|
|
|
Hankekoodi: S22153
Hankkeen nimi: Prosessiakatemia
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.10.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0214958-9
Jakeluosoite: Opintie 3
Puhelinnumero: 08 - 61651
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hänninen Osmo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: osmo.hanninen(at)kao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0819951
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on Prosessiakatemia –toimintamallin suunnittelu, rakentaminen ja pilotointi. Prosessiakatemia vastaa yhteistyön ja yhteistoiminnan avulla kattavasti ja ketterästi Kainuun alueen prosessiteollisuuden yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin. Toiminta tapahtuu yrityslähtöisesti ja tiiviissä opetustoimijoiden ja yritysten yhteistyössä. Avainasemassa prosessiakatemiamallin yhteistyön toimivuuden kannalta on opetustoimijoiden ja yritysten asiakkuusvastuuhenkilöiden verkosto joka hankkeessa luodaan ja hiotaan toimivaksi.
Prosessiakatemia on toimintamalli, jossa eri kouluasteet Kainuussa (Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu) yhteistyössä Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskuksen ja Teknillisen tiedekunnan kanssa vastaavat keskinäisen sekä yritysyhteistyön kautta luoduilla keinoilla prosessiteollisuuden osaamistarpeisiin. Yritysten osaamistarpeisiin vastataan asiakaslähtöisillä oppimismenetelmillä ja sisällöillä. Osaamistarpeiden täyttymistä tehostetaan erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, joita testataan ja parannetaan hankkeen aikana.
Prosessiakatemian toimintamalli perustuu jatkuvaan kehittämiseen, jolloin se pystyy reagoimaan nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin. Hankkeessa on tavoitteena pilotoida yhteistyössä suunniteltuja ja rakennettuja eri kouluasteiden koulutustuotteita ja saada siten luotua Prosessiakatemian toimintamalli. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää prosessialan opettajien substanssi- ja pedagogista osaamista, mikä voidaan toteuttaa yhdessä yritysten henkilöstön sekä mahdollisesti laitetoimittajien kanssa.
Hankkeella halutaan lisätä ja jatkokehittää yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja pyrkiä toiminnan/opetuksen kehittämiseen yli maakunta- ja koulutusasterajojen. Prosessiakatemian tavoitteena on myös sujuvoittaa opiskelupolkuja eri koulutusasteilta toiselle.
Hankkeessa on neljä erillistä toimenpidettä eli työpakettia:
1)Prosessialan yritysten osaamistarpeiden kartoittaminen ja tunnistaminen
• Osaamistarpeiden tunnistaminen ja seuranta osana jatkuvaa toimintaa ja perustuen tiiviiseen vuorovaikutukseen eri osapuolten välillä.
• Toimenpiteet ovat asiakaslähtöisiä, jolloin tarpeiden tunnistaminen tapahtuu yritysten myötävaikutuksella, heidän prosesseihinsa ja toimintaansa osallistuen. Opettajien osallistuminen koulutuksiin lisää vuorovaikutusta ja tarpeiden tunnistamista.
2)Prosessiakatemiamallin kehittäminen
• Tarjonnan kokoaminen yhteiselle koulutustarjottimelle
- Hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit ja toteutusmallit ovat hankeosapuolten yhteiskäytössä. Se hyödyttää yrityksiä, että koulutustoimijoita reagoitaessa jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin.
• Asiakkuusvastuuhenkilötoiminnan kehittäminen oppilaitosten ja yritysten väliseen verkostomaiseen toimintaan.
- Prosessiakatemiamallissa asiakkuusvastuuhenkilöiden välinen vuorovaikutus on proaktiivista. Asiakkuusvastuuhenkilöt ovat mukana yritysten (luottamuksellisissa) kehittämisprosesseissa. Vastaavasti myös yritysten yhteyshenkilöt ovat opetustoimijoiden kehittämistyössä mukana.
• Asiakaslähtöisten muuttuviin tarpeisiin vastaavien pedagogisten menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen.
- Oppilaitosten henkilöstön (KAO/KAMK) pedagogisen osaamisen kehittäminen. Erilaiset opetus- ja oppimismenetelmät, sekä niiden hyödyntäminen koulutuksissa. Hankkeessa perehdytään erilaisiin toteutustapoihin ja malleihin toteuttaa koulutusta. Sovitaan yritysten kanssa yhteistyössä käyttöön sopivat menetelmät koulutusten toteuttamiseen.
• Ajasta ja paikasta riippumattomien opintojen toteutus ja suoritustapojen kehittäminen
- Koulutusten toteutuksissa huomioidaan yritysten tarpeet, ajankäyttö ja muut oppimiseen vaikuttavat tekijät. Koulutusten piloteissa yhdistyy eri toteutustapoja, esim. monimuoto-, työpaikka-, lähi- ja etäopetus, osaamisen hankkiminen toisista opiskeluryhmistä tai prosessiakatemiassa mukana olevista oppilaitoksista. Hankeosapuolet osallistuvat yhdessä erilaisten koulutustoteutusten suunnitteluun ja toteutukseen.
3) Koulutuspilottien suunnittelu ja toteutus
• Kolme työelämälähtöistä koulutuspilottia toteutetaan yritysten eri henkilöstökohderyhmille. Koulutussisällöt muodostuvat prosessitekniikan osa-alueista, jotka tarkentuvat osaamistarpeiden kartoituksen tulosten ja yritysyhteistyön perusteella. Koulutuspilottien sisältö syvenee pilotista 1 kohti koulutuspilottia 3. Pilotit muodostavat yhtenäisen kehittymispolun. Koulutuspilotit toteutetaan erilaisia pedagogisia menetelmiä hyödyntäen ja yhteistyössä hankkeen yhteistyöyritysten kanssa. Pilotit eivät ole yrityskohtaisia, vaan avoimia kaikille. Hanketoteuttajien (KAO/KAMK) pedagogista ja substanssiosaamista kehitetään pilottien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Oppilaitosten henkilöstöllä voi olla piloteissa useita rooleja kuten opettaja, osallistuja ja suunnittelija.
4) Hankkeen tiedottaminen ja Prosessiakatemian brändin rakentaminen
• Suunnitellaan ja toteutetaan Prosessiakatemian ulkoinen ilme sisältäen markkinointi- ja viestintäsuunnitelman. KAO, KAMK ja OY osallistuvat hankkeen suunnitelmien laadintaan ja brändin rakentamiseen. He vastaavat omien koulutuspilottiensa markkinoinnista yhteistyössä yritysten kanssa.
Prosessiakatemia toimintamalli tuottaa kasvavaan kaivannais- ja biotuoteteollisuuteen liittyvää prosessialan koulutusta. Prosessiakatemia kehittää ja toteuttaa yritysten toimintaan soveltuvia koulutuksen toteutusmenetelmiä ja vastaa toiminnallaan yritysten osaamistarpeisiin. Prosessiakatemia malli on tarkoitettu parantamaan koulutuksen saatavuutta, joustavuutta sekä laatua yritysten näkökulmasta. Toimintamalli perustuu oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän tiiviiseen ja systemaattiseen yhteistyöhön. Kehitetyt ja testatut uudenlaiset osaamistarpeiden tunnistusmenetelmät takaavat koulutustarjonnan osuvuuden ja laadun myös tulevaisuudessa. Prosessiakatemia kehittää prosessialan yrityksissä ja opetustehtävissä työskentelevien osaamista. Prosessiakatemialle luodaan brändi, joka tuo näkyvyyttä, helpottaa opiskelijarekrytointia ja lisää prosessialan kiinnostavuutta työnantajana.
Kohderyhmänä on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kaivosten ja biotuoteteollisuuden henkilöstö, Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajat sekä TKI-henkilöstö. Teollisuuden alihankkijoiden ja laitetoimittajien henkilöstö kuuluvat kohderyhmään.
Opettajien osaamistason kehityksen myötä pidemmällä aikajänteellä tärkeä kohderyhmä ovat eriasteiden opiskelijat, yrityksiin rekrytoitavat henkilöt ja potentiaaliset oppilaitosten opiskelijat. Myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistyminen sekä oppimis- ja opetusmenetelmien kehittäminen hyödyttävät alan opiskelijoita. Hyödynsaajana tärkein on prosessialan kasvava teollisuus, jolle turvataan osaavaan työvoiman saatavuus.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 910
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 284 112
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 445 212
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 815
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 92
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Kestävä käyttö osataan huomioda paremmin prosessiosaamisen paranemisen myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävä osaaminen auttaa yrityksiä toimimaan niin, että ympäristökuormitus pienenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävä osaaminen auttaa yrityksiä ohjaamaan prosessejaan niin, että materiaalien käyttö on tehokasta ja jätteiden muodostus mahdollisimman pientä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään osaamista ja koulutusta, jonka tarkoituksena on kehittää alueen elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään koulutusta ja koulutusmallia joka toimisi myös hankkeen jälkeen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Hanke parantaa Kainuun seudun yritysten toimintaedellytyksiä mahdollistamalla koulutusta ja osaavan työvoiman saannin. Tämä lisää alueiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hanke lisää kohderyhmän ymmärrystä ympäristöasioihin. | ||
Hankkeen tavoitteena oli suunnitella, rakentaa ja pilotoida Prosessiakatemia-toimintamalli, jolla kaivannais- ja biotuoteteollisuuteen liittyvät prosessialan yritykset sekä prosessialan alihankkijat saavat osaamistarpeidensa mukaista koulutusta ”yhden luukun” periaatteella monimuotoisena eri oppilaitosten toteuttamana. Hankkeessa pyrittiin luomaan malli yrityksissä olemassa olevien ja tulevien osaamis- ja koulutustarpeiden tunnistamiseen sekä kehittämään yhteistyömalli yritysten ja eri koulutusasteiden välille. Koulutuspolkujen tuli olla ei-tutkintotavoitteisia, koulutettavan aikaisemman koulutustaustan ja työkokemuksen huomioon ottavia sekä ajasta ja paikasta riippumattomia. Tavoitteena oli myös suunnitella ja toteuttaa koulutuksia, jotka tarjottaisiin yhteisellä alustalla, joka helpottasi palveluiden löytämisen. Lisäksi oppilaitosten tarjoama avoin koulutus haluttiin koota samalle koulutusalustalle.
Hankkeen tavoitteena oli selvittää kattavasti Kainuun prosessialan toimijoiden alan osaamistarpeet. Tarpeiden perusteella alan koulutuksen kehittämistoimenpiteet suunniteltiin niin, että hanke yhdisti eri oppilaitosten koulutustarjonnan ja samalla kehitti tarjontaa vastaamaan prosessialan yritysten osaamistarpeiden jatkuvan kehittämisen haasteisiin. Koulutuksia kehitettiin yhteistyössä useamman eri koulutustoimijan kanssa, jolloin koulutuksen tarjoajana oli ”prosessiakatemia” eikä esimerkiksi vain yksi tietty oppilaitos. Lisäksi hankkeessa luotu oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyömallin osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja alan koulutuksen sekä osaamisen kehittämiseksi ammatillisesta koulutuksesta yliopistotasoiseen saakka nähtiin helpottavan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää eri oppilaitosten koulutustarjontaa tehokkaammin.
Hankkeen maantieteellinen kohdealue oli Kainuu ja kohderyhmänä olivat Kainuun Kainuun prosessiteollisuuden, etenkin kaivannais- ja biotuoteteollisuuden henkilöstö, teollisuuden alihankkijoiden ja laitetoimittajien henkilöstö sekä Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajat sekä TKI-henkilöstö. Hankkeessa toteutettiin kolme koulutuspilottia, joiden sisällöt perustuivat prosessialan yritysten osaamis- ja kehittämistarveselvityksiin. Koulutuspilottien aiheina olivat prosessitekniikka, työ- ja prosessiturvallisuus- sekä käynnissä- ja kunnossapito. Jokainen pilotti sisälsi useita koulutuksia, yhteensä toteutettavia koulutuksia suunniteltiin 20 kpl, joista kaikkia ei kuitenkaan toteutettu. Lisäksi Oulun yliopisto järjesti verkkokoulutuksen Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön digipedagogisen osaamisen kehittämiseksi.
Hankkeen tavoitteena oli lisäksi myös luoda opiskelijoiden, yritysten ja koulutusten tuottajien tunnistama Prosessiakatemia-brändi, jota käytetään markkinoinnissa ja viestinnässä hankkeen aikana sekä toiminnan muuttuessa arkipäiväksi. Brändi luotiin rakentamalla prosessiakatemialle oma visuaalinen ilme sekä www-sivujen lisäksi myös sosiaalisen median kanavat. Hankkeen aikana Prosessiakatemiasta viestittiin aktiivisesti lisäksi myös mm. sekä sähköpostitse lähetetyllä uutiskirjeellä että muiden markkinointikanavien avulla. Brändin avulla yritysten ja toimialan tunnettavuuden nähtiin lisääntyvän, yritysten uusien työntekijöiden saamisen kynnyksen alentuvan ja prosessiteollisuuden koulutukseen saatavan hakijoita. Hankkeessa luodun Prosessiakatemia-toimintamallin tavoitteena oli lisäksi vaikuttaa uusien alalle tulevien henkilöiden työllistymiseen ja sijoittumiseen oikeisiin tehtäviin sekä parantavan prosessialan tunnettavuutta, kiinnostavuutta ja näkyvyyttä.
Hankkeelle asetetut määrälliset päätavoitteet olivat hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä sekä yritysten määrä. Kumpaankaan päätavoitteeseen ei päästy. Koulutusten osallistujamäärätavoite täyttyi 63%:sti ja osallistujien naisten osuus 92,5%:sti, joka oli lähes tavoitteen mukainen. Tavoitteet täyttyivät suuryritysten ja keskisuurten yritysten osalta, mutta mikro- ja pienyrityksiä ei tavoitteesta huolimatta osallistunut hankkeeseen. Koronapandemian takia lähikoulutuksia ei voitu juurikaan järjestää. Koko hankkeen aikana toteutettiin vain yksi lähikoulutus.
Hankkeen järjestämistä koulutuksista saatu osallistujapalaute oli positiivista ja jatkokehitysajatuksia saatiin kerättyä. Osallistujien mukaan koulutussisällöt olivat hyödyllisiä ja ajasta ja paikasta riippumattomat verkkototeutukset helpottivat myös koulutuksiin osallistumista. Teams-koulutustilaisuuksien osallistujamäärän vähyys vaikutti siihen, ettei kollegiaalisia keskusteluita käsitellystä aiheesta päästy kaikissa koulutuksissa käymään.
Järjestetyt koulutukset olivat ajankohtaisia ja vastaavia koulutustarpeita tunnistettiin myös laajemmin. Esimerkiksi kunnossapidossa on yleisesti tarpeen nostaa esiin käynnissäpidon merkitystä ja toisaalta lisätä prosessissa työskentelevien osaamista kunnossapitoon liittyen sekä lisätä kunnossapidossa työskentelevien ymmärrystä tuotannonnon toiminnan luonteesta. Osaamisen lisääntyminen parantaa yhteistyötä ja auttaa sitä kautta esimerkiksi käyttövarmuuden kehittämisessä.