Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22152

Hankkeen nimi: Palvelukeskus Telakka

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Perhekuntoutuskeskus Lauste ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0774963-9

Jakeluosoite: Mustionkatu 23

Puhelinnumero: +358456579692

Postinumero: 20750

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://lauste.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Nordberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.nordberg(at)lauste.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400917374

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sijais- ja jälkihuollossa olevien nuorten määrä on kasvussa ja tutkimusten valossa näiden nuorten syrjäytymisriski on korkea ja mahdollisuudet koulutukseen tai työelämään siirtymiseen ovat vaikeat. Lainsäädäntöuudistusten myötä oppivelvollisuus jatkuu kaksi vuotta pidempään ja jälkihuolto ulottuu 25-vuotiaaksi saakka, jotka tekijät omalta osaltaan haastavat palvelukokonaisuuden järjestämistä tälle kohderyhmälle.

Tämä hanke kehittää räätälöidyn sekä intensiivisen tukimuodon vastatakseen näihin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää strukturoitu ja kustannustehokas tukimalli, jolla mahdollistetaan perusopetuksessa ja opiskeluissa pysyminen, koulutuspolulla pärjääminen, ammatillinen oppiminen sekä riittävä tuki itsenäiseen elämään siirtymisessä ja työllistymisessä. Kohderyhmänä ovat sijais - sekä jälkihuollossa olevat peruskoululaiset tai itsenäiseen elämään siirtyvät erityistä tukea vaativat 16-25 – vuotiaat nuoret, jotka asuvat Turun seutukunnassa.

Hankkeen tavoitteina ovat:(1) nuoren hyvinvoinnin parantuminen sekä syrjäytymisriskin vähentyminen,(2) nuoren koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantuminen intensiivisellä ja ammattimaisella tuella sekä (3) nuoren tarpeista lähtevän, kokonaisvaltaisen tukimuodon kehittäminen eheytymisen tueksi. Lisäksi tavoitteena on implementoida ja kehittää kokonaisvaltainen tukimalli ja palveluprosessi sijais- ja jälkihuollon toimenpiteiden, seurannan sekä arvioinnin tueksi, josta kunnat ja palvelun tuottajat hyötyisivät myös hankkeen jälkeen.

Tavoitteiden toteuttamiseksi Turussa pilotoidaan palvelukeskus Telakka, joka mahdollistaa matalalla kynnyksellä ja toiminnallisella otteella kokonaisvaltaisen tuen sijais- tai jälkihuollossa oleville nuorille. Palvelukeskuksessa työskentelee huolella valittu joukko ohjaajia sekä työvalmentajia. Nuoret voivat tulla vierailemaan palvelukeskukseen (kahvilaan tai muihin toimintoihin) ja siten helposti kontaktoitua palveluihin. Varsinaisina toimenpiteinä hankkeessa (1) kehitetään ja otetaan käyttöön ”toimintamoduuleja”, joista rakennetaan nuoren yksilöllisiin tarpeisiin vastaava tukiprosessi. Tarjolla on opiskelun tukea, työvalmennusta ja/tai työharjoitteluja sekä elämänhallintataitoryhmiä. Edellä kuvatun kohderyhmäsensitiivisen ja yksilöllisen toimintapolun suunnittelun tueksi hankkeessa käytetään (2) arvioinnin ja seurannan työkalua, kerätään nuorten elämänpoluista laadullista ja numeerista seurantatietoa palveluiden kehittämiskesi sekä (3) kehitetään tai otetaan käyttöön myös konkreettisia digitaalisia työkaluja oppimisprosessin tueksi, protfolion tekemiseksi sekä työelämän ja hakijan tarpeiden kohtaannuttamiseksi.

Hankkeen tuloksena nuoren toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyy, nuori kykenee tuen ja vertaistuen avulla itsenäistymään ja pysyy koulutuksen polulla. Lisäksi nuoren työllistymismahdollisuudet lisääntyvät tai nuori työllistyy ja syrjäytymisriksi pienenee merkittävästi. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kustannustehokas toimintamalli ja kohderyhmäsensitiivinen arviointiprosessi, joka on toteutettavissa ja ylläpidettävissä yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, kuntien ja kaupunkien kanssa myös hankkeen jälkeen. Yhteistyökumppaneina toimivat Kaarina, Lieto, Raisio ja Turku sekä Turun yliopisto,THL, Turun Ammattiopistosäätiö, Raseko ja Vamos (Helsingin Diakonissa laitos).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä kattaa sijaishuollossa viimeisiä vuosia olevat sekä nivelvaiheessa itsenäiseen elämään ja jälkihuoltoon siirtymässä olevat tai siirtyvät peruskouluikäiset nuoret ja jälkihuollettavat. Tämä tarkoittaa sijais- tai jälkihuollon piirissä asiakkaina olevaa 16-25-vuotiaiden ikäryhmää. Tämä kohderyhmä on korkean riskin ryhmä niin koulupudokkuudessa kuin syrjäytymisessä.

Vuonna 2018 tehtiin ikäkohorttiselvitys silloin 18-vuotta täyttäneistä nuorista. Tämä selvityksen mukaan kodin

ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 5,7 prosenttia koko kohortista. Tutkimuksessa verrattiin sijoitettuna olevien lasten (kohderyhmäämme kuuluva joukko) ryhmää muihin saman ikäluokan nuoriin. 3 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista ei saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet edes hakeneet paikkaa. (Ristkari & al. 2018. Suomi lasten kasvuympäristönä) Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2018 Suomessa sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 54 883 lasta ja nuorta. Varsinais-Suomessa nämä luvut olivat 1800 ja 3603. Jälkihuoltoperustein sijoitettuna oli 1 621 lasta ja nuorta, minkä lisäksi avohuollon tukea sai yhteensä 7 595 jälkihuollossa olevaa lasta ja nuorta. Tälle kohderyhmälle on kunta velvollinen järjestämään tarvittava jälkihuolto. Yllä kuvattu 5,7 % joukko nuoria on täsmällinen poikkileikkaus sitä kohderyhmä, jolle tämän hankkeen suunnitellut toimenpiteet kohdentuvat.

Hanke tulee tavoittamaan viikoittain matalan kynnyksen asioilla “kahvilassa” ja palveluohjauksessa alkuun noin 5-10 nuorta, joista intensiivisen tuen piiriin kyetään arviolta ottamaan ensimmäisen puolen vuoden aikana 20, toisen 40, ja seuraavana kahtena koko vuonna vuosittain 80 yhteensä 160. Tämä tarkoittaa yhteensä 220 intensiivisen tuen piirissä olevaa vakavan ja pitkäaikaisen syrjäytymisriskin nuorta. Kohdejoukko muodostuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista nuorista, joiden syrjäytyminen elämäntilanteeseen liittyvän tiedon perusteella on hyvin todennäköistä. Toiminnan kohteena olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaikutukset ovat erittäin merkittäviä sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Yllä olevan suunnitelman mukaan hanke kykenisi tavoittamaan hyvin Varsinais-Suomen kuntiin sijoitettuja avohuollon piirissä tai jälkihuollossa olevia erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret.

Kohdassa 10 määritellään maantieteellinen kohdealue. Hankeaikana palvelua tuotetaan Varsinais-Suomessa tavoitettavalle kohderyhmälle, mutta maantieteellisesti voin nivelvaiheessa tulla nuoren muuttoja hyvinkin laajalti eri puolelta Suomea.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on palvelukeskus Telakassa vierailevat nuoret, jotka tulevat tutustumaan toimintaan, mutta eivät välttämättä ole kohderyhmää, ovat kohderyhmää, mutteivat sitoudu palveluun tai eivät koe olevansa sen tarpeessa. Palvelukeskus Telakka on avoin paikka myös näille tukea tarvitseville nuorille, joita arvellaan olevan ehkä noin 50 puolivuotiskausi. Palvelukeskus Telakka ei poissulje näitä nuoria, vaan pyrkii motivoimaan tai antamaan kohderyhmään kuuluvalle nuorelle heti mahdollisuuden osallistua toimintaan, kun hän kokee olevansa siihen valmis. Huomioitavaa on, että osa näistä matalan kynnyksen vierailijoista siirtyy Telakan intensiivisen tuen piiriin. Toisin sanoen heistä tulee varsinaista kohderyhmää.

Toinen välillinen kohderyhmä on palvelua tarvitsevat toimijat (muut sijaishuollon palveluja tarjoavat yksityiset toimijat), kunnat ja kaupungit. Kunnissa ja kaupungeissa erityisesti sosiaalityöntekijät, kouluterveydenhuollon ihmiset, kuraattorit ja oppilashuoltoverkoston toimijat hyötyvät verkostoyhteistyössä syntyneestä kehittämistyöstä ja tuesta.

Tavoite on tarjota verkostot, josta hyötyy nuori sekä nuoren palveluista vastaava taho tarjoten oman osaamisensa ja saaden tukea hankkeen toimijoilta erikoistarpeisiin vastaamisessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 643 850

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 729

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 693 350

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 167 979

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Turku, Lieto, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminnot kohdentuvat tasa-arvoisesti molempiin sukupuoliin. Lastensuojelun toimissa sukupuolen osalta riskiryhmiin kuuluvat erityisesti nuoret miehet. Anaöyysiä ei ole tehty itse, mutta tutkimustaustat ja tilastotiedot on kartoitettu.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu niin, että tarjolla on työssä oppimisen ja työvalmennuksen näkökulmasta monipuolisia vaihtoehtoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 7
Hankkeen toiminnoissa kyetään ohjaamaan itsenäiseen elämään siirtyviä nuoria oikeissa arvovalinnoissa myös kestävän kehityksen kannalta. Kahvilatoiminnassa periaatteet huomioidaan välittömästi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Nämä seikat voivat tulla esiin keskusteluissa ja organisaatiotasolla tehävissä valinnoissa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Yksilö- ja ryhmätoiminnoissa voidaan ohjata näissä valinnoissa. Työssä oppimisessa ja työn opinnollistamisessa nämä kestävän kehityksen periaatteet tuodaan esiin ja organisaatiotasolla luodaan arvopohjaa tälle toiminnalle. Hankkeessa ohjataa seuraavaa sukupolvea vastaamaan itsestään ja muista taloudellisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Toimintamallien kehittäminen itsenäisesti kannatteleviksi toimintamuodoiksi ja työllistävä vaikutus edesauttaa jatkumoa. Hanke parhaimmillaan vastaa työelämätarpeisiin mahdollistamalla koulutuspolkuja ja pitkällä välillä myös tuottamalla työntekijöitä työttömien sijaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Kyseessä on palveluprosessin muotoilu ja kehittäminen, joten aineettomat palvelut joita tuotetaan ovat omalta osaltaan edesauttamassa poikkileikkauksena myös muoden horisontaalisten periaatteiden toteuttamiseen. Organisaation arvopohja perustuu laadukkaiden aineellisten palvelujen tuottamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen yksi perustavoitteista on nuoren hyvinvoinnin lisääntyminen. Hanke vastaa sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden periaatteisiin yleisesti tuomalla työkaluja hankkeen kohderyhmälle kaikilta osin tähän alueeseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hanke vähentää tukitoimenpiteillään eriarvoistumista tukemalla sijais- ja jälkihuollon piirissä olevia lapsia ja nuoria etenemään koulutus- ja työllistymispolulla. Lisäksi hankkeen asiakaslähtöiset toimenpiteet kaventavat omalta osaltaan kuilua opiskella, hankkia koulutusta tai työllistyä yksilöllisistä lähtökohdista huolimatta tai toisaalta ne huomioiden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Hankkeen toimintamalli tarjoaa työkaluja yhdenvertaisuuden totetumiseksi edesauttaen niitä jotka lähtökohtaisesti ovat eriarvoisessa asemassa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-