Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22166

Hankkeen nimi: Kokemuksella Duuniin!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karhuseutu ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1105526-9

Jakeluosoite: Itsenäisyydenkatu 35 A 16

Puhelinnumero: 050 592 6022

Postinumero: 28130

Postitoimipaikka: PORI

WWW-osoite: http://karhuseutu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aapo Kivenmaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aapo.kivenmaa(at)karhuseutu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 592 6022

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Hankkeen toiminta perustuu kansalaistoimijalähtöisyyteen ja tiiviiseen yhteistyöhön alueen kolmannen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:
- Kokemustoiminnan ja yhteiskehittämisen vahvistaminen työllisyydenhoidossa
- Työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen valmennus- ja vertaistoiminnan avulla
- Työllistävien järjestöjen osaamisen vahvistaminen

Hankkeella edistetään työllisyydenhoidon asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä kokemustoiminnan avulla. Hankkeen aikana koulutetaan työllisyyspalveluiden kokemusasiantuntijoita ja perustetaan kehittäjätiimejä, jotka arvioivat olemassa olevia järjestöjen ja julkisen sektorin työllisyyspalveluita sekä antavat kehittämisehdotuksia palveluiden asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kokemusasiantuntijat toimivat yhteistyössä ammattilaisten kanssa palveluiden saavutettavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi sekä mahdollisten ongelmakohtien tunnistamiseksi.

Työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia tuetaan vertaistoiminnan ja valmennuksen avulla. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille tarjotaan yksilöllistä tukea työ- ja toimintakyvyn sekä työelämäosallisuuden parantamiseksi. Pitkään jatkunut työttömyys johtaa usein puutteisiin arjen hallinnassa, työllistymismotivaatiossa sekä työelämä- ja työnhakutaidoissa. Teemojen ympärille kootuissa vertaisryhmissä osallistujat saavat sekä ammatillista tukea oman työllistymispotentiaalin kehittämiseen että vertaistuellista rohkaisua ja ymmärrystä.

Järjestöjen työllistämis- ja kuntoutustoimintaa vahvistetaan palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin. Välityömarkkinoilla toimivien yhdistysten toimintaa kehitetään yhteistyössä kohderyhmän kokemusasiantunjoiden kanssa.

Hanketta toteutetaan Porin alueella yhteistyössä paikallisten työllisyyttä ja osallisuutta edistävien yhdistysten kanssa. Hankkeen kohderyhminä ovat työttömät työnhakijat sekä heidän kanssaan työskentelevät asiantuntijat Porin seudulla.

Hankkeen tuloksena heikossa työmarkkina-asemassa olevat saavat yksilöllisempiä ja vaikuttavampia palveluita. Järjestöjen valmiudet tuottaa asiakaslähtöisiä työllistymis- ja kuntoutuspalveluita lisääntyvät. Työnhakijoiden työ- ja toimintakyky paranee arjen hallinnan, työllistymismotivaation, osaamisen tunnistamisen sekä työnhakutaitojen kehittyessä. Alueen työllisyydenhoidon toimijat saavat tukea palveluidensa kehittämiseen koulutetuilta kokemusasiantuntijoilta.

Hankesuunnitelma perustuu paikallisiin tarpeisiin ja pyrkii kansalaistoimijalähtöisellä ja ketterällä toimintamallilla löytämään uusia osallistamisen muotoja, edistämään työllisyydenhoidon palveluiden vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä parantamaan pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakykyä. Hankkeen toimintamalli on verkostomainen ja se tukee osallistujien omaehtoista toimintaa. Toiminta syntyy paikallisista tarpeista ja suuntautuu alhaalta ylös, ollen vahvasti kansalaistoimijalähtöistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat työttömät työnhakijat sekä heidän kanssaan työskentelevät asiantuntijat Porin seudulla. Erityisesti:
- vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat
- ikääntyvät työnhakijat
- välityömarkkinoilla toimivien yhdistysten henkilöstö
- henkilöt, joilla on kokemusta työttömyydestä ja työllisyyspalveluista (kokemusasiantuntijoiksi koulutettavat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen muut yhdistykset, asukkaat sekä yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 349 136

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 294 413

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 919

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 668

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin

Kunnat: Pori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 252

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Erityistä toimintaympäristöanalyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Näkökulma huomioidaan kuitenkin toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikessa hankkeen toiminnassa tähdätään siihen, että sukupuolet ovat tasaisesti edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei lähtökohtaisesti erittele kohderyhmää sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Kehitetään työllisyyspalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen tavoitteena on työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeen toiminta edistää tasa-arvon toteutumista ja kaikkien ihmisten osallisuutta tasavertaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeen toiminta pyrkii edistämään erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien voimaantumista ja lisäämään heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella oli kolme keskeistä tavoitetta:

-Kokemustoiminnan ja yhteiskehittämisen vahvistaminen työllisyydenhoidossa
-Työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen valmennus- ja vertaistoiminnan avulla
-Työllistävien järjestöjen osaamisen vahvistaminen

Kokemuksella Duuniin! -hanke pyrki toiminnallaan edistämään työllisyydenhoidon asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä kokemustoiminnan avulla.
Hankkeessa kerättiin laajasti tietoa kokemustoiminnasta, kehitettiin kokemusosaajakoulutukseen koulutuskonsepti ja pilotoitiin työllisyyspalveluiden kokemusosaajakoulutusta yhteistyössä Porin seudun työllisyyden kuntakokeilun, aikuissosiaalityön ja työllistymistä edistävien järjestötoimijoiden kanssa. Hanke palkkasi hanketyöntekijäksi koulutetun kokemusosaajan ja hyödynsi kokemustietoa hanketoteutuksessa. Hanke koulutti 10 työllisyyspalveluiden kokemusosaajaa. Kokemustoimintaa ei onnistuttu käytännön tasolla toteuttamaan hankesuunnitelman laajuisesti, koska kehittämistyö eteni suunniteltua hitaammin. Kokemustehtävät toteutettiin pääosin hankkeen omien toimintojen puitteissa. Hankkeen toimeksiantojen myötä koulutetut kokemusosaajat tekivät yhteensä 30 eri kokemustehtävää. Koulutuksen yhteydessä tehdyn sidosryhmäyhteistyön ansioista kehityksen siemen on kuitenkin hankkeen myötä työllisyyspalveluiden kenttään kylvetty ja kokemustoiminnan jatkokehittämiselle on luotu hyvät edellytykset. Tätä hankehenkilöstön tekemää tulkintaa tukevat myös verkkokyselyn kautta saadut palautteet kokemustoiminnan kehittämiseen osallistuneilta sidosryhmiltä:
” Erinomaista uudisraivaajan työtä.”
” Iso kiitos. Tärkeä avaus, tärkeään asiaan.”
” Hyvää ideointia, yritystä ja hyvää tekemistä. Kiitos teille!”

Työnhakijoiden työllistymisvalmiuksien tukemiseksi hankkeessa toteutettiin sekä yksilöllisesti räätälöityjä valmennuksellisia kokonaisuuksia että ryhmämuotoista ja vertaistuellista toimintaa. Ryhmämuotoista valmennusta toteutettiin Etäkondiksee! kuntouttavan työtoiminnan jaksolla etäyhteyksin. Toiminta oli työelämäteemaista ja sisälsi eri metodein toteutettua ryhmätyöskentelyä, itsenäisesti suoritettavia tehtäviä ja kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja ohjaajien kanssa.
Yksilöllisiä valmennusjaksoja toteutettiin myös kuntouttavan työtoiminnan jaksoina. Hankkeessa kehiteltiin ryhmämuotoisen toiminnan pohjalta ja tarvelähtöisesti Etäkondiksee! yksilöllisesti -konsepti. Jaksolla toteutettiin työelämäteemoihin ja -valmiuksiin keskittyviä yksilöllisesti räätälöityjä ohjelmallisia päiviä ohjaajan tukemana. Osallistujat kokivat etämuotoiset kuntouttavan työtoiminnan jaksot pääsääntöisesti mielekkäiksi ja omaa senhetkistä tilannettaan edistäviksi. Etämuotoinen toteutus tarjosi pandemian aikaan monen palvelun sulkeutuessa vaihtoehtoisen keinon pysyä osallisena työelämävalmiuksia tukevissa palveluissa ja saada myös tarvelähtöistä tukea.
Työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia tuettiin myös hankkeen kehittämässä Työnhakijoiden navigointipiste -toiminnassa, johon osallistujat ohjautuivat pääasiassa Porin seudun työllisyyden kuntakokeilun kautta. Palvelussa oli kaksi eri elementtiä, täydentävä työnhakukeskustelu, ja muu työllistymistä edistävä palvelu. Täydentävässä työnhakukeskustelussa tuettiin työllistymissuunnitelman toteutumista ja se oli työnhakijaa velvoittava, kun taas muussa työnhakua tukevassa palvelussa edistettiin enemmän työnhakijan omaehtoisesti määrittelemiä tarpeita työllistymisen edistämiseksi.
Työnhakijoiden työelämävalmiuksien tueksi hankkeessa kehitettiin Valmiuteni Duuniin -itsearviointimittarin digitaalinen versio SAMKin opiskelijan opinnäytetyöprojektina. Mittarilla arvioidaan omia valmiuksia neljällä työllistymisen kannalta merkityksellisellä osa-alueella: arjen hallinta, motivaatio työllistyä, osaaminen ja ammattitaito sekä työnhakutaidot. Mittaria käytettiin hankkeen aikana valmennuksissa sekä kuntouttavan työtoiminnan jaksoilla oman tilanteen selkeyttämisen ja jaksojen yksilöllisen suunnittelun tukena. Mittarin käytöstä kerätyn palautteen mukaan työnhakijat kokivat mittarin helppokäyttöiseksi ja omaa tilannettaan selkeyttäväksi.
Hanke järjesti myös osallistavia ja keskustelevia minikoulutuksia kahden eri työtoimintapaikan osallistujille. Aiheina koulutuksissa olivat uusi työvoimapalvelumalli, sekä sähköiset Työmarkkinatori- ja Oma asiointi -palvelut. Minikoulutukset koettiin käytyjen palautekeskusteluiden mukaan mielekkäiksi ja lisäarvoa tuoviksi.
Hanke osallistui hankeyhteistyössä toteutetun Palveluprosessit paremmiksi –siiloista saumattomuuteen seminaarisarjan suunnitteluun ja toteutukseen. Sarjassa oli 9 eri tilaisuutta etämuotoisena toteutuksena. Seminaarisarjassa tutustuttiin päivitettyyn tietoon työllistymistä edistävien palvelujen sisällöistä kuntoutumisen, kouluttautumisen, työllistymisen ja toimeentulon näkökulmista sektorirajat ylittäen. Seminaarisarjassa esiteltiin Kelan, Te-palveluiden, ammattioppilaitosten, Sote- ja TYP-palveluiden sisältöjä sekä tuotiin esille eri palveluiden yhteistyössä koettuja onnistumisia ja haasteen paikkoja case-esimerkkejä ja osallistavaa keskustelua hyödyntäen.
Valmiuteni Duuniin -itsearviointimittaria hyödynnettiin työtoimintapaikkojen työelämävalmiuksien kartoittamisessa ja niistä laadittiin työtoimintapaikoille keskiarvopohjaisia yhteenvetoja osallistujien tuen tarpeista sekä käytiin keskusteluja tällaisen tiedon hyödyntämismahdollisuuksista omien toimintojen kehittämisessä. Tällä pyrittiin edistämään entistä vaikuttavampien palveluiden kehittymistä asiakasnäkökulmaa hyödyntävästi.
Hanke järjesti Kuntouttavan työtoiminnan messut, joka kokosi yhteen toimijat, palveluissa osallistujina olevat sekä aiheesta kiinnostuneet. Heitä oli paikalla yhteensä noin sata henkeä. Paikalla olevat saivat Satakunnan hyvinvointialueen valmistelutyön asiantuntijan ja aikuissosiaalityön päällikön ajankohtaisterveiset kuntouttavan työtoiminnan nykytilasta ja kehityssuunnista. Tilaisuus antoi mahdollisuuden tutustua toimijoiden palveluihin sekä käydä vertaiskeskusteluja.
Osana kokemustoiminnan kehittämistä hankkeessa tehtiin kokemusosaajavetoinen, työllistymistä tukeva toiminnan kartoitus- / arviointiprojekti Porin Seudun Työttömät ry:n toiminnoissa. Arvioinnissa hyödynnettiin hankkeen Valmiuteni Duuniin -itsearviointimittarista sovellettua arviointipohjaa, johon sekä palveluita tuottava toimija että toimintoihin osallistuvat henkilöt laativat arviointinsa palveluista. Arviointia täsmennettiin ja syvennettiin vielä osallistujia haastattelemalla. Projektista laadittiin raportti ja se jäi toimijan vapaasti hyödynnettäväksi huomioineen ja kehitysehdotuksineen.
Hankkeen toteutusaikana olosuhteissa oli hankkeesta riippumattomia muuttuvia tekijöitä, jotka loivat lisähaasteita hanketoteutukseen. Näistä kolme päätekijää olivat Porin seudun työllisyyden kuntakokeilun aloitus, koronapandemia ja hyvinvointialueiden perustaminen. Nämä muutostilanteet näkyivät hankkeen näkökulmasta uusina haasteina ja ennakoitua heikompana asiakasohjautuvuutena hankkeen palveluihin. Hankkeella oli osallistujatavoitteena 252 osallistujaa. Toteuma hankkeessa oli yhteensä 185 osallistujaa. Kohderyhmän vaikeat elämäntilanteet, haasteet sitoutumisessa ja voimakkaasti muuttuva olosuhde- ja toimintaympäristö näkyivät hankkeen aikana siten, että 38 osallistujan kohdalla hankkeeseen osallistuminen päättyi ennakoimattomasti ja heidän osaltaan ESR-lopetuslomake jäi täyttämättä.