Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22154

Hankkeen nimi: PORE - Porukalla parempaan

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2020 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52

Puhelinnumero: 08618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kajaanin Kaupungin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden työryhmä (HYTETU) seuraa väestön hyvinvoinnin tilaa indikaattoritiedon avulla. Tunnistetut hyvinvoinnin haasteet Kajaanissa liittyvät erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmiin ja yksinäisyyteen sekä työikäisten yhteisöstä syrjäytymiseen tai syrjäytymisuhkaan.

Hankkeen tavoitteena on Kajaanin Lohtaja-Kettu alueen työttömän koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella olevan työikäisen väestön, erityisesti nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja työkykyisyyden vahvistaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen alueen parhaaksi. Hankkeessa kehitetään toimintakulttuuri, jossa yhdistyy Lohtaja-Kettu alueen asuinalueiden asukkaitten, alueilla toimivan kolmannen sektorin sekä julkisen ja yksityisen sektorin voimavarat.

Päätavoitteena on asuinalueen elinvoiman vahvistaminen ja asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Hankkeessa innostetaan Lohtaja-Kettu alueen asukkaita kehittämään hyvinvointia edistäviä tuotteita ja palveluja omien tarpeidensa mukaisesti.

Työpaketti 1. Aluelähtöisen hyvinvointia tukevan kulttuurin luominen.

Työpaketissa kootaan yhteen alueen erilaiset toimijat ja yhteiskehittämistä hyödyntämällä suunnitellaan sekä toteutetaan alueen asukkaiden tarpeista lähtevää heidän hyvinvointiaan tukevaa toimintaa yhteistyössä työpajamenetelmää hyödyntäen. Alueen kaikki resurssit sekä eri tahojen osaaminen tunnistetaan ja saadaan käyttöön yhteisen hyvän edistämiseksi. Menetelmänä käytetään osallistavaa budjetointia.

Kestävään kehitykseen perustuva ympäristösuunnittelu ja yhteisöllinen ympäristöstä huolenpito edistää asukkaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Työpaketti 2. Voimavarojen ja osaamispotentiaalin vahvistaminen

Voimavarojen ja osaamispotentiaalin vahvistamisessa hyödynnetään verkostotyötä, koulutus- ja uraohjausta ja etsivää työtä. Etsivän työn kautta tavoitetaan kohderyhmään kuuluvat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Yksilöllisen ohjauksen avulla tunnistetaan näiden henkilöiden voimavarat ja vahvistetaan heidän osaamispotentiaaliaan.

Työpaketti 3: Asiantuntijuuden vahvistaminen mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suunnitellaan yhteiskehittelynä alueella nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa toimintamalli asuinalueen yli 16-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeen aikana määritellään mielen hyvinvoinnin sisältö, jonka pohjalta mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli suunnitellaan alueen asukkaiden ja alueella toimivien ammattilaisten kanssa. Toimintamallin tueksi kehitetään digitaalisia menetelmiä ja nuorten digihyvinvointia.

Hankkeen tuloksia arvioidaan Kykyviisari® -mittarilla ja HYTETU-työryhmän käytössä olevien seurantatietojen avulla. Nuorten kohdalla hyödynnetään 3X10D mittaria.

Pitkän aikavälin tulokset:

Lohtaja-Kettu asuinalueen asukkaiden työkykyisyys on parantunut, hyvinvointi on lisääntynyt
Yhteisöllinen toimintakulttuuri on juurtunut Lohtaja-Kettu alueelle ja myöhemmin toimintakulttuuria on mahdollista laajentaa muille asuinalueille.

Pitkän aikavälin vaikutuksena Kajaanin kaupungin vahvistuva yhteistoiminta lisää alueen väestön hyvinvointia ja elinvoimaa.

Asuinalueen elinvoiman, turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääntymisen myötä alueen ja kunnan yritykset saavat aikaisempaa paremmat toimintaedellytykset. Asuinalueella toimivien tahojen osaaminen ja resurssit lisääntyvät ja niitä hyödynnetään asuinalueen yhteiseksi hyväksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä on Lohtaja-Kettu alueen työttömänä ja koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella oleva työikäinen väestö sekä alueella olevat toimijat, erityisesti nuoret ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmän perheet ja heidän ympärillään toimiva verkosto (kolmas sektori, yritykset, seurakunta). Alueen muut asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 460 420

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 431 017

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 575 530

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 538 776

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 330

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa oleva kohdennus perustuu HYTETU-työryhmän käytössä oleviin tilastotietoihin. Lohtaja-Kettu alueen kohderyhmän sukupuolijakauma jakautuu 70% miehiä ja 30% naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tässä hankkeessa tasa-arvon näkökulma on ensisijaisesti tasa-arvoisen kohtelun näkökulma, joka painottaa naisten ja miesten samoja oikeuksia. Hankkeen tavoitteena on sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistaminen, jolloin sukupuoleen liittyvät ominaisuudet ja erot nähdään rikkautena. Toimintaa ei kuitenkaan suunnitella ensisijaisesti sukupuolen vaan yksilöllisen tarpeen mukaan.Toteutustavoissa voidaan huomioida naisten ja miesten omat ryhmät esim. voimavararyhmien toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminta on suunnattu kaikille eikä hankkeen päätavoite ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa tuotettavat aineistot ovat sähköisessä muodossa ja tarpeetonta tulostamista vältetään. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen. Toiminnassa hyödynnetään kierrätystä esim. olohuoneen kalustamisessa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeessa käytetään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa käytetään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan materiaalien käytön ekologisuus ja asianmukainen jätehuolto. Paperijätteen määrä pyritään pitämään vähäisenä ja painottamaan digitaalisia materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Asukkaiden hyvinvoinnin vahvistumisen kautta mahdollistuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään menetelmiä, joiden tavoitteena on myös aineettomien palveluiden kehittäminen. Hankkeessa kehitetään lisäksi paikallista palvelutoimintaa ja vahvistetaan nuorisotyössä toimivien ammatillista osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeessa käytetään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet. Matkustuksessa käytetään julkisia kulkuneuvoja mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään kohderyhmään kuuluvien ihmisten tasa-arvoa, keskinäistä vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyötahojen ja kohderyhmän jäsenten kanssa yhdessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke vahvistaa alueen asukkaiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Kulttuuriympäristö (johon kuuluvat mm. perinteet, rakennukset, maisemat, asuinympäristö, luonto sekä tarinat) nähdään hankkeessa voimavarana. Hanke edistää tietoisuutta kulttuuriympäristön merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja terveydelle. Luonnon erilaisia voimaannuttavia elementtejä voidaan hyödyntää toiminnassa.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen keskiössä on ympäristön kehittäminen asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

PORE – Porukalla parempaan -hanketta ja sen toimintaa kuvaavat sanat yhteistyö, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ajatuksena on ollut luoda aluelähtöinen hyvinvoinnin toimintamalli, jossa ihmisten yhdessäolo, yhteiskehittäminen ja yhdessä tekeminen ovat olleet keskiössä.
PORE-hankkeen päätavoitteena on ollut Kajaanin Lohtaja-Huuhkajanvaara-Kettu-asuinalueen elinvoiman vahvistaminen ja asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Hankkeessa on innostettu alueen asukkaita kehittämään hyvinvointia edistäviä tuotteita ja palveluja omien tarpeidensa mukaisesti. Hankkeessa on ollut kolme työpakettia, joista ensimmäinen on keskittynyt aluelähtöisen hyvinvointia tukevan kulttuurin luomiseen. Toinen on kohdistunut asukkaiden, erityisesti nuorten voimavarojen ja osaamispotentiaalin vahvistamiseen. Kolmannessa on vahvistettu muun muassa nuorten kanssa toimivien ammattilaisten asiantuntijuutta sekä luotu nuorten mielen hyvinvointia tukeva Elämäni peli ammattilaisten ja nuorten käyttöön.

Työpaketti 1: Aluelähtöisen hyvinvointia tukevan kulttuurin luominen.
Hankkeessa toteutettiin ensimmäinen osallistuva budjetointi Kajaanissa yhdessä kaupungin kanssa. Vimpelinlammen ja Pieni-Vimpelin uudistus ideoitiin ja suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa. Osallistuva budjetointi jäi pysyväksi toiminnoksi Kajaanin kaupungille. Hankkeessa luotiin verkosto alueelle ja tuotettiin tapahtumia sekä toimintoja yhdessä alueen asukkaiden, alueen toimijoiden sekä yritysten kanssa. Hanke huomio ympäristön sekä toi alueelle Green Care -toimintaa.

Työpaketti 2: Voimavarojen ja osaamispotentiaalin vahvistaminen.
Hankkeessa tuotettiin matalan kynnyksen olohuonetoimintaa. Hyvän mielen perjantaipuuro -toiminta kokosi yhteen eri-ikäisiä ihmisiä Lohtajan nuorisotalolle säännöllisesti. Kyselyjen ja haastattelujen perusteella toiminta oli kävijöille tärkeää. Toiminta jatkuu muiden toteuttajien avulla myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa oli voimavara- ja vertaistoimintaa nuorille muun muassa ryhmämuodossa ja yksilöohjauksena. Osa toiminnoista jatkuu hankkeen päätyttyä. Lisäksi toteutettiin koulutuksia ja työpajoja.

Työpaketti 3: Asiantuntijuuden vahvistaminen mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Hankkeen tuotettiin hyötypeli nuorten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten väliseksi työvälineeksi. PORE - Elämäni peli on tehty yhteiskehittelynä nuorten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Pelin tarkoituksena on toimia dialogisen keskustelun virittäjänä nuoren ja nuoren kanssa työskentelevän aikuisen välillä sekä tukea nuorten mielen hyvinvointia. Ilmaista Elämäni peliä koulutettiin hankkeen aikana nuorten kanssa toimivien ammattilaisten välineeksi. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia ammattilaisille ja koottiin nuorten kanssa toimivien verkosto. Osaamisvaihtarit-verkosto jatkaa toimintaansa PORE:n jälkeen Kajaanin kaupungin nuorisotoimen koordinoimana. Hankkeesta luotiin aluelähtöinen mielen hyvinvoinnin toimintamalli, jonka toimintoja jää hankkeen jälkeen elämään toiminta-alueelle. Malli on monistettavissa ja muokattavissa muille alueille.

Hankkeesta julkaistiin koontijulkaisu PORE – Porukalla parempaan -loppujulkaisu sekä sähköisenä (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-17-2) että painettuna.