Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22173

Hankkeen nimi: Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6, 70201 KUOPIO

Puhelinnumero: 044 785 6910

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyri Wuorisalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri.wuorisalo(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6914

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastoturvallisuus on uusi näkökulma ilmastotyöhön. Ilmastoturvallisuus muodostuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Sopeutumista tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa pikaisesti, koska ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt lisääntyvät yhä nopeutuvassa tahdissa ja ne vaikuttavat suoraan alueiden kehitykseen ja elinkeinojen tulevaisuuteen. Hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä suhteessa sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vaikuttaa myös ihmisten arkeen, inhimilliseen turvallisuuteen kuten vesi-, ruoka- ja terveysturvallisuuteen. Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö. Hanke edistää Pohjois-Savon maa- ja metsätaloussektorin ilmastoturvallisuuden osaamisen kautta alan elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämistä ja elinvoimaisuuden edistämistä sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maa- ja metsätalouden yritykset, alan tutkimus- ja oppilaitokset ja kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat ja kaupungit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maa- ja metsätalouteen kytkeytyvät toimialat ja valtion turvallisuusviranomaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 476 720

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 109 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 595 901

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 514

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Kaavi, Rautavaara, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautalampi, Keitele, Tervo, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on keskeinen ilmastotyössä ja sisältyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on keskeinen ilmastotyössä ja sisältyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvoa edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8
Kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti kestäviä arvoverkkoja. Pyritään käyttämään digitaalista aineistoa paperiaineistojen sijaan. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. Ratkaisujen löytyminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Ilmastoturvallisuuden resilienssin kehittäminen on keskeistä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien vähentämiseksi, resilienssiä pyritään parantamaan monin eri tavoin oppimisen, innovaatio-ja liiketoimintaekosysteemin kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Luonnon monimuotoisuus edistää resilienssiä, esim. kestävä maa- ja metsätalous voi vähentää sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Vesiturvallisuuskonsepteilla, kestävällä maa- ja metsätaloudella turvataan puhdasta vettä ja vähennetään kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 ei ole hankkeen perustehtävä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Kiertotalous ja jätteiden vähentäminen vähentää päästöjä ilmakehään, jota tavoitellaan kestävällä ekosysteemillä. Tähän liittyvää osaamista kehitetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Päästöt vähenevät, osa kestävää ekosysteemiä. Tähän liittyvää osaamista kehitetään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Tavoitellaan uutta kestävää liiketoimintaa Pohjois-Savossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Palvelujen kehittäminen, IPR- asiat, luovien alojen mukaanotto osaksi kestävää ekosysteemiä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Liikkumisratkaisujen avulla voidaan vähentää päästöjä ja edistää resilienssiä. Supply chain management keskeinen, liittyy varautumiseen. Tähän liittyvää osaamista edistetään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hyvinvointiin liittyvää osaamista edistetään.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Tasa-arvo huomioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Tähän liittyvää osaamista edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Kulttuuriympäristö 2 5
Kulttuuriympäristö huomioidaan YK: kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Ympäristöosaaminen 6 9
Ympäristöosaamista edistetään ja fokusoidaan kestävien uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-