Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22171

Hankkeen nimi: Hyvinvointia korkeakouluopintoihin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: +358977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400237 775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr, 0243004-7
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Ammattikorkeakoulu, 0115776-3
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon opiskelijoiden mielenterveydestä ja riskistä uupua opintojen aikana. Jopa joka kolmas opiskelija kokee psyykkisiä oireita kuten uupumusta, ylirasitusta ja stressiä. Ammattikorkeakoulujen toimintaympäristössä tapahtuu useita muutoksia vuoden 2020 aikana, esimerkiksi opiskelijavalinnat tulevat painottumaan todistusvalintoihin.

Yhteishankkeen päätavoitteena on tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä putoamista opinnoista. Elämänhallintaa ja mielenhyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus auttaa osaltaan ehkäisemään mielenterveysongelmien kasaantumista ja tukee opinnoissa selviämistä. Hankkeen toiminta ei ole hoidollista, ja tarvittaessa opiskelija ohjataan tarvitsemiinsa palveluihin. Hankkeessa pilotoidaan hyvinvointia, opiskelurytmiä tukevia ja pudokkuutta ehkäiseviä toimenpiteitä ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Tuki jakaantuu kaksitasoisesti: 1) ennalta ehkäisevä tuki aloittaville opiskelijoille ja 2) intensiivinen tuki niille opiskelijoille, joiden riski pudota opintojen ulkopuolelle on tunnistettu. Hankkeessa rakennetaan opiskelijalähtöinen korkeakoulun toimintamalli. Kehittämistoimenpiteet mallinnetaan siten, että tulokset ovat kaikkien korkeakoulujen käytössä hankkeen jälkeen.

Hankkeen toiminta vähentää opintojen keskeyttämistä ja luo tuen mallin, mikä kannattelee opiskelijoita koko heidän opintojensa ajan. Hankkeen tavoitteena on:

1) Rakentaa monialaisessa yhteistyössä uudenlaista AMK-toimintakulttuuria opiskelijalähtöisemmäksi ja kohtaamaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Uudenlaisella AMK-toimintakulttuurilla tarkoitetaan muun muassa korkeakoulun ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa matalan kynnyksen tuen ammattikorkeakouluopiskelijoille osana opiskelijan moninaisia oppimisympäristöjä.
2) Tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä pudokkuutta. Hankkeessa pilotoidaan hyvinvointia tukevia, pudokkuutta ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä erityisesti ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoilla.
3) Tunnistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevien tai jo ulkopuolelle jääneiden opiskelijoiden tarpeet varhaisessa vaiheessa ja toteuttaa heille tarvittavaa intensiivistä tukea. Rakentaa laskentamalli pudokkuutta ehkäisevien toimenpiteiden kustannusvaikutusten analysoimiseksi. Luoda tiivis linkitys opiskelijoiden tarvitsemiin palveluihin.
4) Kehittää ammattikorkeakouluun opiskelijalähtöisiä toimintakäytäntöjä ja valmennusmalleja, jotka vahvistavat opiskelijan mielen hyvinvointia kahdella tasolla: kaikille opiskelijoille tarkoitetulla hyvinvointia vahvistavalla toiminnalla ja kohdennetulla intensiivisellä valmennuksella. Malleja edelleen juurrutetaan ja levitetään mm:ssa osallistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat yhteistyötahojen sitouttaminen, yhteiskehittäminen ja ennaltaehkäisevän sekä intensiivisen tuen pilotoinnit. Lisäksi hankkeessa tehdään arviointiin, viestintään ja juurruttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Konkreettisia esimerkkejä pilottien sisällöstä: liikunnalliset ja luovat menetelmät ryhmäyttämisen edistämisessä, opiskelutaitojen kehittäminen, opiskelijalähtöistä opiskelijapolun kehittäminen, opintojen kehittymisen seuraaminen ja nopea reagointi - luottamuksellisen vuorovaikutuksen kehittäminen lukukausivastaavan ja opiskelijan välillä. Koronan vaikutukset huomioidaan toteutuksen suunnittelussa ja toimenpiteissä. Myös opiskelijajärjestöt ovat mukana toiminnan kehittämisessä.

Hankkeen tuloksena opiskelijoiden tarpeisiin on rakennettu ja juurrutettu hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi yhteistyömalli eri toimijoiden välille. Opintojen määräaikaiset keskeytykset ovat vähentyneet. Lisäksi hankkeen tuloksena on syntynyt testattuja toimintamalleja, joiden avulla keskeyttämisiä ja negatiivisia eroja voidaan ehkäistä ja opinnoissa etenemistä tukea. Hankkeen toiminnan tuloksena henkilöstön osaaminen pudokkuuden ehkäisemisessä on lisääntynyt. Opiskelijoiden koettu hyvinvointi on parantunut.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä kyse on naiserityisyyden huomioimisesta ja työelämän segregaation lieventämisestä. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä kohderyhmän elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työhön huomioiden samalla heidän kulttuuristen oikeuksiensa toteutumisen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ammattikorkeakouluopiskelijat keskeyttävät opintonsa pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana tai toisen opintovuoden alussa (Reinikainen 2018). Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka ovat aloittamassa opintojaan ja opiskelijat, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai jo keskeytyneet. Opiskelijat, jotka tarvitsevat elämänhallintaansa, opinnoissa jaksamiseen ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi vahvaa ja kokonaisvaltaista tukea. Diak:in arvion mukaan jokaisessa opiskelijaryhmässä on arviolta 2-10 opiskelijaa, joiden opinnot eivät etene suunnitellusti. Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan erityisesti lukiossa ja 2.asteella opiskelevilla tytöillä on yhä enemmän mielialaan ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia. On oletettavaa, että haasteet siirtyvät mukana myös ylemmälle asteelle opiskelemaan siirryttäessä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat muuttuvat vuonna 2020 siten, että keväällä 2020 otetaan käyttöön todistusvalinta, joka perustuu ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteyttämiseen. Todistuvalinnasta tulee pääväylä koulutukseen, digitaalisen valintakokeen ohella. On oletettavaa, että aloittavat opiskelijat tarvitsevat aiempaa enemmän tukea opintoihin kiinnittymiseen. Lisäksi hankkeen toiminta palvelee kaikkia opiskelijoita ennaltaehkäisevästi siten, että opiskelijaryhmät pääsevät tarpeidensa mukaan valmennuksen ja toimintamallin piiriin.

Kohderyhmää ei rajata tiettyyn ikäluokkaan, mutta hankkeen toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuoriin alle 29-vuotiaisiin opiskelijoihin, jotka ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, tai jo syrjäytyneet. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan tässä yhteydessä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa henkilöä. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä.

Toisena varsinaisena kohderyhmänä on Lapin AMK:n ja Diakin Oulun toimipisteen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opiskelijahuollon palvelut. Hanketoteuttajat sijoittuvat maantieteellisesti laajalle alueelle ja kohderyhmäpainotuksissa on toteuttajien välillä muun muassa opiskelualojen osalta. Osatoteuttajien monipuolinen osaaminen mahdollistaa menetelmien kehittämisen laaja-alaisesti ja asiakaslähtöisesti erityistarpeet huomioiden. Hankkeen päätyttyä kehitetyt mallit jäävät korkeakoulujen käyttöön. Hankkeen puitteissa järjestettävään henkilöstön osaamista vahvistavaan koulutukseen voivat soveltuvilta osin osallistua myös muut alueiden korkeakoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten henkilöstön edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut korkeakoulut valtakunnallisesti - sekä opiskelijat että henkilöstö levitettävien mallien näkökulmasta. Hanke edistää eri toimialojen tuloksellista yhteistyötä. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen, vaan opiskelijoita hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen ja toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.

Uudenlaisten toimintamallien kautta järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään korkeakoulujen asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä pudokkuutta ennaltaehkäisevään suuntaan.

Välillisenä kohderyhmänä voidaan mainita myös työnantajat. Korkeakoulu opintoihin sisältyy pitkiä harjoittelujaksoja työelämässä. Yritykset tarvitsevat tukea sekä osaamisen ja ymmärryksen lisäämistä, jotta valmiudet tukea kestävää työllistymistä ja työelämässä tapahtuvaa oppimista paranevat. Käytännössä työelämään kohdentuva tuki konkretisoituu tarvelähtöisesti esimerkiksi kohderyhmään kuuluvan opiskelijan työharjoittelujakson kautta. Opiskelijanäkökulma huomioidaan aina vahvasti tukimuotoa suunniteltaessa ja toteutuksessa. Työnantaja-asiakkuuksien koordinoimisessa hyödynnetään päätoteuttajan osalta CRM-järjestelmää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 391 514

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 353 861

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 328

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 392 557

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Oulun

Kunnat: Tornio, Oulu, Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 395

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Toiminnassa mukana olevien AMK:iden mukaan kohderyhmä sisältää arviolta 70% naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamostyöotteeseen perustuvissa ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa osallistujien mahdollisia työllistymis- ja koulutuspolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten välillä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimintakunnilla on Natura 2000- ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Opiskelijat ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että toiminnoissa huomioidaan uusiomateriaalien käyttö ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön ja opiskelijat valmistumaan aikataulussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita. Merkitys on huomattava ja taloudellista kustannusmallia asian konkretisoimiksi kehitetään ja pilotoidaan hankkeen aikana.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Opiskelijat ja oletettavasti myös AMK henkilöstö on kiinnostunut kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen kohderyhmän kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen. Myös etäyhteydet ovat luonnollinen osa hankkeen toteutusta sekä hallinnoinnin että asiakastyön osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä.
Tasa-arvon edistäminen 5 2
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta AMK-opiskelijoiden osalta. Hankkeessa on sekä ennaltaehkäiseviä että intensiivisen tuen toimenpiteitä apua tarvitseville.
Kulttuuriympäristö 0 3
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Yhä useammalle ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä. Teemaa tullaan painottamaan myös hankkeen ryhmätoteutuksissa jos tähän nousee toivetta kohderyhmän sisältä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Julkisuudessa puhutaan yhä enemmän opiskelijoiden mielenterveyden haasteista. Tilanne on pahentunut entisestään koronapandemian aikana. Jopa joka kolmas opiskelija kokee psyykkisiä oireita kuten uupumusta, ylirasitusta ja stressiä.

Yhteishankkeen päätavoitteena oli tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä putoamista opinnoista. Elämänhallintaa ja mielenhyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus auttoi osaltaan ehkäisemään mielenterveysongelmien kasaantumista ja tuki opinnoissa selviämistä. Tarvittaessa opiskelijat ohjattiin tarvitsemiinsa palveluihin. Hankkeessa pilotoitiin hyvinvointia, opiskelurytmiä tukevia ja pudokkuutta ehkäiseviä toimenpiteitä ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Tuki jakaantui kaksitasoisesti: 1) ennalta ehkäisevä tuki aloittaville opiskelijoille ja 2) intensiivinen tuki niille opiskelijoille, joiden riski pudota opintojen ulkopuolelle tunnistettiin. Hankkeessa rakennettiin opiskelijalähtöinen korkeakoulun toimintamalli.

Kehittämistoimenpiteet on mallinnettu Avaimia opiskelijoiden hyvinvointiin -työkirjaan niin, että tulokset ovat kaikkien korkeakoulujen käytössä. Hankkeen toiminta vähensi opintojen keskeyttämistä ja loi tuen mallin, mikä kannattelee opiskelijoita koko heidän opintojensa ajan. Hankkeessa
1) Rakennettiin monialaisessa yhteistyössä uudenlaista AMK-toimintakulttuuria opiskelijalähtöisemmäksi ja kohtaamaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Uudenlaisella AMK-toimintakulttuurilla tarkoitetaan muun muassa korkeakoulun ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa matalan kynnyksen tuen ammattikorkeakouluopiskelijoille osana opiskelijan moninaisia oppimisympäristöjä.
2) Tuettiin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistiin pudokkuutta. Hankkeessa pilotoitiin hyvinvointia tukevia, pudokkuutta ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä erityisesti ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoilla.
3) Tunnistettiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevien tai jo ulkopuolelle jääneiden opiskelijoiden tarpeita varhaisessa vaiheessa ja toteutettiin heille tarvittavaa intensiivistä tukea. Luotiin tiivis linkitys opiskelijoiden tarvitsemiin palveluihin.
4) Kehitettiin ammattikorkeakouluun opiskelijalähtöisiä toimintakäytäntöjä ja valmennusmalleja, jotka vahvistavat opiskelijan mielen hyvinvointia kahdella tasolla: kaikille opiskelijoille tarkoitetulla hyvinvointia vahvistavalla toiminnalla ja kohdennetulla intensiivisellä valmennuksella. Malleja edelleen juurrutetaan ja levitetään mm:ssa osallistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä.

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat yhteistyötahojen sitouttaminen, yhteiskehittäminen ja ennaltaehkäisevän sekä intensiivisen tuen pilotoinnit. Lisäksi hankkeessa tehtiin arviointiin, viestintään ja juurruttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Koronan vaikutukset huomioitiin suunnittelussa ja toimenpiteissä. Myös opiskelijajärjestöt olivat mukana toiminnan kehittämisessä.

Hankkeen tuloksena opiskelijoiden tarpeisiin rakennettiin ja juurrutettiin hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi yhteistyömalli eri toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena on syntynyt testattuja toimintamalleja, joiden avulla keskeyttämisiä ja negatiivisia eroja voidaan ehkäistä ja opinnoissa etenemistä tukea. Hankkeen toiminnan tuloksena henkilöstön osaaminen pudokkuuden ehkäisemisessä on lisääntynyt ja opiskelijoiden koettu hyvinvointi on parantunut.

Hanke edisti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä kohderyhmän elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työhön huomioiden samalla heidän kulttuuristen oikeuksiensa toteutumisen. Hanke kunnioitti kestävän kehityksen periaatteita ja edisti osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.