|
|
|
Hankekoodi: S22173
Hankkeen nimi: Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6, 70201 KUOPIO
Puhelinnumero: 044 785 6910
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyri Wuorisalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri.wuorisalo(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6914
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Ilmastoturvallisuus on uusi näkökulma ilmastotyöhön. Ilmastoturvallisuus muodostuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Sopeutumista tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa pikaisesti, koska ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt lisääntyvät yhä nopeutuvassa tahdissa ja ne vaikuttavat suoraan alueiden kehitykseen ja elinkeinojen tulevaisuuteen. Hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä suhteessa sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vaikuttaa myös ihmisten arkeen, inhimilliseen turvallisuuteen kuten vesi-, ruoka- ja terveysturvallisuuteen. Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö. Hanke edistää Pohjois-Savon maa- ja metsätaloussektorin ilmastoturvallisuuden osaamisen kautta alan elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämistä ja elinvoimaisuuden edistämistä sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista.
Maa- ja metsätalouden yritykset, alan tutkimus- ja oppilaitokset ja kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat ja kaupungit.
Maa- ja metsätalouteen kytkeytyvät toimialat ja valtion turvallisuusviranomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 476 720
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 109 211
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 595 901
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 514
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Sonkajärvi, Kaavi, Rautavaara, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautalampi, Keitele, Tervo, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti kestäviä arvoverkkoja. Pyritään käyttämään digitaalista aineistoa paperiaineistojen sijaan. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. Ratkaisujen löytyminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Ilmastoturvallisuuden resilienssin kehittäminen on keskeistä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien vähentämiseksi, resilienssiä pyritään parantamaan monin eri tavoin oppimisen, innovaatio-ja liiketoimintaekosysteemin kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Luonnon monimuotoisuus edistää resilienssiä, esim. kestävä maa- ja metsätalous voi vähentää sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 6 |
| Vesiturvallisuuskonsepteilla, kestävällä maa- ja metsätaloudella turvataan puhdasta vettä ja vähennetään kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura 2000 ei ole hankkeen perustehtävä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Kiertotalous ja jätteiden vähentäminen vähentää päästöjä ilmakehään, jota tavoitellaan kestävällä ekosysteemillä. Tähän liittyvää osaamista kehitetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Päästöt vähenevät, osa kestävää ekosysteemiä. Tähän liittyvää osaamista kehitetään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 9 |
| Tavoitellaan uutta kestävää liiketoimintaa Pohjois-Savossa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Palvelujen kehittäminen, IPR- asiat, luovien alojen mukaanotto osaksi kestävää ekosysteemiä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 8 |
| Liikkumisratkaisujen avulla voidaan vähentää päästöjä ja edistää resilienssiä. Supply chain management keskeinen, liittyy varautumiseen. Tähän liittyvää osaamista edistetään. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Hyvinvointiin liittyvää osaamista edistetään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| Tasa-arvo huomioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Tähän liittyvää osaamista edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Kulttuuriympäristö huomioidaan YK: kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 9 |
| Ympäristöosaamista edistetään ja fokusoidaan kestävien uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. | ||
-