|
|
|
Hankekoodi: S22151
Hankkeen nimi: WATTI - Vastavuoroisuutta työelämäyhteistyöhön
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Ammattiopisto Luovi Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 3240571-5
Jakeluosoite: PL 389
Puhelinnumero: 040 319 3232
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.luovi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irene Marjatta Konttinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.konttinen(at)luovi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 319 3232
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ammatillisten oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä on tehty onnistuneesti jo pitkään, mutta ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistaminen vaatii edelleen yhteistyön kehittämistä, jonka tulee olla jatkuvaa (ks. esim. Parasta Palvelua -hankkeen tulokset). Oppilaitosten ja yritysten yhdistäessä voimansa saa ammatillinen koulutus lisäarvoa työelämän osaajilta ja yritykset osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa.
Pohjois-Pohjanmaan alueen työpaikkojen ja yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Arviot Pohjois-Pohjanmaan työllisyyden kehityksestä ovat koko maata ja lähialueita paremmat, ja lisää osaavaa työvoimaa halutaan palkata, mutta tällä hetkellä sen saatavuus rajoittaa monen yrityksen kasvua.
WATTI-hankkeessa etsitään ratkaisuja alueelliseen kohtaanto-ongelmaan ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymisen edistämiseen. Hankkeessa kartoitetaan yritysten tarpeita ja innovoidaan oppilaitosten ja työelämän yhteispelinä menetelmiä, palveluja ja tuotteita, pilotoidaan niitä, sekä etsitään pysyviä toimintamalleja toteuttaa vastavuoroista kehittämiskumppanuutta. Näin saadaan aikaan konkreettisia ratkaisuja työnantajien tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien tunnettuutta sekä työnantajille että hakijoille ja edistää siten koulutuksen houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Hankkeessa mm. kehitetään alumni-toimintaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Kehittämiskohteena on myös opiskelijoille ja työnantajille kohdennettu nivelvaiheen työllistymisen tuki sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ajantasainen työelämäyhteistyön osaamisen varmistaminen.
Hankkeen toteutuksessa varmistetaan yritysten aktiivinen osallistuminen tarpeiden esiin nostamiseen ja kehittämistoimintaan. Yhteisen tahtotilan löytäminen ja molemminpuolinen sitoutuminen, jonka myötä pyritään syventämään oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja toiminnan vastavuoroisuutta, ovat avainasemassa toiminnan kehittämisessä. Keskeistä on myös muutosketteryys, reagointikyky ja innostuksen synnyttäminen. Hanke tarjoaa mukaan lähteville yrityksille mahdollisuuden avoimeen keskusteluun, tuoda esiin työelämälähtöisiä kehittämistarpeita, edistää oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä vastavuoroisuuden periaatteella sekä lisätä yritysten verkottumista ja innostuksen kulttuuria. Hanke edistään vuoropuhelua työantajien, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä opiskelijoiden kesken. Tämä mahdollistaa kaikkia osapuolia palvelevien ratkaisujen kehittämisen.
Hankkeen kohderyhmiä ovat Pohjois-Pohjanmaalla toimivat pk-yritykset ja muut työpaikat, erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat ammatillisen koulutuksen opiskelijat, ammatillisen koulutuksen opiskelijat sekä ammatillisen koulutuksen hakijat ja osaamisen kehittämistä tarvitsevat henkilöt. Kohderyhmään kuuluvat myös oppilaitosten opetus-, ohjaus- ja opiskeluhyvinvointihenkilöstö.
WATTI-hankkeen tuloksena ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö syvenee, monimuotoistuu ja kehittyy vastavuoiseksi kumppanuusekosysteemiksi. Työelämäyhteistyön osaaminen vahvistuu, ja yritykset saavat parempaa palvelua. Alueen työnantajat saavat tarpeitaan vastaavaa osaavaa työvoimaa, ja myös erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistyminen lisääntyy. Oppilaitosten ja työelämän välinen osallistava kehittämiskulttuuri, jolla voidaan tunnistaa yhteisiä parantamiskohteita ja kartoittaa sopivia menetelmiä työllisyyden nostoon, näkyvät myös parempana resilienssinä. Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy syrjäytymisen ehkäisemisessä ja työmarkkinoiden muutoksiin vastaamisena.
Pohjois-Pohjanmaan alueen
- pk-yritykset ja muut työpaikat sekä niiden henkilöstö, hankkeessa käytetään yhteistä termiä "työelämäasiakkaat".
- erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ammatillisen koulutuksen opiskelijat
- hakeutumisvaiheen opiskelijat ja muut osaamisen kehittämistä tarvitsevat henkilöt (esimerkiksi työpaikkojen henkilöstö, alanvaihtajat, osatyökykyiset ja kuntouttavassa toiminnassa olevat jne.)
- ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö ja opiskeluhyvinvointihenkilöstö
Muut ammatillista koulutusta järjestävät tahot sekä julkiset ja muut yhteisöt, jotka voivat hyödyntää kehitettäviä palveluja ja toimintatapoja. Peruskoulun päättävät oppilaat, ohjaavat tahot ja huoltajat.
Suuryrityksiksi luokiteltavat työelämäasiakkaat (esim. S-ryhmä ja KESKO), jotka ovat alueen oppilaitoksille tärkeitä yhteistyökumppaneita koulutuksen järjestämisessä (esimerkiksi koulutus- ja oppisopimuskoulutus), ja sisältyvät näin ollen vastavuoroiseen ekosysteemimalliin. Yritykset kuitenkin ovat kuitenkin hankkeessa vain välillisiä hyödynsaajia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 366 416
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 135
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 910
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 385 540
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Utajärvi, Ylivieska, Sievi, Taivalkoski, Siikajoki, Kärsämäki, Ii, Hailuoto, Reisjärvi, Siikalatva, Oulu, Kempele, Muhos, Raahe, Pyhäjärvi, Kalajoki, Merijärvi, Lumijoki, Oulainen, Tyrnävä, Alavieska, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäjoki, Vaala, Liminka, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäntä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 65
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 66
Suunniteltu: 419
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Toteutuksessa noudatetaan oppilaitosten kestävän kehityksen suunnitelmia ja periaatteita sekä huomioidaan ne hankkeen toteutuksessa. Esimerkiksi suunnitellaan tapahtumat ja työpaikkakäynnit logistisesti järkevästi ja hyödynnetään esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja tarkoituksen mukaisesti. Tuotetaan tarkoituksenmukaisella tavalla materiaalia työpaikoille ja suositaan sähköisiä materiaaleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Ilmenee hankkeen toteutuksessa lähinnä liikennöinnin järjevänä suunnitteluna ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisenä esimerkiksi tulosten jalkauttamisessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Noudatetaan oppilaitosten kestävän kehityksen suunnitelmien periaatteita ja toimintatapoja,joiden mukaisesti vältetään jätteiden tuottamista, kierrätetään tarkoituksenmukaisesti, hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja ja pyritään aineettomien hyödykkeiden ja palvelujen suosimiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä välittömiä eikä välillisiävaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja kohdentaa palveluja sekä kouluttaa osaavaa työvoimaa tarvelähtöisesti alueen yrityksille ja tukea siten paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään vastavuoroista, asiakslähtöistä työelämäyhteistyötä ja palveluja työnantaja-asiakkaille ja opiskelija-asiakkaille sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista. Kyse on aineettomien palvelujen tuottamisesta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeen toteutus suunnitellaan ennakoivasti siten, että tapaamiset ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa. Hyödynnetään tarkoituksen mukaisesti digitaalisia ratkaisuja, kuten verkkokokouksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 8 |
| Hanke edistää osallisuutta mahdollistamalla ja edistämällä kohderyhmien osallistumisen itseään koskevan toiminnan suunnitteluun. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja osatyökykyiset, joiden työllistymistä hankkeen toimenpiteet viime kädessä edistävät. Työllistymisellä on merkittävä vaikutus yksilön hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Myös osaamisen lisääntyminen hankkeen eri kohderyhmillä edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 6 |
| Hankkeessa edistetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja sen myötä tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon edistäminen ilmenee hankkeen toimenpiteissä tasapuolisuutena esimerkiksi sukupuolten, alojen ja kohderyhmien huomioimisessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 9 |
| Yhtenä hankkeen lähtökohtana ovat erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yhdenvertaiset oikeudet työllistyä kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Työllistymisellä on merkittävä vaikutus yhdenvertaisuuden toteutumiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Kulttuuriympäristön säilyttäminen ilmenee huomioimalla tasapuolisesti yritykset ja työpaikat sekä kaupungista että maaseudulta ja edistämällä opiskelijoiden työllistymispolkuja myös muualla kuin omalla kotipaikkakunnalla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia. | ||
WATTI - Vastavuoroisuutta työelämäyhteistyöhön-hankkeessa päätoteuttajana toimi Ammattiopisto Luovi ja osatoteuttajana Koulutuskuntayhtymä OSAO.
Lähtökohta WATTI-hankkeelle pitkällä aikavälillä oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Pohjois-Pohjanmaalla sekä erityistä tukea tarvitsevien/osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistäminen ja työmarkkina-aseman parantaminen. Hankkeen välittömänä tavoitteena kehitettiin ja pilotoitiin asiakaslähtöinen toimintamalli ja -tavat ammatillisen koulutuksen, työelämäasiakkaiden ja opiskelijoiden vastavuoroiseen, työllistymistä edistävään kehittämiskumppanuuteen.
Hankkeessa kartoitettiin yritysten ja työpaikkojen tarpeita sekä innovoitiin toimintatapoja, menetelmiä ja palveluja, jotka hyödyttävät yrityksiä, oppilaitoksia sekä opiskelijoita. Kehittäminen toteutettiin yhteistyössä hankkeen kohderyhmien (työelämän edustajat, oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opiskelijat) kanssa. Tämä tarjosi eri toimijoille mahdollisuuden avoimeen keskusteluun tuoda esiin työelämälähtöisiä kehittämistarpeita ja edisti oppilaitosten sekä työelämän välistä yhteistyötä vastavuoroisuudenperiaatteella.
Lisäksi edistettiin ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien vetovoimaisuutta työnantajille sekä koulutukseen hakeutuville. Kehittämiskohteena olivat myös opiskelijoille ja työnantajille kohdennettu nivelvaiheen työllistymisen tuki sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ajantasainen työelämäyhteistyön osaamisen varmistaminen.
Hankkeen keskeisin tulos oli Watti-Vastavuoroisen työelämäyhteistyön malli https://luovi.fi/watti-malli/, jossa yhteen kokonaisuuteen on koottu hankkeen aikana kehitetyt menetelmät. Malli kehitettiin suunnittelusprinttien, kehitystyöpajojen, palautteiden, pilotointien ja muiden arviointien pohjalta. Kehittämistyön eri vaiheissa oli mukana hankkeen kohderyhmien toimijoita laajalta sektorilta (työelämän edustajat, oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opiskelijat).
Watti-Vastavuoroisen työelämäyhteistyön malli sisältää neljä osaa: a) Vastavuoroinen kumppanuus, b) Työelämässä oppiminen ja työpaikkaohjaus, c) Työllistyminen, uratarinat ja uraohjaus sekä D) alumnitoiminta. Näiden eri teemojen alle on koostettu hankkeessa tuotetut materiaalit, toimintatavat ja muut työvälineet. Näin erillisistä toimintaosista saatiin rakennettua kokonaisstruktuuri. Malli toimii ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten olemassa olevien työelämäyhteistyöprosessien lisänä. Eri osioita voi hyödyntää erikseen tai yhdessä.
Erityisinä onnistumisina Watti-mallista nousivat keskiöön alumnitoiminta sekä tuotetut asiakaslähtöiset viestintä- ja markkinointimateriaalit, joilla saatiin edistettyä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia, tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Kaikissa hankkeen materiaalien, työvälineiden ja toimintapajojen suunnittelussa huomioitiin eri kohderyhmien palautteet ja arvioinnit.
Watti-vastavuoroisen työelämäyhteistyön mallia ja siihen liittyviä materiaaleja levitettiin ja jalkautettiin jo hankkeen aikana ammattiopisto Luovin ja Koulutuskuntayhtymä OSAO:n eri yksiköissä, yrityksissä sekä muissa sidosryhmien foorumeissa. Hankkeen aikana tuotetut videot, oppaat ja osa työvälineistä saatiin juurrutettua jo hankkeen aikana osaksi arjen toimintaa.
Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyi syrjäytymisen ehkäisemisessä ja työmarkkinoiden muutoksiin vastaamisena. Myös ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö syventyi, monimuotoistui ja kehittyi enemmän vastavuoroiseksi kumppanuusekosysteemiksi molemmissa toteuttajaorganisaatioissa. Hanke kohdentui Pohjois-Pohjanmaan alueelle, mutta kehittämisen tulokset ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Hankkeen aikana järjestettiin 84 erityyppistä tapahtumaa (suunnittelusprintit, kehittämistyöpajat ja muut tilaisuudet), joihin osallistui noin 500 osallistujaa. Hankkeen toimenpiteiden kehittämiseen ja pilotointiin osallistui 396 toimijaa, jotka kostuivat työelämän edustajista, opetus- ja ohjaushenkilöstöstä sekä opiskelijoista.