molemmat sukupuolet ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisessa asemassa sekä hankkeen toteutuksessa että tulosten hyödyntäjinä Koillismaalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on tasapuolinen sekä naisten että miesten osalta. Hankkeessa pyritään huomioimaan, että toimijoina on sekä naisia ja miehiä. Hanke ei painotu sisällöllisesti eri suopuolten välillä vaan sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon toteutuminen huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeen koulutusten ja muiden toimenpiteiden markkinoinnissa pyritään sukupuolten yhtäläiseen tavoittamiseen ja rohkaisemiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen. Tasa-arvo toteutuu kuitenkin hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hankkeen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä toimitaan lähtökohtaisesti luontoa ja eläimiä kunnioittaen ja kestävää kehitystä vaalien ja edistäen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä toimitaan lähtökohtaisesti ilmastomuutoksia huomioiden.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 6
Hankkeen toiminnassa voidaan hyödyntää alueen monimuotoista luontoa esimerkiksi hyvinvointipalveluita järjestettäessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen joissakin kehittämistoimenpiteissä voidaan tuoda esille asioita yleisellä tasolla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 4
Hankkeen hyvinvointipalvelujen järjestämisessä voidaan hyödyntää alueellamme Natura 2000 -ohjelman kohteita, joita löytyy Koillismaalla paljon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hankkeen toimenpiteissä kiinnitetään huomiota käytettäviin materiaaleihin ja jätteen syntymiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hanke ei ota kantaa uusiutuviin energialähteisiin, mutta mahdollisissa valintatilanteissa pyrimme käyttämään uusiutuvia energiamuotoja
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteillä on merkittävä rooli alueen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Yritykset ja yhdistykset pystyvät paremman tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kautta myös työllistämään ja investoimaan kestävällä pohjalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Hankkeen myötä yritysten ja yhdistysten hyvinvointi ja tuottavuus paranee, jolloin aineettomien tuotteiden ja palvelujen parissa työskentelevien henkilöiden on mahdollista suuntautua myös kehittämistyöhön enemmän.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaisia digitaalisia palveluja ja tuottavuuden kehittämistyössä tarvitaan digitaalisia menetelmiä yhä enemmän.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeella on merkittäviåä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sekä yritysten ja yhdstysten että niiden työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvinvointi on merkittävä osa hankkeen sisältöä.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hanke tukee tasa-arvoisesti myös pienissä maaseudulla (Koillismaa) toimivissa palveluita tuottavissa pienissä yrityksissä. Hankkeen toimenpiteet ovat avoimia kaikille alasta kiinnostuneille katsomatta ikää, sukupuolta tai etnistä taustaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen erilaisista lähtökohdista ja sukupuolesta riippumatta. Kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta luonto on luonteva ja neutraali toimintaympäristö.
Kulttuuriympäristö 2 6
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu erilaisia pieniä yrityksiä ja yhdistyksiä ja verkostoitumisen kautta eri toimijat tutustuvat toisiinsa ja samalla rikastuttavat osallistujan käsitystä toistensa yrityskulttuureista ja toimintatavoista.
Ympäristöosaaminen 2 5
Hankkeeseen tulevat yritykset ja yhdistykset tulevat eri aloilta ja osalla toimijoista ympäristöosaaminen on tärkeä osa heidän palveluiteen. Verkostoitumisen kautta tietämys ympäristön mahdollisuuksista palvelujen tuottamiseksi lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda tuottavuuden ja/tai työhyvinvoinnin kehittämismalli pienille organisaatioille ja parantaa osaamista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen 30 pienessä yrityksessä, yhdistyksessä ja yhdessä kuntaorganisaation yksikössä. Tavoitteena oli tavoittaa 100 työntekijää / yrittäjää. Hankkeen avulla kehitettiin 45 työyhteisön ja yksin yrittäjän tuottavuutta & työhyvinvointia. Analyysit ja kehittämissuunnitelma tehtiin 32 työyhteisölle; 6 yhdistystä, 25 yritystä ja 1 kaupungin organisaatio. Osallistui 125 hlöä.

Hankkeessa oli tavoitteena myös alueella yhteistyön lisääntyminen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden teemassa. Tavoitteena oli aloittaa verkostoyhteistyö, jonka tavoitteena oli luoda Koillismaan alueellinen (Kuusamo ja Taivalkoski) työhyvinvoinnin verkosto erityisesti mikro- ja pienyritysten tarpeisiin.
Hankkeessa luotiin liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämismalli, jossa ydinajatuksena oli ”Hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä”. Tällaisella kokonaisuudella ajateltiin saavutettavan tasapainoinen kehittämismalli, jossa on huomioituna työyhteisön / yksin yrittäjän hyvinvointi, toiminnan tavoitteellisuus ja menestyksellisyys. Asiakkaana oli yksin yrittäjiä, pieniä yrityksiä, pieniä yhdistyksiä ja kuntaorganisaation yksikkö. Kehittäminen asiakkaan kanssa aloitettiin alkukartoituksesta, jossa analysoitiin nykytilaa. Alkukartoituksen osia olivat liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kysely, Thomas-analyysi ja Firstbeat hyvinvointianalyysi. Liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kysely oli organisaatiokohtainen ja siihen vastasi yhteisön vastuuhenkilö (yrittäjä, toiminnanjohtaja, esihenkilö). Näitä kyselyitä tehtiin kolme erilaista, joissa huomioitiin pienen yrityksen, yhdistyksen ja erikseen kuntaorganisaation yksikön erityispiirteet. Jokaiselle työyhteisön jäsenelle tarjottiin mahdollisuutta tehdä Thomas-analyysi ja Firstbeat hyvinvointianalyysi. Nämä kaksi analyysiä ja nykytilaa kuvaava kysely olivat pohjana kehittämissuunnitelmalle, jonka hanketyöntekijä laati yhdessä työyhteisön vastuuhenkilön / henkilöiden kanssa. Kehittämissuunnitelman aihealueet ja sisällysluettelo tehtiin hanketyönä. Kehittämissuunnitelmassa käsiteltiin alkuanalyysien sisältöjä, kirjattiin ylös toimijan perustietoja, vahvuuksia, kehittämiskohteita ja visio. Kehittämiskohteille kirjattiin kehittämisenkeinoja ja lopulta kehittämistoimenpiteitä lyhyelle aikavälille ja pitkälle aikavälille. Kehittämiskohteiksi valittiin asioita, jotka nähtiin siinä hetkessä ajankohtaisimmiksi. Nämä olivat yleensä asioita, joissa oli suurin esille tullut kehittämisen tarve ja sellaisia, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Hankkeessa toteutettiin kehittämistoimenpiteitä, jotka tulivat esille työyhteisöjen kehittämissuunnitelmista tai muutoin olivat tiedossa olevia tarpeita. Kehittäminen alkoi jo alkuvaiheen analyyseistä ja kehittämissuunnitelman laatimisesta, kun työhyvinvointia ja tuottavuuden aiheita käsiteltiin henkilökohtaisesti ja organisaatiokohtaisesti. Isommille työyhteisöille järjestettiin työyhteisödialogeja, joissa käsiteltiin toimintatyylejä ja muita esiin nousseita aiheita dialogisesti keskustellen. Osalle työyhteisöistä järjestettiin myös kehittämishetkiä, joissa oli heidän tarpeiden mukainen sisältö liittyen tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.

Hankkeessa järjestettiin erilaisia koulutuksia, joiden pituudet olivat yksi – kolme kokoontumiskertaa / aihe. Tuottavuuskoulutuksien aiheita olivat tuote/palvelukuvat, tuote/palveluvideot, verkkokauppa, digimarkkinointi, brändin kehittäminen, LinkedIn, palvelumuotoilu, yrittäjän digitaidot, yritysverotus.

Työhyvinvointiin järjestettiin työhyvinvointitori, työhyvinvointitapahtuma Viritä työhyvinvointiasi, hyvinvointiryhmiä, työhyvinvointituokioita, työyhteisön kehittämishetkiä. Luotiin yhteiskehittämisen mallilla kaupunkiorganisaation työyksikön kanssa osatyökykyisille ryhmäpalvelua, joka oli samalla työyksikön toiminnan kehittämistä ja työntekijöiden oman työhyvinvoinnin kehittämistä.

Työhyvinvoinnin verkosto, työhyvinvoinninlähettiläät, on luotu. Siinä on hyvinvointialan yrittäjiä, Kuusamon kaupungin hyvinvointikoordinaattori ja hanketiimi. Hankkeen toisena toimintavuotena työhyvinvoinnin teema oli esillä aktiivisesti Facebookissa ja Instagramissa Työhyvinvoinninlähettiläät profiilissa. Verkosto kokoontui kehittämään toimintaa ja järjesti työhyvinvointituokioita sekä Meillä voidaan hyvin kampanjan, jossa kannustettiin työyhteisöjä tuomaan esiin työhyvinvoinnin tekojaan. Työhyvinvoinninlähettiläät jatkavat toimintaansa. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää tempauksia työhyvinvointiin / yleisesti hyvinvointiin.

KSAK Oy toimi hankkeen hallinnoijana ja Ksakki ry osatoteuttajana ja toiminnassa. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2020-31.12.2022 ja toiminta-alue Kuusamo ja Taivalkoski.