|
|
|
Hankekoodi: S22152
Hankkeen nimi: Palvelukeskus Telakka
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0774963-9
Jakeluosoite: Mustionkatu 23
Puhelinnumero: +358456579692
Postinumero: 20750
Postitoimipaikka: TURKU
WWW-osoite: http://lauste.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Nordberg
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.nordberg(at)lauste.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400917374
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sijais- ja jälkihuollossa olevien nuorten määrä on kasvussa ja tutkimusten valossa näiden nuorten syrjäytymisriski on korkea ja mahdollisuudet koulutukseen tai työelämään siirtymiseen ovat vaikeat. Lainsäädäntöuudistusten myötä oppivelvollisuus jatkuu kaksi vuotta pidempään ja jälkihuolto ulottuu 25-vuotiaaksi saakka, jotka tekijät omalta osaltaan haastavat palvelukokonaisuuden järjestämistä tälle kohderyhmälle.
Tämä hanke kehittää räätälöidyn sekä intensiivisen tukimuodon vastatakseen näihin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää strukturoitu ja kustannustehokas tukimalli, jolla mahdollistetaan perusopetuksessa ja opiskeluissa pysyminen, koulutuspolulla pärjääminen, ammatillinen oppiminen sekä riittävä tuki itsenäiseen elämään siirtymisessä ja työllistymisessä. Kohderyhmänä ovat sijais - sekä jälkihuollossa olevat peruskoululaiset tai itsenäiseen elämään siirtyvät erityistä tukea vaativat 16-25 – vuotiaat nuoret, jotka asuvat Turun seutukunnassa.
Hankkeen tavoitteina ovat:(1) nuoren hyvinvoinnin parantuminen sekä syrjäytymisriskin vähentyminen,(2) nuoren koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantuminen intensiivisellä ja ammattimaisella tuella sekä (3) nuoren tarpeista lähtevän, kokonaisvaltaisen tukimuodon kehittäminen eheytymisen tueksi. Lisäksi tavoitteena on implementoida ja kehittää kokonaisvaltainen tukimalli ja palveluprosessi sijais- ja jälkihuollon toimenpiteiden, seurannan sekä arvioinnin tueksi, josta kunnat ja palvelun tuottajat hyötyisivät myös hankkeen jälkeen.
Tavoitteiden toteuttamiseksi Turussa pilotoidaan palvelukeskus Telakka, joka mahdollistaa matalalla kynnyksellä ja toiminnallisella otteella kokonaisvaltaisen tuen sijais- tai jälkihuollossa oleville nuorille. Palvelukeskuksessa työskentelee huolella valittu joukko ohjaajia sekä työvalmentajia. Nuoret voivat tulla vierailemaan palvelukeskukseen (kahvilaan tai muihin toimintoihin) ja siten helposti kontaktoitua palveluihin. Varsinaisina toimenpiteinä hankkeessa (1) kehitetään ja otetaan käyttöön ”toimintamoduuleja”, joista rakennetaan nuoren yksilöllisiin tarpeisiin vastaava tukiprosessi. Tarjolla on opiskelun tukea, työvalmennusta ja/tai työharjoitteluja sekä elämänhallintataitoryhmiä. Edellä kuvatun kohderyhmäsensitiivisen ja yksilöllisen toimintapolun suunnittelun tueksi hankkeessa käytetään (2) arvioinnin ja seurannan työkalua, kerätään nuorten elämänpoluista laadullista ja numeerista seurantatietoa palveluiden kehittämiskesi sekä (3) kehitetään tai otetaan käyttöön myös konkreettisia digitaalisia työkaluja oppimisprosessin tueksi, protfolion tekemiseksi sekä työelämän ja hakijan tarpeiden kohtaannuttamiseksi.
Hankkeen tuloksena nuoren toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyy, nuori kykenee tuen ja vertaistuen avulla itsenäistymään ja pysyy koulutuksen polulla. Lisäksi nuoren työllistymismahdollisuudet lisääntyvät tai nuori työllistyy ja syrjäytymisriksi pienenee merkittävästi. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kustannustehokas toimintamalli ja kohderyhmäsensitiivinen arviointiprosessi, joka on toteutettavissa ja ylläpidettävissä yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, kuntien ja kaupunkien kanssa myös hankkeen jälkeen. Yhteistyökumppaneina toimivat Kaarina, Lieto, Raisio ja Turku sekä Turun yliopisto,THL, Turun Ammattiopistosäätiö, Raseko ja Vamos (Helsingin Diakonissa laitos).
Hankkeen kohderyhmänä kattaa sijaishuollossa viimeisiä vuosia olevat, sekä nivelvaiheessa itsenäiseen elämään ja jälkihuoltoon siirtymässä olevat tai siirtyvät peruskouluikäiset nuoret ja jälkihuollettavat. Tämä tarkoittaa sijais- tai jälkihuollon piirissä asiakkaina olevaa 16-25-vuotiaiden ikäryhmää. Tämä kohderyhmä on korkean riskin ryhmä niin koulupudokkuudessa kuin syrjäytymisessä.
Vuonna 2018 tehtiin ikäkohorttiselvitys silloin 18-vuotta täyttäneistä nuorista. Tämä selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 5,7 prosenttia koko kohortista. Tutkimuksessa verrattiin sijoitettuna olevien lasten (kohderyhmäämme kuuluva joukko) ryhmää muihin saman ikäluokan nuoriin. 3 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista ei saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet edes hakeneet paikkaa. (Ristkari & al. 2018. Suomi lasten kasvuympäristönä) Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2018 Suomessa sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 54 883 lasta ja nuorta. Varsinais-Suomessa nämä luvut olivat 1800 ja 3603. Jälkihuoltoperustein sijoitettuna oli 1 621 lasta ja nuorta, minkä lisäksi avohuollon tukea sai yhteensä 7 595 jälkihuollossa olevaa lasta ja nuorta. Tälle kohderyhmälle on kunta velvollinen järjestämään tarvittava jälkihuolto. Yllä kuvattu 5,7 % joukko nuoria on täsmällinen poikkileikkaus sitä kohderyhmä, jolle tämän hankkeen suunnitellut toimenpiteet kohdentuvat.
Hanke tulee tavoittamaan viikoittain matalan kynnyksen asioilla “kahvilassa” ja palveluohjauksessa alkuun noin 5-10 nuorta, joista intensiivisen tuen piiriin kyetään arviolta ottamaan ensimmäisen puolen vuoden aikana 20, toisen 40, ja seuraavana kahtena koko vuonna vuosittain 80 yhteensä 160. Tämä tarkoittaa yhteensä 220 intensiivisen tuen piirissä olevaa vakavan ja pitkäaikaisen syrjäytymisriskin nuorta. Kohdejoukko muodostuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista nuorista, joiden syrjäytyminen elämäntilanteeseen liittyvän tiedon perusteella on hyvin todennäköistä. Toiminnan kohteena olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaikutukset ovat erittäin merkittäviä sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Yllä olevan suunnitelman mukaan hanke kykenisi tavoittamaan hyvin Varsinais-Suomen kuntiin sijoitettuja avohuollon piirissä tai jälkihuollossa olevia erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret.
Kohdassa 10 määritellään maantieteellinen kohdealue. Hankeaikana palvelua tuotetaan Varsinais-Suomessa tavoitettavalle kohderyhmälle, mutta maantieteellisesti voin nivelvaiheessa tulla nuoren muuttoja hyvinkin laajalti eri puolelta Suomea.
Välillinen kohderyhmä on palvelukeskus Telakassa vierailevat nuoret, jotka tulevat tutustumaan toimintaan, mutta eivät välttämättä ole kohderyhmää, ovat kohderyhmää, mutteivat sitoudu palveluun tai eivät koe olevansa sen tarpeessa. Palvelukeskus Telakka on avoin paikka myös näille tukea tarvitseville nuorille, joita arvellaan olevan ehkä noin 50 puolivuotiskausi. Palvelukeskus Telakka ei poissulje näitä nuoria, vaan pyrkii motivoimaan tai antamaan kohderyhmään kuuluvalle nuorelle heti mahdollisuuden osallistua toimintaan, kun hän kokee olevansa siihen valmis. Huomioitavaa on, että osa näistä matalan kynnyksen vierailijoista siirtyy Telakan intensiivisen tuen piiriin. Toisin sanoen heistä tulee varsinaista kohderyhmää.
Toinen välillinen kohderyhmä on palvelua tarvitsevat toimijat (muut sijaishuollon palveluja tarjoavat yksityiset toimijat), kunnat ja kaupungit. Kunnissa ja kaupungeissa erityisesti sosiaalityöntekijät, kouluterveydenhuollon ihmiset, kuraattorit ja oppilashuoltoverkoston toimijat hyötyvät verkostoyhteistyössä syntyneestä kehittämistyöstä ja tuesta.
Tavoite on tarjota verkostot, josta hyötyy nuori sekä nuoren palveluista vastaava taho tarjoten oman osaamisensa ja saaden tukea hankkeen toimijoilta erikoistarpeisiin vastaamisessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 643 850
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 606 475
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 693 350
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 654 350
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun
Kunnat: Lieto, Turku, Kaarina, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Hankkeen toiminnoissa kyetään ohjaamaan itsenäiseen elämään siirtyviä nuoria oikeissa arvovalinnoissa myös kestävän kehityksen kannalta. Kahvilatoiminnassa periaatteet huomioidaan välittömästi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 6 |
| Nämä seikat voivat tulla esiin keskusteluissa ja organisaatiotasolla tehävissä valinnoissa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Yksilö- ja ryhmätoiminnoissa voidaan ohjata näissä valinnoissa. Työssä oppimisessa ja työn opinnollistamisessa nämä kestävän kehityksen periaatteet tuodaan esiin ja organisaatiotasolla luodaan arvopohjaa tälle toiminnalle. Hankkeessa ohjataa seuraavaa sukupolvea vastaamaan itsestään ja muista taloudellisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Toimintamallien kehittäminen itsenäisesti kannatteleviksi toimintamuodoiksi ja työllistävä vaikutus edesauttaa jatkumoa. Hanke parhaimmillaan vastaa työelämätarpeisiin mahdollistamalla koulutuspolkuja ja pitkällä välillä myös tuottamalla työntekijöitä työttömien sijaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 8 |
| Kyseessä on palveluprosessin muotoilu ja kehittäminen, joten aineettomat palvelut joita tuotetaan ovat omalta osaltaan edesauttamassa poikkileikkauksena myös muoden horisontaalisten periaatteiden toteuttamiseen. Organisaation arvopohja perustuu laadukkaiden aineellisten palvelujen tuottamiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen yksi perustavoitteista on nuoren hyvinvoinnin lisääntyminen. Hanke vastaa sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden periaatteisiin yleisesti tuomalla työkaluja hankkeen kohderyhmälle kaikilta osin tähän alueeseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke vähentää tukitoimenpiteillään eriarvoistumista tukemalla sijais- ja jälkihuollon piirissä olevia lapsia ja nuoria etenemään koulutus- ja työllistymispolulla. Lisäksi hankkeen asiakaslähtöiset toimenpiteet kaventavat omalta osaltaan kuilua opiskella, hankkia koulutusta tai työllistyä yksilöllisistä lähtökohdista huolimatta tai toisaalta ne huomioiden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 6 |
| Hankkeen toimintamalli tarjoaa työkaluja yhdenvertaisuuden totetumiseksi edesauttaen niitä jotka lähtökohtaisesti ovat eriarvoisessa asemassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen toiminta aloitettiin kehittämällä räätälöityä ja intensiivistä tukea 16-25-vuotiaille sijais- ja jälkihuoltonuorille, joilla on haasteita koulutuspolulla ja työelämään pääsemisessä sekä arjenhallinnassa. Tavoitteena on ollut muun muassa nuorten syrjäytymisriskin väheneminen, hyvinvoinnin paraneminen sekä nuorten tarpeista lähtevän kokonaisvaltaisen tukimuodon kehittäminen. Oleellisena sisältönä Palvelukeskus Telakalla on ollut autenttiset oppimis- ja työskentely-ympäristöt sekä ohjaajan yksilöllinen, intensiivinen tuki.
Kehittämistyön tuloksena Palvelukeskus Telakka on tarjonnut kohdennettua työpajatoimintaa sijais- tai jälkihuollossa oleville nuorille. Yksilövalmennuksessa räätälöidään nuoren tarpeiden mukainen polku opintoihin, työelämään sekä tulevaisuuteen, ja työvalmennukset tarjoavat valmennusta ja päivittäisiä kokemuksia autenttisissa työelämän ympäristöissä. Matalan kynnyksen palvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä.
Toiminta rakentuu yhdessä nuoren kanssa kartoitettujen yksilöllisten tarpeiden ympärille. Suunnitelmallisen työskentelyn tavoitteena on tukea nuorta peruskoulun tai toisen asteen opintojen suorittamisessa, oman opintopolun löytämisessä, työelämään sijoittumisessa sekä elämänhallintataitojen opettelussa. Suuressa roolissa Palvelukeskus Telakalla on ollut kokemusasiantuntijan ohjaama vertaisuus sekä koko toiminnan yhteisöllisyys.
Palvelukeskus Telakassa toimii kaksi työvalmennusympäristöä, jossa nuoret voivat suorittaa opintoja (sekä työharjoittelua, yksittäisiä tutkinnonosia tai suurempia kokonaisuuksia), edistää perusopetusta tai TUVA-opetusta, olla työkokeilussa tai opetella arjenhallintaa ja työelämätaitoja sekä etsiä omaa ammattialaa ja polkua. Alussa työvaltaisina ympäristöinä toimivat kahvila ja kiinteistöhuolto, joista jälkimmäinen vaihdettiin kehitystyön tuloksena mediavalmennukseksi. Jokainen nuori saa tarvitsemansa määrän yksilöllistä ohjausta juuri niissä asioissa, jotka ovat siinä elämäntilanteessa tarpeellisia.
Lisäksi Palvelukeskus Telakka on tarjonnut vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä kokemusasiantuntijan ohjaamissa pienryhmissä ja selviytyjäyhteisössä. Lisäksi kokemusasiantuntija on toiminut muun henkilöstön työparina sekä valmennustyössä että kehittämistyössä.
Hankkeen tuloksena on huomattu kohderyhmän tyypillistä intensiivisemmän ja pitkäkestoisemman, systeemisen ja holistisen tuen tarve. Yhteiskunnan byrokratia ei usein tue nuorta parhaalla mahdollisella tavalla, ja päädytään tilanteisiin joissa nuorelta jää hänen tarvitsemansa palvelu saamatta, vaikka palvelu olisi olemassa.
Palvelun tuloksena on huomattu, kuinka sosiaalinen vahvistuminen, motivaatio ja arjenhallita saattaa kohentua nopeastikin, mutta sen ylläpitäminen vaatii pitkäkestoista, rinnallakulkevaa tukea. Yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen kuuluu kokemus tulla kohdelluksi yksilönä, jolla on mahdollisuuksia, ja jolla on yhtäläinen tulevaisuus kuin muillakin nuorilla. Tämän yhdenvertaisuuden tunteen syntyessä yksilö ottaa oman elämänsä toimijuuden haltuun ja kykenee toimimaan aktiivisemmin omassa elämässään. Kohderyhmässä toimijuus näyttäytyy ikätasoa alhaisempana, koska monella nuorella on huostaanoton myötä kokemus siitä, että oma toimijuus on otettu pois, ja systeemi sanelee mikä on mahdollista ja mitä saa tehdä.
Saadessaan kokonaisvaltaista tukea kaikilla elämän osa-alueilla nuoren osallisuus ja itsetuntemus kasvavat. Vaikka Palvelukeskus Telakka ei ole tarjonnut kotiinpäin vietäviä palveluita, mainitaan sosiaalisen vahvistumisen mittarin palautteissa myös kodinhoidollisten asioiden kohentuneen työpajajakson aikana. Nuorta ei voi ajatella yksittäisinä palasina, missä esimerkiksi työllisyyteen, opiskeluihin tai mielenterveyteen liittyvät asiat hoidetaan kukin omassa siilossaan juurikaan kommunikoimatta muiden osa-alueiden kanssa. Palvelukeskus Telakan systeeminen ja integratiivinen työote on pyrkinyt vastaamaan tähän haasteeseen, ja saanut aikaan muutosta sekä yksilötasolla, että nuoren verkostossa.