Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22157

Hankkeen nimi: UpTech, tulevaisuuden osaajia Itä-Suomeen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 017-255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anssi Suhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anssi.suhonen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447855558

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Karelia Ammattikorkeakoulu oy, 2454377-1
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä ja ovat kansallisesti tärkeä toimija. Alan menestykseen vaikuttaa tärkeänä tekijänä työvoiman saatavuus ja osaaminen. Globaalissa kilpailussa menestyvät yritykset, joilla on omasta takaa tai kumppaniverkostossaan riittävän korkeatasoista teknologiaosaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön raporteissa ovat esille nousseet tavoitteet ja tahtotilat luoda modulaarisia tutkintoja, yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollisuudet ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan myös jatkuva oppiminen läpi työuran on vahvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävä. Tekniikan korkeakoulutuksen heikko vetovoima on kansallinen ongelma. Myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa on havaittu tekniikan koulutuksen vetovoiman heikkous kaikilla koulutustasoilla, mikä osaltaan ennakoi työvoimapulaa alueen teknologiateollisuuden yrityksiin. Tilastoista ilmenee tekniikan heikon vetovoiman lisäksi alueen vähäinen houkuttelevuus valmistuneiden kannalta.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on vahva kone- ja metalliteollisuus. Näissä maakunnissa ei ole yliopistoa, jossa painotus on tekniikassa, joten alueelle ei valmistu diplomi-insinöörejä. Alueella on selvitetty alueen yrityksissä diplomi-insinöörikoulutuksen ja muun tekniikan alan täydennyskoulutuksen tarpeita. Selvitysten perusteella nousi yhteisinä osaamisen kehittämisen alueina esille teknologiateollisuuden teemoja, joiden pohjalta voidaan suunnitella koulutusmoduuleja jatkuvaan oppimiseen sekä joustavia opintopolkuja DI-tutkintoon. Lisäksi tekniikan yliopistotasoiseen koulutukseen on koostettu Suomessa uusia toteutusmuotoja ja foorumeja kuten Fitech-verkosto. UpTech-hanke tukee alueen yritysten keinoja parantaa kilpailukykyä ja pysyä kansallisen ja globaalin toiminnan vauhdissa mukana. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena yhteistyönä, sillä teema, tarpeet ja haasteet ovat hyvin samanlaisia sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa. Suunnittelun taustalla ovat em. valtakunnallisesti tärkeiksi nostetut teemat osaamisen lisäämisestä ja jatkuvasta oppimisesta.

Hankkeen tavoitteena tekniikan alan houkuttelevuuden lisääminen ja korkeasti koulutetun työvoiman saaminen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Tavoitteena on myös suunnitella ja pilotoida jatkuvaan oppimiseen soveltuvia tekniikan korkeakoulutusmoduuleja sekä suunnitella alueellinen oppimispolku tekniikan ylempään korkeakoulututkintoon alemman korkeakoulututkinnon tutkinnon suorittaneille. Lisäksi hankkeen tavoite on osallistua Fitech-yhteistyössä DI-muuntokoulutuksen suunnitteluun ja valmisteluun. Hankkeessa vaikutetaan teknologia-alan ja alueen vetovoimaisuuteen, keskitytään osaamisen lisäämiseen hyödyntäen uusia pedagogisia ratkaisuja sekä tehdään vaikuttavaa korkeakouluyhteistyötä.

Hankkeen tuloksena tekniikan kiinnostavuus lisääntyy alueen nuorten opintovalinnoissa, tekniikan ylemmän korkeakoulutason opintoja suorittaneiden määrän lisääntyy alueella, mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ylemmän korkeakoulutason moduulien avulla paranevat, saadaan joustavia ja pilotoituja DI-oppimispolkumalleja sekä tuetaan alueella koulutuksen toteuttamista yhteistyössä FITech-verkoston kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Teknologiayritykset, yritysten esimiehet ja työntekijät (jatkuva oppiminen ja uusien työntekijöiden rekrytointi), korkeakoulut (koulutuksen uudistaminen), muut koulutusasteet (vetovoimayhteistyö), tekniikan alan opiskelijat (tulevat ja tutkintoaan tekevät), oppilaitosten opinto-ohjaajat ja muut ohjauksen asiantuntijat (vetovoima, läpäisy).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Itä-Suomen kaupungit ja kunnat (vetovoima ja työllisyys), kehittämisyhtiöt (innovaatiotoiminta), yrittäjäjärjestöt sekä kauppakamarit. Alueen teknologiayritysten asiakkaat sekä toimitusketjuissa toimivat yritykset kuuluvat myös hankkeen välillisiin kohderyhmiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 311 943

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 499

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 629 929

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 280 155

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Joensuun, Keski-Karjalan, Kuopion, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Tohmajärvi, Rautavaara, Outokumpu, Liperi, Tuusniemi, Lieksa, Tervo, Keitele, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Nurmes, Rautalampi, Suonenjoki, Joensuu, Kaavi, Siilinjärvi, Kontiolahti, Rääkkylä, Kuopio, Vesanto, Polvijärvi, Juuka, Pielavesi, Varkaus, Ilomantsi, Kitee, Leppävirta, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 56

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 314

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Hankkeessa suunniteltavia koulutuskokonaisuuksia hyödyntävät tasapuolisesti mies- ja naisasiakkaat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin, joten sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Tekniikan alan korkeakoulutus on sukupuolesta riippumatonta, mitä painotetaan erityisesti hankkeen TP1:n toimenpiteissä. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen "Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa" -ohjeen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin huomioitu hankkeen toimenpiteissä ja ne tukevat välillisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeessa kehitetään koulutusta, jonka avulla edistetään kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeen kautta edistetään myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen tähtäävää osaamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on neutraali kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa on neutraalin vesien- sekä maaperän suojelun kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on neutraali Natura 2000 -ohjelman kohteiden kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeessa kehitetään koulutusta, jonka avulla edistetään materiaaliosaamista ja jätteiden kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Hankkeessa kehitetään koulutusta, jonka avulla edistetään käyttöön liittyvän teknologian osaamista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeessa kehitetään koulutusta, jonka avulla edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeessa kehitetään aineettomia koulutuspalveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hanke on vähentää liikkumisen ja logistiikan tarvetta kehittämällä etäopetuspohjaisia ratkaisja koulutukseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Hanke edistää hyvinvointia parantamalla osallistujien koulutustasoa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on neutraali tasa-arvon edistämisen suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta huomioimalla maahanmuuttaja yhtenä potentiaalisena kohderyhmänä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on neutraali kulttuuriympäristön suhteen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on neutraali ympäristöosaamisen suhteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-